Banner Before Header

Euroopasta tuli taas pandemian polttopiste – taustalla 5 syytä

Talven lähestyessä Euroopasta on tullut jälleen maailmaa 1,5 vuoden ajan koetelleen koronaviruspandemian keskus. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yli puolet Euroopan alueen valtioista raportoi viime viikolla koronatartuntojen merkittävästä lisääntymisestä kaikissa ikäryhmissä.

Uusien tapausten määrä kasvoi Euroopassa 18 prosentilla, kun taas muilla maailman alueilla tilanne on helpottanut. WHO:n mukaan lähes kaksi kolmasosaa maailman uusista tartunnoista todettiin Euroopan alueella.

Viruksen kiihtyvä leviäminen on myös jälleen ajamassa kriisitilaan Euroopan maiden terveydenhuoltojärjestelmiä.

Vaikka WHO on varoittanut koronaan liittyvien kuolemien lisääntyvän Euroopassa noin viidellä prosentilla viikossa, ovat niiden ja vakavien tautitapausten määrät pysyneet suurista tartuntaluvuista huolimatta edelleen kaukana kevään 2020 ensimmäisen epidemia-aallon lukemista. Tätä on pidetty pitkälti rokotusohjelmien ansiona.

Myös Britanniassa on varoiteltu kansaa mahdollisesta joulukoronasulusta. Kuva Lontoosta tiistailta.

Kaikkialla Euroopassa tilanne ei ole kuitenkaan yhtä synkkä, sillä esimerkiksi Portugalissa, Maltalla ja Espanjassa koronatartuntojen määrät eivät ole lisääntyneet merkittävissä määrin. Samat maat löytyvät myös rokotekattavuuden puolesta Euroopan kärkisijojen tuntumasta.

Tautitilanteen paheneminen on tuomassa jälleen takaisin myös laajat rajoitustoimet useisiin Euroopan valtioihin. Itävallassa astuu maanantaina voimaan maanosan ensimmäinen kansallinen koronasulku kuluvana syksynä, ja maan hallitus ilmoitti perjantaina myös helmikuussa luvassa olevasta yleisestä rokotepakosta.

Myös neljännen korona-aallon kourissa kamppailevan Saksan terveysministeri Jens Spahn varoitti, että laajoja rajoitustoimia ei voida sulkea pois.

– Olemme kansallisessa hätätilassa, Spahn sanoi lehdistötilaisuudessa perjantaina.

Lue lisää: Itävalta ottaa käyttöön entistä järeämmät konstit koronaa vastaan: rokotuspakko

Osittaisia tai paikallisia rajoituksia ovat ottaneet jo käyttöön Saksan lisäksi muun muassa Tshekki ja Slovakia. Perjantaina tähänastisen pandemian korkeimman päiväkohtaisen tartuntojen määrän raportoinut Unkari puolestaan aikoo tehdä koronan tehosterokotteista pakollisia terveydenhuollon työntekijöille.

Tanskan hallitus ilmoitti viime viikolla ottavansa uudelleen käyttöön koronapassin, josta se ehti kertaalleen jo luopua. Maa purki kaikki koronarajoitukset syyskuussa, ja lokakuun puolivälistä lähtien koronatartuntojen määrä on kolminkertaistunut.

Samaan aikaan osa maista yrittää välttää laajoja rajoituksia, sillä niiden pelätään jälleen kurjistavan taloustilannetta sekä hidastavan pandemiasta toipumista. Vaikka tilanne on pahentunut nopeasti myös Belgiassa, pääministeri Alexander de Croo kiitteli CNBC:n haastattelussa rokotteita, joiden ansiosta sulkutila voidaan ehkä välttää terveydenhuollon kuormittumisesta huolimatta.

Euroopan epidemiatilanteen pahenemisen taustalla on nähty ainakin viisi syytä:

1. Rokotettujen hiipuva immuunisuoja

Alkuvuodesta käynnistyneet rokotusohjelmat ovat rauhoittaneet tilannetta ja vähentäneet terveydenhuoltojärjestelmien kuormitusta. Sittemmin tutkimuksissa on käynyt ilmi, että rokotteiden tuottama immuunisuoja alkaa hiipua puolen vuoden kuluttua toisesta rokoteannoksesta.

Tämä tarkoittaa sitä, että virus läpäisee immuunisuojan yhä useamman kohdalla, vaikka rokotettujen riski sairastua vakavasti ja kuolla on edelleen huomattavasti pienempi kuin rokottamattomien. Virus kuitenkin leviää myös rokotettujen välityksellä, vaikkakin vähemmässä määrin.

Rokotejakelun mallimaana pidetyn Israelin esimerkin perusteella kolmannen rokoteannoksen laaja jakelu tuo mahdollisesti helpotusta tilanteeseen, mutta toistaiseksi Euroopan maissa niitä on jaettu lähinnä terveydenhuollon työntekijöille sekä riskiryhmäläisille, jotka saivat ensimmäisinä aiemmat rokoteannoksensa.

Hollantilaisnainen sai kolmannen koronarokotteensa Utrechtissa perjantaina.

Lue lisää: Kolmannen korona­rokotteen laaja jakelu romahdutti tartuntojen määrän Israelissa – suoja delta­varianttia vastaan voimistui

2. Rokotekriittisyys

Epäluuloinen suhtautuminen koronarokotteisiin on ollut etenkin Keski-Euroopassa varsin laajalle levinnyttä, ja tämä näkyy myös useiden maiden rokotekattavuudessa. Kun esimerkiksi Suomessa koko väestöstä on kahdesti rokotettuja reilut 72 prosenttia, on vastaava luku maanantaina laajan koronasulun aloittavassa Itävallassa vain reilut 66 prosenttia.

– Meillä on tässä maassa liian paljon poliittisia voimia, jotka taistelevat rokottamista vastaan kiivaasti, massiivisesti ja julkisesti. Se on vastuutonta. Tämä on itse asiassa hyökkäys terveydenhuoltojärjestelmäämme vastaan. Liian moni jättää rokotteen ottamatta näiden radikaalien rokotevastustajien ja valeuutisten lietsomana. Seurauksia ovat ylikuormitetut teho-osastot ja valtava inhimillinen kärsimys, kiteytti Itävallan liittokansleri Alexander Schallenberg perjantaina ongelman, joka koskee enemmän tai vähemmän lähes kaikkia maita.

Monissa Itä-Euroopan maissa rokotekattavuus on vielä roimasti Itävaltaa tai muita Länsi-Euroopan maita alempana. Esimerkiksi slovakialaisista vain vajaat 43 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta.

Wienissä järjestetty koronarokotusten vastainen mielenosoitus keräsi väkeä alkuviikosta.

Lue lisää: Kommentti: Rokottamattomien epidemia ei koettele vain kansanterveyttä – tätä menoa pian kärsii myös talous

3. Deltavariantti

Viime keväänä Intiasta löydetty koronaviruksen deltamuunnos osoittautui pian huomattavasti herkemmin leviäväksi kuin aiemmat viruskannat, ja sittemmin siitä on tullut vallitseva kanta suurimmassa osassa maailmaa. Näin on myös Euroopassa, jossa edessä on nyt ensimmäinen ”deltatalvi”.

Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo arvioi lokakuun lopussa IS:n haastattelussa, että koronavirus leviää Suomessa enemmän kuin missään aiemmassa vaiheessa epidemian aikana.

–  Deltavariantti leviää niin paljon helpommin kuin aiemmat variantit, ja rokotus ei suojaa tartunnalta täydellisesti, hän perusteli.

Deltaa pidetään yhtenä syynä siihen, että sairaalahoitoon on päätynyt yhä enemmän myös kahdesti rokotettuja.

4. Ihmiskontakteja vähentävien rajoitusten vähäisyys

Kesällä rajoituksia purettiin ympäri Eurooppaa ja ihmiset pääsivät jälleen muun muassa kesäfestivaaleille. Myös kesän myötä jälleen vauhdittunut matkailu lisäsi ihmisten välisiä kontakteja.

Tilanteen helpottaminen kesällä ja yleinen koronaväsymys näyttävät myös johtaneen siihen, että kasvomaskien käyttäminen on vähentynyt sekä muihin varotoimiin suhtautuminen on muuttunut lepsummaksi ihmisten keskuudessa.

– Rokotteet yksin eivät ole lopullinen ratkaisu tähän edes niissä maissa, joissa kattavuus on suurempi. Tarvitsemme eri keinojen yhdistelmää, sanoi brittiepidemiologi Tim Spector viime viikolla Britannian kuninkaallisen lääketieteellisen yhdistyksen tilaisuudessa.

Myös Suomessa nautittiin kesällä festivaalitunnelmasta. Kuva Himos juhannus -festivaalilta kesäkuun lopulta

5. Kylmä vuodenaika

Euroopassa kaksi pandemiakesää ovat olleet tartuntatilanteen kannalta talvea helpompia. Syyksi tähän on arvioitu muun muassa talvikauden kuivempaa ilmaa sekä kylmempää lämpötilaa, jotka ovat otollisempia hengitystievirusten leviämiselle.

Lisäksi kylminä vuodenaikoina ihmiset kohtaavat toisiaan enemmän sisätiloissa, joissa korona tarttuu toisiin ulkotiloja helpommin.

– Kaksi suurinta tekijää ovat kylmä vuodenaika ja alhainen rokotekattavuus. Vain toinen niistä on väistämätön, sanoi Sveitsin teknologisen instituutin EPFL:n epidemiologi Marcel Salathé Technology Review -lehdelle.

Tutkijatohtori Aivelon mukaan kausivaihtelun merkitys korostuu koronan kohdalla enemmän sitä mukaa, kun rokotettujen määrä kasvaa ja virukselle alttiita on vähemmän.

– Siksi olen optimistinen kevään suhteen, sanoi Aivelo Helsingin Sanomille perjantaina.

Lähteet: Reuters, WHO, Daily Beast, CNBC, Deutsche Welle, Guardian, Technology Review

Source Link is.fi