EU saavutti sovun digijättejä suitsivasta laista – jatkossa miljardiyrityksille voi seurata jättisakot laittomasta verkkosisällöstä
EU on päässyt sopuun digitaalisia palveluita koskevasta laista, jonka toivotaan muun muassa suitsivan netissä leviävää vihapuhetta ja disinformaatiota. Nettisisältöjen valvomisesta on tullut entistä kiireellisempää Ukrainan sodan aikana, kun Venäjä työntää verkkoon sotapropagandaa.
Uusi digipalvelulaki muun muassa velvoittaa Facebookin, Googlen ja Twitterin kaltaisia digijättejä poistamaan alustoiltaan lainvastaista sisältöä EU-komissiolle maksettavien jättisakkojen uhalla.
Yli 16 tuntia kestäneet trilogineuvottelut EU-komission, parlamentin ja jäsenmaiden välillä saatiin päätökseen varhain lauantaina.
EU-parlamentin teollisuusvaliokunnan pääneuvottelija, europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok./EPP) luonnehti lakia Twitterissä tärkeäksi askeleeksi.
EU-komission digijäteistä vastaava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager iloitsi Twitterissä sovun saavuttamista.
– Se, mikä on laitonta verkon ulkopuolella, pidetään ja käsitellään nyt laittomana myös verkossa, Vestager kirjoittaa.
Laki määrittää erityisvelvoitteita digijäteille. Tällaisiksi EU määrittää muun muassa suuret verkkoalustat, jotka tavoittavat yli 10 prosenttia EU:n 450 miljoonasta kansalaisesta.
– Suurilla alustayrityksillä vastuut ovat pieniä palveluntarjoajia suurempia, sillä niiden yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on suurempi, Virkkunen kirjoittaa tiedotteessaan.
Laki lisää digijättien vastuuta verkkosisältöjen valvonnasta
Digipalvelulain myötä digijättien olisi maksettava sakkoa jopa kuusi prosenttia liikevaihdostaan, mikäli ne eivät poista lainvastaista sisältöä, palveluita tai tavaroita alustoiltaan. Sisältö on poistettava heti, kun se tulee yrityksen tietoon.
Sosiaalisen median alustojen on poistettava käyttäjät, jotka toistuvasti rikkovat lakia.
Lisäksi lain mukaan käyttäjillä tulee olla mahdollisuus helposti ilmoittaa laittomista sisällöistä, palveluista tai tuotteista.
Lakiin lisättiin Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä erillinen kriisimekanismi, jonka myötä EU-komissio voi velvoittaa digijättejä erityistoimenpiteisiin kriisitilanteissa.
Digipalvelulain myötä digijättien on lisättävä datankäyttöä ja algoritmejaan koskevaa avoimuutta.
Digipalvelulaki astuu voimaan vuonna 2024.
Lue lisää aiheesta: