Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_9313a0f218a3480a8961fa4570ec4f2a, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
”Ettei mentäisi siihen vanhaan, että makkaranpätkä tänään ja toinen huomenna”, pelkää eläkeläinen – sote-uudistuksesta paljastui valuvika – Uutisalue
Banner Before Header

”Ettei mentäisi siihen vanhaan, että makkaranpätkä tänään ja toinen huomenna”, pelkää eläkeläinen – sote-uudistuksesta paljastui valuvika

Kattilat kalisevat ja perunat porisevat padoissa. Keittäjät kärräävät maito- ja piimälitroja rullakoissa ruokasaliin.

Ollaan Pohjois-Savossa, 3000 asukkaan Rautalammilla, Matti Lohen koulun yhteiskeittiössä.

Keittiö ja sen palvelut ovat kunnan ylpeys, mutta dieettikokki Sinikka Korhosta ei naurata.

Seitsemässätoista vuodessa koulun keittiöön on investoitu rahaa ja sen toiminta on hiottu monipuoliseksi.

– Ruuat tehdään seitsemänä päivänä viikossa ympäri vuoden. Etenkin vanhukset kiittävät, kun saavat lämpimän aterian kotiinsa joka päivä, perussuomalaisten kunnanvaltuutettuna istuva Korhonen kehaisee.

Kesä- tai joulutaukoja ei pidetä, koska tässä keittiössä henkilökunta valmistaa koulu-, lukio- ja päiväkotiruokien lisäksi kunnan palvelu- ja hoivakotien asukkaiden ruuat sekä ikäihmisten kotiin kuljetettavat lämpimät ateriat.

Eikä tässä kaikki. Korhonen kertoo, että ainesosat hankitaan usein paikallisilta yrittäjiltä, mikä pitää yllä alueen elinvoimaisuutta.

– Marjaa, kurkkua, tomaattia, muikkua, leipää, maidot – kaikki tulloo tästä lähialueilta.

Rautalammella asuva eläkeläinen Anja Ahonen kotonaan kotiin toimitetun aterian äärellä.
Anja Ahonen tilaa lämpimän ruuan kotiin kunnan keittiöstä päivittäin. – Ammattitaitoiset työntekijät suunnittelevat koko viikoksi maukkaan ja eläkeläiselle sopivan ateriaohjelman ja kuljettavat sen kotiin, minusta se on viisas palvelu. Toni Määttä / Yle

Tarinan tyly loppu

Kokki Korhosen harmitus liittyy nimenomaan keittiön kohtaloon.

Sen tarina on saamassa tylyn lopun, kun viime vuosikymmenien jättihankkeen eli sote-uudistuksen hyvinvointialueet aloittavat ensi vuonna eli tammikuussa 2023.

Hyvinvointialueet eivät saa ostaa tukipalveluita suoraan kunnilta. Näin määrää hankintalaki. Hyvinvointialueiden pitää joko tuottaa ruokapalvelut itse tai ostaa ne kilpailuttamisen jälkeen yritykseltä.

Tämän seurauksena etenkin itäisessä ja pohjoisessa Suomessa pikkukuntien voi olla pakko luopua itse päättämistään ruokapalveluista. Kun ”soten” hoitaminen siirtyy hyvinvointialueille, kunnan keittiön vastuulle jää kouluruokailu, eivätkä tarvittavat määrät välttämättä riitä toiminnan pyörittämiseen.

– Se tarkoittaa, että tässä keittiössä alasajetaan vanhusten ruokapalvelu, eivätkä ikäihmiset saa enää kotiin lämpimiä ruoka-annoksia. Meiltä loppuu viikonloppu- ja juhlapyhätyöt, Korhonen kertoo.

Kuntaliiton sote-uudistukseen perehtyneen erityisasiantuntijan Karri Vainion mukaan uudistus hankaloittaa erityisesti pienten kuntien tilannetta.

– Kysymys ei ole missään nimessä marginaalisesta ongelmasta.

Ruoka tuo turvaa: ”Pari sanaakin tekee mukavaa”

Plim plom. Kello on puoli kaksitoista ja ovikello soi.

Eläkkeellä oleva Anja Ahonen avaa oven, ja sisään astuu tuttu mies, kiinteistöhoitoalan opiskelija Mika Ahlgren kädessään styroksinen ruokapakkaus.

Ahonen tilaa lämpimän ruuan kotiin päivittäin. Hän sanoo arvostavansa monipuolista ruokaa, mutta yksin asuvalle kotiin tuotu ruoka tuo myös turvaa.

– Olen huomannut, että samalla aterian tuoja myös vilkaisee, minkälainen on asiakkaan päivän vointi. Jos sattuisi niin, että ulko-ovi on lukossa, eikä hän pääse sisään, hän ilmoittaa siitä eteenpäin.

Ahosta huolettaa se, että hän menettää tutun ihmisen säännöllisen kotikäynnin.

– Kotikäynti on pieni pilkahdus, kun on edes yksi henkilö, jonka kanssa voi pari sanaa sanoa. Pari, kolme sanaakin tekee mukavaa, Ahonen kuvailee.

Rautalammella asuva eläkeläinen Siiri Saavalainen kotonaan kotiin toimitetun aterian äärellä.
Siiri Saavalainen on tilannut kunnalta lämpimän kotiruuan noin kolmen vuoden ajan, mutta harkitsee luopuvansa siitä, jos ruoka tuomitetaan jatkossa kotiin kylmänä ja kaukaa. Hän pitää päättäjien ratkaisua ajattelemattomana. Toni Määttä / Yle

Samoihin aikoihin naapurissa Siiri Saavalainen odottaa hänkin lounaskuljetusta. Häneltäkään ei ateriapalvelun loppuminen saa ymmärrystä.

– Suorastaan tyrmistyttävä ajatus, sitä ei voi käsittää.

Myös Saavalainen on yksin asuva eläkeläinen. Hän jakaa Ahosen kokemuksen: kotikäynti on muutakin kuin ateria.

– Samalla voi vaihtaa kuulumiset ja kuulee minkälainen ilma on, ennen kaikkea.

Ahonen ja Saavalainen pohtivat, pitääkö ensi vuonna perustaa tuttavaporukan oma lämpimän ruuan rinki.

Pelkona on, että kun palvelu keskitetään isoihin keskuskeittiöihin, päädytään kuskamaan pakasteita satojen kilometrien päästä kirkonkylille vain lämmitettäväksi.

– Ettei mentäisi siihen vanhaan, että makkaranpätkä tänään, ja toinen huomenna, Ahonen sanoo.

Pienet kunnat epätasa-arvoisessa asemassa

Yksi vaihtoehto paikallisten keittiöiden pelastamiseksi on kuntien ja hyvinvointialueen yhteisen yhtiön perustaminen. Puhutaan inhouse-yhtiöistä.

Näin pystytään turvaamaan tukipalvelut pääosin etenkin isoissa kunnissa. Esimerkiksi Pirkanmaalla päätös inhouse-yhtiöstä tehdään elokuussa. Pohjois-Pohjanmaalla on vireillä kaksi uutta yhtiötä.

Kaikkia pienten kuntien yhteiskeittiötä ei inhouse-yhtiöillä pelasteta.

Myös Rautalammin Sinikka Korhoselle inhouse-termi on tuttu. Pohjois-Savossa tukipalveluita tuottaa ensi vuonna inhouse-yhtiö Servica.

Korhosta kismittää tapa, jolla päätös palveluiden tuottajasta tehtiin: siitä ei päättänyt tammikuun aluevaaleissa valittu aluevaltuusto, vaan ratkaisu tehtiin väliaikaisen valmistelutoimielimen esityksen pohjalta.

– Vedottiin kiireiseen aikatauluun, rahaan, asiakasturvallisuuteen. Se on pettymys meille äänestäjinä aluevaaleissa.

Kuvausmatka Rautalammelle. Matti Lohen kkoulun keittiössä tehdään ruokaa, jota kuljetetaan rautalampilaisille vanhuksille.
Kiinteistönhuoltoalan opiskelija Mika Ahlgren työskentelee myös Rautalammin kunnan ruokalähettinä. Hän vie päivittäin 30–40 annosta ikäihmisille ja tarkistaa samalla, että arjessa kaikki on kunnossa. Toni Määttä / Yle

Menikö lapsi pesuveden mukana?

Arvostelijoiden mielestä tilanteeseen päädyttiin osin siksi, että hallituksella oli liian kova kiire saada sote-uudistus maaliin.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta on ajanut usea hallitus peräjälkeen, siinä onnistumatta. Nykymallin esittelijä oli perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).

Kun sotea kiireessä ajaneiden ministerien ja kansanedustajien huomio kiinnittyi ensisijaisesti sosiaalihuoltoon ja terveyspalveluihin, tukipalvelujen merkitys ja rahallinenkaan arvo eivät kirkastuneet ajoissa.

– Kukaan ei sote-lakien käsittelyssä tajunnut, mitkä seuraukset uudistuksella on tukipalveluihin, ruokapalveluihin erityisesti, sanoo opposition kansanedustaja, Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen Sari Essayah (kd.).

kansanedustaja nainen
– Ihminen on käynyt kuussa, mutta ei pysty jakamaan yhden keittiön toimintaa kahtia, kansanedustaja Sari Essayah (kd.) kuvailee uuden aluemallin kömpelyyttä.Harri Fagerholm / Yle

Samaa mieltä on Kuntaliiton Karri Vainio.

– Etenkin tukipalvelut ovat asia, johon ei uudistuksen kansallisessa valmistelussa juuri kiinnitetty huomioita, ja jossa myös monilla alueilla ja kunnissa on tilanteeseen herätty myöhään, Vainio sanoo.

– Kiireessä on tehty minun mielestä huonoa lainsäädäntöä ja päätöksiä, joiden takia nyt joudutaan pakkoraossa tekemään ratkaisuja, Essayah jatkaa.

Keskittämisellä on tarkoitus myös säästää, Essayahin mukaan Pohjois-Savossa noin 1,6 miljoonaa euroa. Bensan ja dieselin kova hinnannousu saattaa kutistaa säästöjä merkittävästikin.

– Ruuan kuljettaminen ei ole ilmaista lystiä.

Kuvausmatka Rautalammelle. Matti Lohen kkoulun keittiössä tehdään ruokaa, jota kuljetetaan rautalampilaisille vanhuksille.
Keittäjät Irma Koivunen ja Kari Matilainen valmistelevat ja pakkaavat ruokapalvelun aterioita Matti Lohen koulun yhteiskeittiössä.Toni Määttä / Yle

Yhdenvertaisuus vaakalaudalla

Kuntaliiton Karri Vainio näkee ”kattilasodan” myös kysymyksenä kuntien yhdenvertaisuudesta.

Inhouse-yhtiössä yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuus omiin tukipalveluihin liittyvissä päätöksissä kapenee. Ne ovat monille kunnille niiden elinvoiman näkökulmasta tärkeitä.

– Monissa kunnissa joudutaan nyt puntaroimaan, kumpi on tärkeämpää, tukipalveluyhteistyön jatkuminen vai päätösvallan pitäminen omissa käsissä Vainio sanoo.

Vainion mukaan nykytilanteen korjaamista hankaloittaa se, että laki velvoittaa kunnat sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen käytössä olevan irtaimen omaisuuden siirtoon, mutta laki ei anna vastauksia, miten homma tukipalveluissa käytännössä tehdään.

– Kuntien omaisuuden osalta lusikat pistetään jakoon ja kuntien omistamat kiinteistöt jäävät kunnille, mutta miten se soppakattila puolitetaan, Vainio kysyy.

Lohi: Inhouset ovat riittävän hyvä ratkaisu

Markus Lohi
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) kehottaa ensi vuonna aloittavia hyvinvointialueita huolehtimaan siitä, että julkiseen ruokapalveluun käytettäisiin yhtiöittämisen jälkeenkin lähiruokaa ja maakunnan raaka-aineita.

Mikko Ahmajärvi / Yle

Eduskunnassa sote-uudistuksen lakipakettiin on perehtynyt muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Markus Lohi.

Lohi myöntää, että tukipalveluiden iso rooli ymmärrettiin lainvalmistelussa melko myöhään. Hän ei kuitenkaan allekirjoita väitettä, jonka mukaan kunnilla ei olisi ollut aikaa valmistautua.

– Kyllä tästä keskusteltiin myös matkan varrella. Jo viime syksynä pidettiin seminaareja ja haettiin ratkaisuja siihen, eli tietoisia on oltu. Mutta eihän tämä ole ollut tietenkään pääasia sote-uudistuksessa, kun on kyse tukipalveluista.

Lappilaisen Lohen mukaan juuri inhouse-yhtiöt olisivat ratkaisu siihen, ettei hyvässä kunnossa olevia ja verorahoin kustannettuja keittiöitä ja samalla työpaikkoja tarvitse lopettaa.

Ratkaisu ei ole paras mahdollinen, mutta se on ratkaisu, hän painottaa.

– Keittiöiden alasajo pystytään estämään, jos hyvinvointialueet perustavat yhteisen yhtiön, joka tarjoaa niin kunnille kuin hyvinvointialueille ruokapalveluita. Näin kannattaisi nyt tehdä.

– Toinen viestini on: satsatkaa ja laittakaa keskeinen tavoite, että julkinen ruokapalvelu käyttää sen maakunnan raaka-aineita mahdollisimman paljon, Lohi kehottaa.

Yrittäjät vaativat selvitystä

Paitsi kansalaisilta, myös yrittäjiltä on tullut palautetta lainsäätäjille.

Elinkeinoelämän Keskusliitto, Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto arvostelevat laajaa inhouse-yhtiöiden perustamisrupeamaa kilpailun haittaamisesta ja vaativat niistä Kilpailu- ja kuluttajavirastolta selvitystä.

Niiden mukaan keinotekoiset yhtiöt, joissa kuntien omistusosuus voi olla nimellinen, vievät aidoilta yrityksiltä happea ja elintilaa.

Kuvausmatka Rautalammelle. Matti Lohen kkoulun keittiössä tehdään ruokaa, jota kuljetetaan rautalampilaisille vanhuksille.
Yrityksiä edustajavat järjestöt epäilevät, että julkisomisteisten inhouse-yhtiöiden perustaminen johtaa verorahojen haaskaamiseen ja vaativat selvitystä.Toni Määttä / Yle

– Näyttää siltä, että jo jopa hyvin pienellä osakemäärällä omistamisen tulkitaan täyttävän kriteerit ja sen seurauksena voidaan välttää hankintalain vaatima kilpailutus, järjestöt vetoavat tiedotteessa.

Ne ovat laskeneet, että hyvinvointialueille on tulossa kaiken kaikkiaan noin 24 miljardin euron markkinat aloille, joilla työskentelee 400 000 ammattilaista. EK:n mukaan julkisomisteisten yhtiöiden perustaminen johtaa verorahojen haaskaamiseen.

Markus Lohi näkee asian toisin.

– Yrittäjät haluaisivat varmasti, että ei perustettaisi yhteisiä inhouse-yhtiöitä vaan ostettaisiin ruokapalveluita markkinoilta.

– Ymmärrän tämänkin näkökulman, mutta toisaalta jos jätämme hyviä keittiöitä tyhjäkäynnille, myös se on veronmaksajien rahojen tuhlausta, eikä sekään olisi viisasta.

Historiallinen rakenneuudistus ja vallan siirto

Dieettikokki Sinikka Korhonen asettelee ruokia linjastolle Rautalammella olevan Matti Lohen koulun ruokalassa.
Eniten ottaa päähän, että päätös ei käynyt ollenkaan aluevaltuustossa vaan aluehallitus junaili päätöksen palvelujen tuottamisesta väliaikaisen valmistelutoimielimen vaten esitysten pohjalta, sanoo Rautalammin kunnanvaltuutettu, dieettikokki Sinikka Korhonen (ps.)Toni Määttä / Yle

Valta ja vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista – sekä niiden tukipalveluista ruokapalveluista siivoukseen ja tietojärjestelmiin – on siirtynyt aluehallituksille ja aluevaltuustoille.

Aluevaltuustot aloittivat maaliskuussa 2022, ja uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa tammikuussa 2023.

Alueet joutuvat näyttämään kykynsä siinä, miten säädöshäkkyrässä voidaan luovia ilman, että kuntien elinvoima ja lähipalvelut kärsivät samalla.

Sote-uudistuksessa on käynnissä historiallinen rakenneuudistus ja vallansiirto. Voi olla, että kattilasodan kärhämät ovat vain alkusoittoa ison rakenneuudistuksen jälkipyykissä.

Source Link yle.fi