Saksan isännöimä kolme päivää kestävä G7-maiden huippukokous alkoi sunnuntaina Elmaun linnassa Baijerissa.
Saapuessaan kokoukseen maiden johtajat vakuuttelivat yhtenäistä tukea Ukrainalle Venäjän hyökkäyksen edessä.
Britannian pääministeri Boris Johnson vakuutti, että ”Ukraina voi voittaa – ja lopulta voittaa [sodan] –, mutta he tarvitsevat meidän tukeamme tehdäkseen sen”.
G7-maihin kuuluvat Saksa, Italia, Ranska, Yhdysvallat, Britannia, Japani ja Kanada.
Myös EU osallistuu neuvotteluihin. EU:ta edustavat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Saksa on kutsunut myös esimerkiksi Argentiinan, Intian, Indonesian, Senegalin ja Etelä-Afrikan johtajat osallistumaan erinäisiin työistuntoihin kolmen päivän aikana.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on huippukokouksen pääteema, mutta jonoksi asti riittää muitakin keskusteltavia aiheita, kuten häämöttävä taantuma, korkea inflaatio, ilmastonmuutos ja ruokakriisi.
G7-maiden vaikeus Venäjän hyökkäykseen ja energiaan liittyvissä keskusteluissa on saada aikaan konkreettisia toimia, joilla vähennetään energiariippuvuutta Venäjästä. Samaan aikaan maat pyrkivät estämään energian hinnan kohoamisen nykyiseltä tasolta, mikä on vaikea yhtälö.
Huippukokouksen päätteeksi ensi tiistaina G7-maiden johtajien on määrä antaa yhteinen julkilausuma kokouksen päätöksistä.
Kullan tuonti Venäjältä aiotaan kieltää
G7-maiden odotetaan tiedottavan kokouksen yhteydessä venäläisen kullan tuonnin täyskiellosta.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden twiittasi sunnuntaina aamupäivällä, että G7-maat aikovat kieltää venäläisen kullan tuonnin.
– Kulta on merkittävä vientituote, jolla Venäjä kerää kymmeniä miljardeja dollareita, Biden kirjoitti.
Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan Yhdysvallat, Britannia, Kanada ja Japani ovat jo tehneet päätöksen asiasta, ja muiden maiden odotetaan yhtyvän tuontikieltoon.
Päätöksen jälkeen venäläisien oligarkkien olisi myös hankalampi kiertää länsimaiden asettamia talouspakotteita kullan avulla.
Britannian pääministeri Boris Johnson perusteli kullan tuonnin kieltämistä sillä, että se on ”isku [Vladimir] Putinin sotakoneiston ytimeen”.
Venäläisen kullan viennin arvon arvioidaan olleen noin 15 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2021.
Venäjä pommitti Kiovaa – Ukraina vaatii G7-mailta vahvempia toimia
Venäjä reagoi G7-huippukokouksen alkuun pommittamalla Kiovaa useaan otteeseen sunnuntaiaamun aikana. Iskuissa on kuollut yksi ja loukkaantunut viisi.
Pommitukset kohdistuivat Kiovaan ensimmäistä kertaa sitten kesäkuun alun. Räjähdyksiä kuului myös Tšerkasin kaupungista noin 150 kilometriä Kiovasta kaakkoon, tiedotti alueen kuvernööri Oleksandr Skitško. Tšerkasi oli suurelta osin säästynyt sodan vaikutuksilta aiemmin.
Lisäksi venäläiset uutistoimistot kertovat Venäjän iskeneen päivän aikana Ukrainan joukkojen koulutuskeskuksiin Tšernihivin, Žytomyrin ja Lvivin alueilla
Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba vaatii G7-mailta lisää Venäjän-vastaisia pakotteita Kiovaan osuneiden sunnuntaisten iskujen vuoksi.
– Seitsemänvuotias tyttö nukkui rauhassa Kiovassa, kunnes Venäjän risteilyohjus räjäytti hänen kotinsa, Kuleba kirjoitti Twitterissä.
– G7-huippukokouksen on vastattava uusilla Venäjän-vastaisilla pakotteilla ja uusilla raskaiden aseiden toimituksilla Ukrainalle. Venäjän sairas imperialismi on pysäytettävä.
Myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin odotetaan puhuvan etäyhteydellä huippukokouksessa.
Saapuessaan kokouspaikalle Yhdysvaltain presidentti Joe Bidensanoi tiedotusvälineille, että sunnuntain iskut ovat uusia esimerkkejä Venäjän barbaarisesta toiminnasta.
G7-maiden huippukokouksen jälkeen kansainvälisten huippukokousten putki jatkuu välittömästi ensi tiistaina kolmen päivän Nato-huippukokouksella Madridissa.