Banner Before Header

Glasgow’n ilmastoneuvotteluissa löydettiin sopu – listasimme viisi tärkeää päätöstä ja eniten kitkaa neuvotteluissa aiheuttaneet kysymykset

Glasgow’n kaksiviikkoisen ilmastohuippukokouksen neuvottelut on saatu päätökseen.

COP26-kokouksen ensimmäinen viikko oli kupliva: kokouksen alussa Intia (siirryt toiseen palveluun) ja Nigeria (siirryt toiseen palveluun) kertoivat odotetuista hiilineutraliustavoitteistaan ja yli sata maata allekirjoitti julistuksen siitä, että metsien hävittäminen lopetetaan vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi monet ilmastokokoukseen osallistuneet maat sitoutuivat virallisen asialistan ulkopuolella vähentämään liikenteen päästöjä maalla, meressä ja ilmassa (siirryt toiseen palveluun).

Toisella kokousviikolla Glasgow näennäisesti hiljentyi hetkeksi, kun ilmastoneuvottelijat pääsivät työnsä ääreen. Nyt neuvotteluissa on saavutettu loppulauselma (siirryt toiseen palveluun), jonka osapuolet voivat allekirjoittaa.

Glasgow’n kokous oli tärkeä ensimmäisenä tarkastelupisteenä vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimukselle.

Etenkin nämä asiat korostuvat Glasgow’n päätöksissä:

  • Loppulauselman mukaan tavoitteena pitää olla lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 celsiusasteeseen. Tavoite vaatii tekstin mukaan nopeita toimia: tämän vuosikymmenen aikana hiilidioksidipäästöjen tulisi pudota 45 prosentilla vuoden 2010 tasosta. Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan usko, että nyt tehdyt päätökset riittävät tavoitteeseen.
  • Hiilivoima ja fossiiliset polttoaineet mainittiin ensimmäistä kertaa virallisesti. Valtioita kehotetaan rajoittamaan riippuvuuttaan fossiilienergiasta. Pelkona on kuitenkin se, että muotoilu vain tehottomien tukien kieltämisestä jättää porsaanreikiä päästöjen tuottamiselle. Osapuolet myös suostuivat pettyneenä lieventämään sanamuotoja hiilivoiman alasajosta Intian vaatimuksesta kokouksen viimeisillä minuuteilla.
  • Sopimuksessa esitetään, että varakkaat maat tuplaavat ilmastorahoituksen kehittyville maille vuoteen 2025 mennessä. Kehittyville maille luvattiin Pariisin sopimuksessa 100 miljardin dollarin vuosittainen rahoitus välille 2020–2025, mutta sitä ei tähän mennessä ole saatu kasaan.
  • Kunnianhimoa halutaan kiihdyttää. Päätöslauselma peräänkuuluttaa maita ilmoittamaan jo ensi vuoden loppuun mennessä nykyistä kunnianhimoisemmat tavoitteet päästöjen leikkaamisesta. Päivitettyjä lupauksia halutaan nyt kolme vuotta aiemmin kuin alunperin suunniteltiin.
  • Pariisin sopimuksen sääntökirjaa viimeisteltiin. Aiemmissa osapuolikokouksissa markkinamekanismeista, kuten päästökompensaatioista ja kansainvälisen päästökaupan pelisäännöistä ei saatu sopua. Etenkin neuvottelut sääntökirjasta viivästyttivät päätöksen valmistumista lauantaina.

Pariisin sopimuksen hengen mukaisesti sopijaosapuolet tunnustivat yhteisesti ilmastonmuutoksen koko maailmaa uhkaavaksi kriisiksi ja korostivat, että lämpenemisen pysäyttäminen pitkälti alle kahden celsiusasteen lieventäisi vahinkoja huomattavasti.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres suhtautui jo torstaina pessimistisesti siihen, että Glasgow’n päätökset riittäisivät 1,5 asteen tavoitteeseen. Uutistoimisto AP:lle antamassaan haastattelussa Guterres luonnehti tavoitteen olevan ”hengityskoneessa”.

Reutersin mukaan ympäristöjärjestöt kritisoivat sopimusta, joka pitää 1,5 asteen tavoitteen vain ”juuri ja juuri” elossa. Kehuja sopimus saa kuitenkin siitä, että se viestii hiilivoiman ajan päättymisestä.

Kokouksen arvioidaan onnistuneet siinä, että sopmuksissa kuitenkin edettiin monissa seikoissa, jotka herättivät ennakolta eniten odotuksia.

Neuvottelujen loppumetreillä osapuolet korostivat puheenvuoroissaan, ettei sopimus ole täydellinen, mutta se asettaa uusia askelmerkkejä, eikä työ lopu tähän kokoukseen.

Muun muassa päästökauppa ja fossiilisten polttoaineiden maininta hiersi neuvotteluissa

Tärkeänä kokouksen asialistalla oli vuonna 2015 solmitun Pariisin sopimuksen sääntökirjan viimeisteleminen sellaiseksi, ettei siihen jäisi porsaanreikiä.

Sääntökirjan kuudennessa artiklassa käsitellään markkinamekanismeja eli käytännössä päästökompensaatioiden laskentaa ja pelisäätöjä kansainväliselle päästökaupalle.

Neuvottelujen viivästyminen ensin perjantaina ja myöhemmin lauantaina liittyi osaltaan vääntöön juuri näistä pelisäännöistä. Esimerkiksi Venäjän neuvottelukunta vaati vielä perjantaina jatkoneuvotteluja aiheesta (siirryt toiseen palveluun).

Keskeiset neuvottelukysymykset liittyvät niin sanottuun kaksoislaskentaan (siirryt toiseen palveluun), jossa samat päästövähennykset laskettaisiin hyväksi sekä rahoittaja- että toteutusmaassa. Sopimuksessa hankausta on aiheuttanut esimerkiksi keskustelu keinoista, joilla kaksoislaskennan riskit vältetään.

Osa sopijamaista oli sitä mieltä, että aiemman järjestelmän aikaiset päästövähennykset pitäisi osin hyväksilukea Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseen. Vastapuoli taas näki riskejä siinä, että vanhojen ilmastotoimien laskeminen mukaan tekisi hallaa kunnianhimolle.

Pitkistä neuvotteluista huolimatta liki valmiin sääntökirjan viimeisistä viilauksista ei ole saatu sopua aiemmin Katowicessa vuonna 2018 tai Madridissa vuonna 2019.

Kun sopu kuudennesta artiklasta löydettiin Glasgow’ssa, sai hyväksyntä yhdet illan raikuvimmista aplodeista.

Intia kertoi kokouksen alussa odotetusta hiilineutraliustavoitteestaan vuodelle 2070. Viimeisenä kokouspäivänä maa vaati mahdollisuutta jatkaa fossiilienergian käyttöä. Kuva: Yuri Mikhailenko/TASS/All Over P

Glasgow’n loppulauselman sanamuodoissa otettiin myös askel kohti konkretiaa, kun hiili ja fossiiliset polttoaineet mainittiin ensimmäistä kertaa suoraan (siirryt toiseen palveluun)sopimuksessa ja maita kannustettiin luopumaan niiden käytöstä.

Maininta herätti myös erimielisyyksiä: esimerkiksi Intian ympäristöministeri Bhupender Yadavin mukaan kehittyvien maiden pitäisi olla oikeutettuja fossiilienergian käyttöön, sillä niillä on pienempi historiallinen vastuu ilmastonmuutoksesta.

Uutistoimisto AFP:n mukaan myös osa muista suurista päästöjen aiheuttajista, kuten Kiina, Saudi-Arabia ja Venäjä halusivat neuvotteluissa lievennyksiä sopimuksen mainintoihin.

Lopulliseen sopimukseen tehtiin jo perjantaina lievennyksiä, kun ensimmäisen luonnoksen vaatimus kaikkien fossiilisten polttoaineiden tukien lopettamista muutettiin koskemaan vain ”tehottomia tukia”.

Vielä aivan kokouksen lopussa Intia horjutti orastavaa sopua vaatimalla lievempiä sanamuotoja hiilivoimasta luopumisen suhteen. Monet osapuolet ilmaisivat voimakasta pettymystä, mutta hyväksyivät kompromissin sovun saamiseksi.

Erimielisyyksiä myös ilmastorahoituksessa kehittyville maille

Kun Pariisin sopimus laadittiin kuusi vuotta sitten, luvattiin kehittyville maille vähintään 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin vuosittainen rahoitus ilmastotoimiin vuoteen 2025 asti.

100 miljardin dollarin rahoitus oli tarkoitus kerätä aloittaa vuonna 2020, mutta toistaiseksi tavoitetta ei ole saavutettu, myönnetään tekstissä pettynein äänepainoin.

Samalla loppulauselmassa esitetään, että länsimaat tuplaisivat nyt rahoituksensa kehittyville maille vuoteen 2025 mennessä vuoden 2019 tasosta.

Presidentti Sauli Niinistö ilmoitti kokouksen alkupäivinä, että Suomi lähes kaksinkertaistaa kehitysmaille antamansa ilmastorahoituksen.

Ulkoministeriön tilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomen ilmastorahoitus kehitysmaille oli vuonna 2019 yhteensä 147 miljoonaa euroa. Tämän rahoitusosuuden tuplaaminen tarkoittaisi sitä, että Suomen osuus koko potista olisi noin 0,3 prosenttia.

Perjantaina myös Yhdysvallat ilmoitti valmiutensa kaksinkertaistamaan sopeutumiseen annettavan rahoituksen, tosin ympäten summaan mukaan yksityistä rahaa ja lainoja, joita kehittyvät maat vastustavat (siirryt toiseen palveluun).

Ilmastokokous kirvoitti kokouspaikalle myös mielenosoittajia. Aktivistit arvostelivat esimerkiksi sitä, että välittömien muutosten sijasta päästötavoitteita asetetaan vuosien päähän. Kuva: Ewan Bootman / AOP

Vahvasta tiedostavuudesta ja painavista toiveista huolimatta Glasgow’n sopimus ei vielä takaa sitä, että lupauksen toteutuminen olisi nyt vankkumattomalla pohjalla.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Yhdysvaltain ilmastolähettiläs John Kerry uskoivat kokouksen alussa, että tavoite saavutettaisiin jo ensi vuonna (siirryt toiseen palveluun), mutta kokouksen puheenjohtaja Alok Sharma arveli, että rahat saadaan kasaan vasta 2023 (siirryt toiseen palveluun).

Tekstissä ei myöskään mainita erityisrahoitusta ilmastonmuutoksen jo nyt aiheuttamille kuluille ja tappioille, vaikka tämä oli köyhempien maiden keskeinen vaatimus.

Kehittyvät maat jäivät yhä kaipaamaan lisää taloudellista tukea ja korostivat vähäistä historiallista vastuutaan ilmastonmuutoksen aiheuttajina.

Jatkossa ilmastorahoitusta tarkastellaan korkean tason tapaamisissa joka toinen vuosi, alkaen ensi vuodesta.

Lue lisää Glasgow’sta ja ilmastoaiheista Ylen päivittyvästä artikkelista:

Yle Glasgow’ssa

Source Link yle.fi