Banner Before Header

Eurooppaa moukaroi erikoinen sääilmiö – jättirakeet rikkovat ennätyksiä

Euroopassa on tehty tänä vuonna ennätysmäärä raehavaintoja.

Euroopan rajuilmoja tutkivan ja raportoivat ESSL:n mukaan suuria jäärakeita on havaittu tänä vuonna tuplasti enemmän kuin aiempana ennätysvuotena 2019. Suuret jäärakeet ovat halkaisijaltaan yli viisi senttiä. Video yllä: Riikka-myrsky toi rakeita Savonlinnaan heinäkuussa 2021.

Yksittäinen raekuuro voi saada aikaan pahaa jälkeä.

Syyskuussa 12 ihmistä loukkaantui Italian Toscanassa, kun suuret jäärakeet moukaroivat aluetta. Jäärakeet vaurioittivat lisäksi autoja, kattoja, ikkunoita ja viljelmiä.

Raekuuro vaikeutti liikennettä Lounais-Saksassa 23. kesäkuuta.

Tänä vuonna jäiset raekuurot ovat koetelleet erityisesti Alppien seutua. Suuria jäärakeita on satanut myös Puolassa ja Tsekissä.

Suurimmat jäärakeet ovat sataneet Puolassa. Siellä satoi 24. kesäkuuta jääkimpaleita, jotka olivat halkaisijaltaan 13,5 senttiä.

– Tilastojen valossa rakeita tippuukin Euroopassa eniten vuoristojen läheisyydessä ja ylängöillä, sillä näillä alueilla raekehitykselle on ilmakehässä suotuisimmat olosuhteet, meteorologi Markus Mäntykannas kirjoittaa sääpalvelu Forecan blogissa.

Tsekeissä satoi 24. kesäkuuta taivaalta kämmenen kokoisia jääkimpaleita.

Suuret rakeet liittyvät Mäntykannaksen mukaan lähes poikkeuksetta voimakkaisiin ukkospilviin.

– Tarvitaan ukkosenergiaa, runsaasti vesihöyryä ja voimakas tuuliväänne, jotta rakeen muodostus pääsee käyntiin.

Video alla: Pälkäneellä satoi kookkaita rakeita heinäkuussa 2021.

Raesateiden yleistymisen taustalla voi Mäntykannaksen mukaan vaikuttaa omalta osaltaan ilmastonmuutos. Kesän venyminen pidemmälle syyskauteen pitkittää ukkoskauden kestoa Manner-Euroopassa, ja samalla raekauden kesto voi venähtää.

Isossa-Britanniassa tuli 20. heinäkuuta taivaalta golf-pallon kokoisia jäärakeita.

Jättirakeet ovat piiskanneet myös Suomea.

– Puolan jättiraehavainnot liittyivät samaan säätilanteeseen, joka toi Suomeen juhannusviikolla kolme merkittävää rajuilmaa Ahdin, Paulan ja Aatun, Mäntykannas kirjoittaa blogissaan.

Suomi jäi kesällä idän helteisen ja lännen viileän ilmamassan rajamaastoon, jossa pääsi kehittymään voimakkaita ukkossateita.

Kesäkauden suurimmat rakeet tippuivat Suomessa Padasjoella 23. kesäkuuta Aatu-rajuilman aikana. Samainen ukkoskuuromöykky toi varhain iltapäivästä Uudellemaalle myrskypuuskia, rankkasateita ja voimakasta salamointia.

– Kaiken kaikkiaan halkaisijaltaan yli viisisenttisiä jättirakeita havaittiin tänä kesäkautena Suomessa neljänä päivänä, mutta havaintoja niistä kirjattiin kuusi kappaletta. Molemmat lukemat ovat tiettävästi ennätyksellisiä, Mäntykannas kirjoittaa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kulunut raekausi oli tietyiltä osin ennätyksellinen Suomessa. Jättirakeita eli vähintään viisisenttisiä rakeita satoi peräti neljänä päivänä ja niistä tehtiin kuusi erillistä havaintoa.

– Tämä on vuodesta 2006 alkavan tarkemman seurantajakson suurin havaittu jättiraepäivien ja -tapausten lukumäärä. Myöskään 1800-luvun alusta alkavasta historiallisesta tilastoaineistosta ei löydy vastaavaa, sanoo meteorologi Jari Tuovinen tiedotteessa.

Jättirakeita sataa Suomessa keskimäärin kahtena kesänä kolmesta.

Suurimmat havaitut rakeet olivat noin kuuden senttimetrin kokoisia. Ne mitattiin Padasjoella 23. kesäkuuta juhannusviikon rajuilman yhteydessä.

Sveitsin vuoristoalue on kuvattu rankan raekuuron jälkeen 23. heinäkuutta 2009.

Lisäys 13.30 Ilmatieteen laitoksen tilastoinnista

Source Link is.fi