EU:ssa valmistellaan yritysvastuulakia, jonka kulisseissa on meneillään ”skandaali”, sanoo meppi Heidi Hautala
Pakkotyöllä valmistettua puuvillaa Kiinasta, lasten kaivamaa kobolttia Kongosta ja ruostumattoman teräksen raaka-ainetta kyseenalaisista oloista Amazoniasta.
Yritysten pitkistä tuotantoketjuista on löytynyt monenlaisia ongelmia. Niitä halutaan nyt saada kuriin lainsäädännöllä.
Komissio viimeistelee parhaillaan esitystään EU:n yhteisestä yritysvastuudirektiivistä. Se tietäisi yrityksille lisää vastuuta niiden tuotantoketjuissa tapahtuvista ihmisoikeusrikkeistä, ympäristötuhoista ja korruptiosta.
Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala on ajanut yritysvastuulainsäädäntöä jo pitkään.
– Uskon, että sillä tulee olemaan iso vaikutus tämän ihmiskunnan ja planeetan pelastamisessa. Miksi yritykset olisivat vapaamatkustajia? Hautala kysyy Ylen meppisarjan haastattelussa.
Komission odotetaan antavan esityksensä EU-tason yritysvastuusääntelystä vuoden alussa. Se on lykkääntynyt jo pari kertaa.
Komission työtä valvova lautakunta on näyttänyt paketin valmistelulle punaista valoa. Epäselvää on, millaiset ongelmat ovat saaneet lautakunnan keskeyttämään valmistelutyön.
Hautalalla ja muutamalla muulla mepillä on tästä oma arvionsa. Hautalan mukaan näyttää siltä, että yritysvastuulainsäädäntöön kielteisesti suhtautuvat elinkeinoelämän lobbarit ovat päässeet vaikuttamaan komissioon. Näin ei pitäisi tapahtua, sillä komission tulee olla poliittisesti riippumaton toimielin.
– Tämä on ollut aikamoinen skandaali viime viikkoina ja kuukausina, kun on alettu huomata, että jotakin siellä tapahtuu eikä kukaan oikein näe sinne kulissien taakse. Tämä ei ole komissiolle kunniaksi.
Hautala teki joulukuun puolivälissä yhdessä meppikollegoidensa kanssa tietopyynnön lautakunnan tapaamisista ja viestinvaihdosta.
Suomessa valmistellaan myös kansallista yritysvastuulakia
Kun EU-tason lainsäädännön aikaansaaminen on kestänyt, moni jäsenmaa on alkanut säätää kansallista yritysvastuulakia. Ranskassa sellainen on jo voimassa. Saksa taas on hyväksynyt yritysvastuulain.
Myös Suomessa valmistellaan kansallista yritysvastuulakia. Asia on kirjattu Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on parhaillaan tekemässä arviomuistiota eli kartoitusta siitä, mitä kansallisen lainsäädännön vaihtoehtoja on ja millaisia vaikutuksia niillä olisi. Arviomuistio on tarkoitus julkaista helmikuussa.
Kriitikoiden mielestä ei ole järkevää valmistella kansallista yritysvastuulakia ja odottaa samaan aikaan, miten EU-tason lainvalmistelu etenee. Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Hannu Ylänen ei näe kansalliselle valmistelutyölle tarvetta tässä vaiheessa.
– Mielestäni pitäisi ensin katsoa, mitä EU-lainsäädäntö pitää sisällään.
Europarlamentaarikko Hautala on toista mieltä. Hänen mukaansa kansalliset lait tukevat EU:n yhteistä lainsäädäntöä.
– Niillä valmistaan maaperää ja hankitaan tukea ja ymmärrystä sille, mitä tässä nyt on tapahtumassa.
Kansainvälisesti toimiville yrityksille on kuitenkin haastavaa, jos kansalliset lait poikkeavat kovasti toisistaan, Hautala sanoo.
– On arvioitu, että olisi kaikille edullisempaa, että sääntely siirtyy EU-tasolle.
Mitä yritysvastuulaki muuttaisi?
Yritysvastuuta koskevien lakien keskiössä on niin sanottu huolellisuusvelvoite.
Se tarkoittaa prosessia, jolla yritys tunnistaa, ehkäisee ja tarvittaessa lopettaa sellaisen toiminnan, jolla on haitallisia ihmisoikeus- tai ympäristövaikutuksia, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Linda Piirto. Velvoite perustuu kansainvälisiin periaatteisiin ja koskee koko yrityksen ketjua.
– Miten se sitten käytännössä toteutetaan, on se iso kysymys, Piirto sanoo.
Jo nykyisin tiettyjä toimialoja, kuten konfiliktimineraaleja, säädellään niiden vastuukysymyksissä. Tämän lisäksi on olemassa vapaaehtoisia järjestelmiä ja sertifikaatteja, joita yritykset voivat halutessaan ottaa käyttöön.
Yritysten vastuullisuutta koskevaan sääntelyyn liittyy myös komission hiljattain tekemä esitys, jonka mukaan yritysten on pakko kertoa tuotteidensa tarkka maantieteellinen alkuperä.
Nämä eivät kuitenkaan Heidi Hautalan mukaan ole riittäviä.
– En näe, minkä takia tällaista vastuuta ei yrityksillä olisi.
– Ei ole niin, että tästä keskusteltaisiin vain Euroopassa. Myös Yhdysvalloissa alkaa sama keskustelu ja Aasiassa puhutaan tästä. On huomattu, että se, miten ulkomaalaiset yritykset kohtelevat siellä työntekijöitä, on luokatonta.
Hautalan mukaan EU-tason yritysvastuusääntelyn on tarkoitus koskea yrityksiä, jotka toimivat EU:n sisämarkkinoilla. Hän ajaa sitä, että laki koskisi suuria yrityksiä, pörssiin listattuja yhtiöitä ja riskialojen, kuten kaivannaisteollisuuden, pienempiäkin yrityksiä.
Hautala on monena vuonna listattu yhdeksi vaikutusvaltaisimmista europarlamentaarikoista. Parlamentin työtä seuraavan VoteWatch Europe -järjestön tekemän listauksen mukaan Hautala on kaikkiaan kymmenenneksi vaikutusvaltaisin meppi ja ylivoimaisesti vaikutusvaltaisin suomalaismeppi.
Hautala on pitkään toiminut koko parlamentin varapuheenjohtajana ja hakee jatkokautta alkuvuonna järjestettävässä äänestyksessä.
Videolla Hautala kertoo ulkomaalaisista vaikuttamisyrityksistä, joita parlamentissa on havaittu.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
EK: Ongelma on globaali eikä EU-tason sääntely auta
Kun komissio on antanut esityksensä, käy se läpi tavanomaisen hyväksymisprosessin eli jäsenmaiden neuvoston ja EU-parlamentin.
Parlamentin kanta on selvä. Se kannattaa laajaa yritysvastuulainsäädäntöä. Tämä kävi ilmi keväällä, jolloin parlamentti julkaisi mietintönsä aiheesta.
Myös jäsenmaiden keskuudessa yritysvastuulaki saa kannatusta, uskoo Heidi Hautala.
Elinkeinoelämä suhtautuu siihen kaksijakoisesti. Moni suomalainen yritys on kertonut tukevansa yritysvastuulakia, mutta asiantuntija Hannu Ylänen EK:sta näkee sen tiellä ongelmia.
– Eurooppalaiset yritykset eivät voi käytännössä vaikuttaa kolmansiin maihin niin, että ne todelliset ongelmat saataisiin sieltä poistettua. Ongelma on globaali ja sitä on käytännössä mahdotonta Euroopan tasolta ratkoa.
Ylänen kuitenkin korostaa, että asia on tärkeä ja suomalaiset yritykset haluavat panostaa vastuullisuuteensa.
Suomalaisyrityksilläkin on siinä silti vielä tehtävää.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuosi sitten selvityksen, (siirryt toiseen palveluun) jonka mukaan vain neljännes tutkimuksen kohteena olleista 78 yrityksestä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti, millaisia vaikutuksia niiden toiminnalla on ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tulos on kansainvälistä keskiarvoa, selvityksessä todettiin.
– On olemassa turha itsetyytyväisyys siitä, että suomalaiset yritykset olisivat jotenkin erinomaisista erinomaisimpia, Hautala sanoo.
Tämä juttu on osa sarjaa, jossa avataan suomalaisten meppien vaikuttamista ja ajankohtaisia EU-asioita – aiemmat jutut täällä: