Haavisto Guardianille: Venäjän käytös aiempaa arvaamattomampaa – suhtautuminen ydinaseisiin herättää huolta
Mahdollisuus siitä, että Venäjä käyttäisi ydinaseita Ukrainassa, on keskeinen tekijä Suomessa käytävässä Nato-keskustelussa, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) arvioi torstaina brittilehti The Guardianille.
– Turvallisuusympäristössämme on tapahtunut dramaattinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta, Haavisto sanoi.
Lännen tiedusteluviranomaisten mukaan on olemassa vaara, että Venäjä harkitsisi taktisten tai muuten rajoitettujen ydinaseiden käyttöä Ukrainassa, mikäli sen asevoimat eivät saavuta menestystä.
Ulkoministeri kertoi olevansa syvästi huolissaan tiedoista.
– Venäjän naapureille maan löyhä suhtautuminen epätavanomaisiin aseisiin, mukaan lukien taktisten ydinaseiden ja kemiallisten aseiden käyttöön, on erittäin epämiellyttävää.
Haaviston mukaan Venäjä on näyttänyt olevansa halukas ottamaan yhä kasvavia riskejä sotilasoperaatiossaan. Se on lisäksi osoittanut kykynsä mobilisoida yli 100 000 sotilasta nopeasti naapurimaataan vastaan ilman yleistä liikekannallepanoa.
– Venäjän käytös on aiempaa arvaamattomampaa, ja maa on valmis ottamaan aiempaa kovempia riskejä. Jos katsomme Georgiaa vuonna 2008 tai Krimiä vuonna 2014, voimme sanoa Venäjän ottaneen näissä tilanteissa laskelmoituja riskejä.
– Nyt erilaista on, että näemme, että Venäjän alkuperäinen tarkoitus hyökätessään Ukrainaan oli vallanvaihdos yli 40 miljoonan asukkaan maassa. Tämä on suuren riskin operaatio Venäjälle, joka on osoittanut nyt olevansa valmis myös nämä riskit ottamaan, Haavisto jatkoi.
Haavisto kertoi, että hän on ensimmäistä kertaa pitkän poliittisen uransa aikana kohdannut tavallisissa suomalaisissa huolta ydinaseista.
– Minulle kadulla tai kaupassa esitetyt kysymykset liittyvät nyt tyypillisesti siihen, mitä Suomi tekee, jos sitä uhataan ydinaseilla tai kemiallisilla aseilla. Poliitikkona minulla täytyy olla tähän vastaus.
Ydinasepelkoja ei hälvennä Venäjän keskiviikkona suorittama ohjuskoe sen uudella mannertenvälisellä Sarmat-ohjuksella, jota esimerkiksi ajatushautomo Centre for Strategic and International Studiesin Ian Williams luonnehti ”ehkä tuhovoimaisimmaksi aseeksi maan päällä”.
Natossa ”Saatana 2” -nimellä kulkevan ohjuksen kantama on tiettävästi 18 000 kilometriä ja se voi kantaa 10–15 ydinkärkeä moninkertaisella äänennopeudella.
Lue lisää: Putin uhosi maailman tuhoisimmalla ”Saatana 2”-ydinohjuksella
Venäjän puolustusviranomaiset kertoivat keskiviikkona Sarmat-ohjuskokeen onnistuneen.
Suomessa ollaan Haaviston mukaan valmistauduttu esimerkiksi Venäjän kyberhyökkäyksiin ja erilaisiin hybridiuhkiin, joilla maa saattaa pyrkiä vaikuttamaan Suomen Nato-keskusteluun ja mahdollisen jäsenyysprosessin etenemiseen.
Eduskunnassa käytiin keskiviikkona lähetekeskustelu valtioneuvoston ajankohtaisselonteosta turvallisuusympäristön muutoksesta, joka aloitti prosessin, joka mahdollistaa eduskunnan kannanmuodostuksen Nato-jäsenyydestä.
Jäsenyyden hyväksyminen edellyttäisi todennäköisesti kahden kolmasosan enemmistöä eduskunnassa. Eli Naton kannalla pitäisi olla 133 kansanedustajaa. Liki kaikki puolueet ovat kallistumassa Naton kannalle.
Lue lisää: Tässä ovat kansanedustajien Nato-kannat tällä hetkellä
Haaviston mukaan sotilasliiton perusideana on jaettu puolustuskyky, joka aktivoidaan kriisitilanteessa. Hän lisäsi, että Suomi aikoo ylläpitää asevelvollisuuden ja 280 000 sotilaan reservin myös tulevaisuudessa.
– Rauhan aikana en näe suurta muutosta puolustuksessamme… Venäjä on ja tulee aina olemaan naapurimme. Olemme aina arvostaneet rauhallista rajaa, ja haluamme pitää sen sellaisena jatkossakin.