Raportin mukaan myös matalasti koulutetusta maahanmuutosta olisi hyötyä talouskasvulle.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) arvioi, että maahanmuuton tulisi liki kolminkertaistua, jotta työikäisten määrä saadaan vakautumaan. Tämä tarkoittaisi noin 44 000 ihmisen maahanmuuttoa vuodessa.
Etlan raportin mukaan maahanmuutolla olisi merkittävä positiivinen vaikutus talouskasvulle ja ennen kaikkea julkisen talouden rahoitukselliselle kestävyydelle.
Tilastokeskuksen mukaan Ukrainan sotaan asti Suomen nettomaahanmuutto on ollut noin 15 000 henkeä vuosittain. Nettomaahanmuutolla tarkoitetaan maahanmuuton ja maastamuuton erotusta.
– Valtaosa maahanmuutosta on niin sanottua työperäistä maahanmuuttoa, selventää Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju STT:lle.
Etla on julkistanut raportin, jossa tarkastellaan työperäisen maahanmuuton talousvaikutuksia ja miten maahanmuutto voi kompensoida ikääntymisen vaikutuksia. Työikäisiä ihmisiä ei ole Suomessa riittävästi suhteessa siihen, että elinikä vain pitenee ja lasten lukumäärä vähenee.
Jos maahanmuutto jatkuu entisellään, työikäinen väestö vähenee vuoteen 2070 mennessä lähes viidenneksellä, raportissa todetaan.
– Suurimmat ongelmat liittyvät hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen: työntekijämäärän väheneminen pienentää vero- ja maksutuloja samaan aikaan, kun elinikien piteneminen kasvattaa hoito- ja hoivakustannuksia, raportissa todetaan.
Syntyvyyden lisäämisellä epäsuhtaa ei Etlan mukaan ole realistista ratkaista.
Perussuomalaiset keskittyisi maassa olevien työllistämiseen
Nykyhallitus on linjannut tavoitteekseen kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrän vuoteen 2030 mennessä 50 000 henkilöön. Hallitusneuvotteluissa keväällä tavoitteet noussevat jo tätäkin korkeammiksi.
Perussuomalaiset sen sijaan katsoo, että Suomessa jo oleva työvoima pitäisi työllistää paremmin. Tuoreessa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan puolue toteaa, että pääsääntöisesti Suomen ei tule sallia EU:n ulkopuolelta työperäistä maahanmuuttoa, ellei ole kyse koulutetuista henkilöistä korkean lisäarvon työpaikkoihin.
– Jos henkilö hakee Suomesta työlupaa, luvan edellytyksenä on jatkossa oltava Suomen mediaanipalkkaa vastaavat ansiot, ohjelmassa sanotaan.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran linja maahanmuutosta keräsi hiljattain kritiikkiä yritysjohtajilta.
Arvostelua sai erityisesti Purran Twitterissä esittämä väite, jonka mukaan ”Väitteet työperäisestä maahanmuutosta ovat bluffia, koska Suomi ei juuri onnistu saamaan sellaista maahanmuuttoa, josta on taloudellista hyötyä, mutta vastaanottaa paljon sellaista, josta on taloudellista haittaa”.
Talouskasvu hyötyy myös matalasti koulutetuista
Etlan raportissa todetaan, että heikosti koulutettujen maahanmuuttajien vaikutukset julkiseen talouteen ovat vähemmän positiiviset kuin korkeasti koulutettujen. Tämä johtuu siitä, että he kuluttavat useammin julkisia varoja enemmän kuin tuottavat verovaroja.
Toisaalta raportissa sanotaan, että myös matalasti koulutetusta maahanmuutosta on hyötyä talouskasvulle, koska se mahdollistaa palvelujen toimivuuden ja kantaväestön kohdentumisen paremmin koulutuksensa mukaisiin töihin.
Raportin ovat Kangasharjun kanssa laatineet eläkeasiantuntijat Tarmo Valkonen ja Jukka Lassila Etlasta sekä professori Juha Alho Helsingin yliopistosta.