F1-kausi jatkuu aika-ajoilla jo perjantai-iltana, koska lauantaina ajetaan sprintti – näin viime kauden kohu-uudistusta on muokattu
F1-kausi jatkuu kauden ensimmäisellä Euroopassa ajettavalla osakilpailulla, kun formulat kurvaavat perinteikkäälle Imolan radalle Italiaan.
Imolassa ajettiin F1-kisa yhtäjaksoisesti vuosina 1980–2006. Rata muistetaan valitettavasti myös vuoden 1994 mustasta viikonlopusta, kun lauantain aika-ajoissa kuoli itävaltalainen Roland Ratzenberger ja seuraavan päivän kilpailussa kolminkertainen maailmanmestari, brasilialainen Ayrton Senna.
Imola palasi F1-kalenteriin kaudella 2020, kun koronapandemia sekoitti kautta ja tarvittiin korvaavia kisapaikkoja. Silloin kisan voitti Lewis Hamilton ennen tallikaveriaan Valtteri Bottasta ja Renault’lla ajanutta Daniel Ricciardoa. Viime kaudella nopein oli Max Verstappen ennen Hamiltonia ja McLarenin Lando Norrisia.
Nyt Imolassa, kauden 2022 neljäntenä kisaviikonloppuna, ajetaan myös kauden ensimmäinen sprinttikilpailu.
Mikä onkaan sprinttikisa?
Sprinttikilpailun takia aika-ajot ovat ohjelmassa jo tänä iltana, perjantaina kello 18. Aika-ajoissa ratkaistaan lähtöjärjestys lauantaina ajettavaan sprinttikisaan. Sprinttikisa taas ratkaisee lähtöruudut sunnuntaiseen osakilpailuun.
Yle Urheilu seuraa verkkosivuillaan hetki hetkeltä aika-ajoja, sprinttikisaa sekä osakilpailua.
Tänä vuonna ohjelmassa on kolme sprinttikisan sisältävää viikonloppua. Imolan lisäksi sprintti ajetaan Itävallassa heinäkuussa sekä Brasiliassa marraskuussa, kauden toiseksi viimeisenä kisaviikonloppuna.
Sprinttikisassa ajetaan noin 100 kilometriä eli kolmannes varsinaisen osakilpailun mitasta. Imolassa se tarkoittaa 21 kierrosta, kun sunnuntain osakilpailussa ajetaan 63 kierrosta (309 km).
Viime kaudella kokeilu jakoi mielipiteet
Sprinttikisoja kokeiltiin ensimmäisen kerran viime kaudella. Tarkoituksena oli tuoda uutta väriä F1-viikonloppuihin, mutta siinä ei täysin onnistuttu. Sprintit koettiin tylsiksi, koska kuskit eivät halunneet ottaa riskejä, jotka saattaisivat kostautua sunnuntain kisaa ajatellen.
– Sprinteissä ei tapahdu mitään. En näe etuja niiden järjestämisessä. Voin kuvitella, että se on tylsää myös faneille, ja se on tylsää kuskeille, Red Bull -tallin Sergio Perez arvosteli muun muassa Motorsportin mukaan viime kauden toisen sprintin jälkeen.
– Ilmiselvästi tämä muutos on tehty, jotta show olisi parempaa, joten täytyy katsoa, ovatko fanit tyytyväisiä, Perez jatkoi.
Formula 1:n urheilujohtaja Ross Brawn ei viime kaudella kritiikkiä hätkähtänyt. Hänen mukaansa ”perinteiset”, omistautuneet F1-fanit kritisoivat sprinttiuudistusta, mutta uudempia faneja se kiinnosti. Aiemmin perjantaina ajettiin vain vapaita harjoituksia, mutta nyt aika-ajo on jo perjantai-iltana, mikä lisää Brawnin mukaan kiinnostusta koko viikonlopun mitassa.
– Suurin osa ”tavallisista” faneistamme ja erityisesti uusista faneistamme suhtautui konseptiin myönteisesti. He pitivät erityisesti perjantain toiminnasta. He kokivat, että perjantai oli nyt katsomisen arvoinen, mitä se ei ollut ennen ollut, Brawn selitti Racefansin mukaan.
F1-järjestäjät eivät luopuneet sprinttikonseptista, mutta sitä on nyt muokattu. Siitä ajatuksesta F1 on toistaiseksi luopunut, että sprintti voitaisiin ajaa vaikkapa joka kolmannen viikonlopun yhteydessä. Sprinttejä on ohjelmassa kolme, kuten viime kaudella.
Viime kaudella sprinttikisassa jaettiin pisteitä kolmelle parhaalle (3-2-1). Tällä kaudella sprintteihin toivotaan enemmän kilvanajoa jakamalla pisteitä kahdeksalle parhaalle. Sprintin voittaja saa kahdeksan pistettä, kakkonen seitsemän ja niin edelleen.
Yhdestä kisaviikonlopusta on nyt mahdollista saada peräti 34 pistettä (sprintin voitosta 8 pistettä, kilpailun voitosta 25 pistettä ja lisäpiste kisan nopeimmasta kierroksesta). Voittamalla kaikki kauden sprinttikisat, saisi siis 24 pistettä, eli lähes yhden osakilpailuvoiton verran.
Viime kaudella sprinttikisassa jaettiin yhteensä 6 pistettä kuljettajien MM-taulukkoon, nyt tällä kaudella 36 pistettä.
Lisäksi viime kaudella aika-ajojen voiton tilastoihinsa sai sprinttikisan ykkönen, mikä oli yksi kuskien kritiikin aiheista. Tätäkin on muutettu: jatkossa aika-ajon voiton saa tilastoihinsa perjantaina varsinaisen aika-ajon voittaja.
Näin sprintattiin viime kaudella
Sprintit saivat viime kaudella arvostelua tylsyydestään, mutta nähtiin niissä totuuden nimissä varsinkin kärjen osalta merkittäviäkin tapahtumia. Historian ensimmäinen sprintti ajettiin Silverstonessa heinäkuussa.
Lewis Hamilton voitti aika-ajot, mutta sprinttikisan startissa Max Verstappen nousi ohi ja voitti. Verstappen pääsi siis paalulta osakilpailuun, jossa hän kuitenkin kolaroi heti alussa Hamiltonin kanssa.
Verstappen joutui keskeyttämään ja Hamilton voitti dramaattisen kilpailun, vaikka sai kolaroinnista aikasakon.
Kaksi muuta sprinttiä 2021 ajettiin Italiassa Monzan radalla ja Brasilian Sao Paulossa.
Monzassa Valtteri Bottas voitti aika-ajot ja sprintin, mutta joutui lähtemään kilpailuun porukan hänniltä moottorinvaihdon tuoman rangaistuksen takia.
Myös Monzan kisasta tuli dramaattinen – sitähän viime kaudella riitti. Kisan kaksoisvoittoon ajoivat McLarenin Ricciardo ja Norris, kun Verstappen ja Hamilton kolaroivat toisensa ulos kilpailun puolivälissä.
Brasiliassakin Bottas voitti aika-ajot ja sprintin. Tuolloin puhutti etenkin Hamiltonin mestarillinen nousu. Hänet hylättiin aika-ajoissa sääntöjen vastaisen takasiiven takia. Siksi Hamilton starttasi sprinttiin porukan hänniltä, mutta ehti nousta peräti viidenneksi.
Sunnuntaina Hamilton nousi sitten koko kisan voittajaksi ennen Verstappenia ja Bottasta.
Nähtäväksi jää, millaista lisäväriä sprinttiviikonloput saavat, kun sääntöjä on muuteltu ja ennen kaikkea kun autot kokivat täksi kaudeksi suuria, ohittamista helpottavia muutoksia. Sen osalta alkukausi lupailee hyvää.
Lue lisää: