EU-maiden ulkoministerit keskustelivat Valko-Venäjän siirtolaiskriisistä – Haavisto: ”Huonolta näyttää näiden henkilöiden näkökulmasta”

EU-maiden ulkoministerit ovat keskustelleet maanantaina Brysselissä muiden muassa uusista pakotteista Valko-Venäjää vastaan Puolan Valko-Venäjän rajalla olevan siirtolaiskriisin vuoksi.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että EU aikoo laajentaa Valko-Venäjän vastaisia pakotteita.

Uudet pakotteet kohdistuisivat tahoihin, jotka ovat osallisia siirtolaisten kuljetuksiin Puolan rajalle.

Haaviston mukaan käytännössä pakotteiden piirissä voisi olla esimerkiksi lentoyhtiöitä, lentokenttiä, matkanjärjestäjiä sekä henkilöitä, jotka syyllistyvät siirtolaisten tuuppimiseen rajavyöhykkeelle.

– Ministereiden yhteinen toivomus oli se, ettei Valko-Venäjä voisi käyttää pakoalaisia aseena, Haavisto sanoi.

Pakotteet voisivat tulla voimaan jo marraskuun lopussa tai joulukuun alussa.

Työkaluista käyttöön diplomatia

Erityisesti Puola ja Baltian maat, Viro, Latvia ja Liettua, ovat vaatineet Valko-Venäjää vastuuseen kärjistyneestä tilanteesta EU-rajalla.

Haaviston mukaan Puola on toivonut, että EU pysyisi yhtenäisenä rintamana Valko-Venäjän siirtolaiskriisissä. Ulkoministerin mukaan se tarkoittaa, että EU sitoutuu osoittamaan diplomaattista tukea Puolalle.

Suomen Puolalle kohdistettavasta materiaalisesta avusta ei ole käyty keskustelua. Haavisto kuitenkin huomautti, että jos tilanne kärjistyisi esimerkiksi Baltian alueella, Suomi voisi harkita sellaista tukea osana Frontex-ohjelmaa.

Puola kertoi sunnuntaina, että se selvittää yhdessä Baltian maiden kanssa, voiko sotilasliitto Natoa pyytää apuun. Haaviston mukaan EU-ministereiden kokouksessa ei arvioitu sotilaallista uhkaa Valko-Venäjän ja Puolan rajalla.

Ministerin mukaan Naton sekaantumien voisi kuitenkin tarkoittaa uhkaskenaarioiden kasvua.

– Kun Nato on liikkeessä, myös vastavoimat käynnistyvät, Haavisto sanoi.

Lennolla takaisin Irakiin?

EU:n ulkoasioiden korkea edustaja **Josep Borrell **sanoi aiemmin, että EU on neuvotellut 35 edustuston kanssa yhteistyöstä. Haavisto kertoi, että yhteistyöllä on jo ollut rajoittava vaikutus. Monet lentoyhtiöt ovat ilmoittaneet muutoksista lennoillaan.

EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell EU:n ulkoministerikokouksen päätyttyä lehdistötilaisuudessa. Kuva: Stephanie Lecocq / EPA / AOP

Esimerkiksi Turkki ja Syyria ovat rajoittaneet lentojaan Valko-Venäjälle ja Irak on tarjoutunut järjestämään paluulentoja kansalaisilleen, jotka haluavat vapaaehtoisesti palata kotimaahansa Valko-Venäjältä.

Valko-Venäjän valtion lentoyhtiö Belavia ilmoitti tänään, että se ei Dubain pyynnöstä enää päästä Arabiemiraateista lähteville lennoilleen syyrialaisia, irakilaisia, jemeniläisiä ja afganistanilaisia.

Tilanne Valko-Venäjän ja Puolan rajalla vaikea

Haaviston mukaan EU-ministereiden kokouksessa keskusteltiin myös kriisin humanitäärisestä ulottuvuudesta.

Valko-Venäjän ja Puolan rajalla on jumissa satoja EU:n alueelle pyrkiviä ihmisiä. Raja-alueella on tiedettävästi kurdeja, irakilaisia, afganistanilaisia, syyrialaisia – miehiä, naisia ja lapsia.

– Ihmisryhmää työnnetään aseellisesti rajaa kohti. Siviilit ovat käytännössä kahden aseistetun ketjun välillä. Toisella puolella on Valko-Venäjä ja toisella Puola. Huonolta näyttää näiden henkilöiden näkökulmasta, Haavisto sanoi.

Muiden muassa EU humanitaarisen avun komissaari Janez Lenarčič on vedonnut Punaiseen ristiin ja YK:n avustusjärjestöön, jotta nämä tarjoaisivat apua siirtolaisille Valko-Venäjällä.

Haaviston mukaan järjestöillä on edustus Minskissä ja logistiikka, jonka avulla ne pääsisivät rajan tuntumaan auttamaan siirtolaisia. Ongelma on kuitenkin Valko-Venäjän haluttomuus päästää avunantajia raja-alueelle.

Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen kertoi maanantaina, että Valko-Venäjän sotilaat ovat pakottaneet ihmiset jättämään rajaleirinsä ja siirtymään lähemmäs Puolan rajaa.

EU:n kanta on se, että Valko-Venäjän pitää YK:n pakolaissopimuksen osapuolena tarjota turvapaikkaa tulijoille tarvittaessa. Se ei siis voi missään nimessä tuuppia ihmisiä kohti EU-rajaa.

Ministeri Haavisto kertoi, että keskustelua siitä, kuinka unioni voisi vastata nopeammin Valko-Venäjän siirtolaiskriisin kaltaisiin tilanteisiin jatketaan maanantai-iltana.

Lue myös:

Source Link yle.fi