Banner Before Header

Etätyö paransi yöunia, mutta asiantuntijoista joka viides nukkuu alle kuusi tuntia – Tutkija: ”Ilman hyvää yöunta ei aivotyöläisenä pitkälle pötki”

Nyt on nukuttu paremmin kuin aikoihin.

Koronapandemian suuri välitön vaikutus on ollut etätyöläisten unen parantuminen.

Lähes kaikki asiantuntijatyötä tekevät nukkuivat etätyöhön siirtymisen jälkeen paremmin tai yhtä hyvin kuin ennen.

Työterveyslaitoksen kyselyyn vastanneista 42 prosenttia arvioi unensa parantuneen etätyöaikana. Naisilla uni oli parantunut useammin kuin miehillä. Yli puolella uni oli pysynyt ennallaan.

Työntekijöillä uni parani enemmän kuin esihenkilöillä.

– Kun työmatkoihin ei ole kulunut aikaa, ihmiset ovat voineet nukkua vähän pidempään. Samalla on voitu nukkua paremmin oman vuorokausirytmin mukaisesti. Iltavirkut ovat voineet venyttää untaan, tutkimusprofessori Jaana Latinen Työterveyslaitokselta arvelee.

Myös työn kuormitus on saattanut olla vähäisempää. Työpäivän aikana on ollut mahdollisuus keskittyä työtehtäviin ja on tullut aikaansaamisen ja onnistumisen tunteita, Laitinen sanoo.

Unen lisääntymisestä etätöissä ovat kertoneet muunlaisetkin mittaukset. Esimerkiksi Firstbeat mittausten mkuaan Ihmiset nukkuivat entistä enemmän. Arkisin unta oli keväällä 2020 tullut yhtä paljon kuin tavallisesti viikonloppuisin.

Etätyöt ovat monella asiantuntijatyöpaikalla ohi. Tarkoittaako konttorille paluu myös unien huononemista?

– On mahdollista, että unen laatu tai unen pituus huononee konttoreille palatessa. Toivon kovasti, että ihmiset ovat oivaltaneet sen, että hyvin nukkuneena on hyvä olla, Laitinen toteaa.

Joka viides nukkui alle kuusi tuntia yössä

Keskimäärin vastaajat nukkuivat seitsemän tuntia. Se oli myös mediaani. Vaihtelu oli neljästä yhdeksään tuntia.

Niitä, jotka nukkuivat alle kuusi tuntia oli joka viides.

Yleensä aikuisille riittää 7-8 tuntia.

– Uni on hirveän tärkeä asia. Eikö sille unelle varata riittävästi aikaa, että ei malteta mennä nukkumaan ajoissa? tutkimusprofessori Jaana Laitinen pohtii.

Toisaalta toisinpäin. Ovatko liian vähän nukkuvat stressaantuneita niin, etteivät saa riittävästi unta.

– Uni on työkyvyn ja jaksamisen näkökulmasta erittäin tärkeä. Ilman hyvää yöunta ei aivotyöläisenä pitkälle pötki, Laitinen sanoo.

Unen aikana aivot ja koko keho palautuu, aivojen energiavarastot täydentyvät ja aivot puhdistuvat, Laitinen muistuttaa. Aivo selkäydinneste huuhtoo aivoja ja aivot pysyvät terveinä. Hyvä uni siis ehkäisee esimerkiksi muistisairauksia, kuten dementiaa.

– Unen aikana oppiminen syvenee ja asiat siirtyvät pitkäaikaiseen muistiin. Samalla aivot käsittelevät päivän sosiaalisia tapahtumia. Kun nukkuu riittävästi, jaksaa paremmin ja keskittyy paremmin. Muisti toimii paremmin ja ihminen pystyy käsittelemään paremmin laajoja kokonaisuuksia, Laitinen luettelee.

Vastaavaa on todennut esimerkiksi aivotutkija Minna Huotilainen. Unen merkitys aivoille on valtava: Aivoja ei voi hoputtaa, mutta niitä voi auttaa niin, että antaa niille aikaa nukkua ja levätä.

Hyvin nukkuneena mieliala on parempi ja huumorintaju säilyy. Päätökset ovat parempia ja harkitumpia. Hyvin nukkunut jaksaa olla sinnikkäämpi. Väsyneenä toimivat rutiinit, mutta luovuutta vaativat toimet voivat olla liian haastavia.

On esitetty, että nykyään ammatit ovat todella vaativia ja vaativat huippuosaamista. Sellaisissa ammateissa pärjätäkseen on erittäin tärkeä trimmata toimintakykyä ja huolehtia aivojen palautumisesta.

Hyvin nukkuneena mieliala on parempi ja huumorintaju säilyy. Päätökset ovat parempia ja harkitumpia. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

“Unen merkitys on ymmärretty vasta viimeaikoina”

Uni ei ole vain aivotyöläisten asia. Uni on tärkeää myös niissä töissä, joissa on turvallisuusriskejä. Tai vaikka tuotantolaitoksissa, joissa ei saa nukahtaa.

– Unen merkitys on tullut tutummaksi ja sen merkitys on ymmärretty vasta viimeisten vuosien ajalta. merkitystä on pidetty pitkään tärkeänä työkyvyn edistämisessä, Jaana Laitinen muistuttaa.

Uni on tullut tärkeäksi osaksi työkykyä.

– Elintapa-asiat kokonaisuudessa ovat tärkeitä. Kun nukkuu hyvin, jaksaa liikkua ja pitää huolta itsestään monin tavoin. Mutta univaje lisää ruokahalua ja stressihormonitasoja. Jos nukkuu liian vähän ja huonosti, alkaa usein kasautua myös muita pulma.

Alkoholia vähemmän kuin ennen

Myös alkoholinkäyttö pysyi joko ennallaan tai vähentyi, kun asiantuntijat siirtyivät etätöihin. Kyselyyn vastanneista viidennes eli 21 prosenttia arvioi oman alkoholinkäyttönsä vähentyneen etätyön aikana. Alle 50-vuotiaista alkoholin käyttöä vähensi vielä useampi eli joka neljäs.

Enemmän alkoholia joi kolme prosenttia. Ja lopuilla juominen oli pysynyt ennallaan.

Alkoholi vaikuttaa unen laatuun ja palautumiseen, Laitinen muistuttaa.

– Pienikin määrä alkoholia heikentää unen laatua. Toki pieni käyttö voi rentouttaa ja edistää psykologista palautumista. Fysiologista palautumista se haittaa, Laitinen sanoo.

Etätyö ja työkyky -hankkeen kyselyyn osallistui 750 henkilöä kuudesta eri asiantuntijaorganisaatiosta: mukana olivat Alko, Ilmarinen, LähiTapiola, Monetra Oulu, Sanoma Markkinointi Routa ja SOK.

Vastaajista naisia oli 75 prosenttia ja miehiä 25 prosenttia.

Lue myös:

Analyysi: Rahasta puhuminen on työpaikoilla hankalaa – eivätkä työntekijät ja työnantajat ole löytäneet yhteistä näkemystä vuosien yrittämisestä huolimatta

Pieleen mennyt rekrytointi voi maksaa yritykselle paljon – headhunter kertoo, miksi pomot poimitaan uusiin töihin ilman hakemuksia

Tutkija: Hyvinvoiva työntekijä tuottaa paremmin – Työntekijöiden mittaaminen on yhä suurempi trendi

Analyysi: Miksi 80-tuntisesta työviikosta nousi metakka? Työllä itsensä tappamisen ihannointi on ohi – yli 55 tunnin työviikko voi olla vakava terveysriski

Salaryman tekee pitkää päivää ja viettää iltansakin työporukassa – japanilainen työkulttuuri muuttuu vähitellen ja yksi muuttaja on pandemia

Source Link yle.fi