Banner Before Header

Haavisto paljastaa nyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui: Sopu Turkin kanssa syntyi viime hetkellä – neuvottelut olivat pahasti jumissa

Madrid

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) paljastaa IS:n haastattelussa, että Nato-solmun aukeaminen ei näyttänyt todennäköiseltä tiistaina.

– Olin aika skeptinen, Haavisto kertoo.

Hänen mukaansa virkamiestason neuvotteluissa oli tapahtunut edistystä, mutta vaikeat asiat olivat yhä auki.

– Tuntui, että vaikeat asiat olivat niin vaikeita, että niistä on vaikea sopia. Parin ensimmäisen tunnin aikana ei tapahtunut mitään muuta kuin, että pystyttiin positioissa.

Tiistaina käydyt neljän tunnin valtiomiestason neuvottelut Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin ja presidentti Sauli Niinistön johdolla olivat ajautumassa umpikujaan keskivaiheilla.

– Molemmat osapuolet olivat toistaneet näkemyksiään, mikä kaikki on mahdotonta ja ne olivat juuri päällekkäisiä näkemyksiä. Tuntui, että on vaikea löytää siitä kompromissia, johon osapuolet tyytyisivät.

Umpisolmu lähti ratkeamaan kahvitauolla.

– Eri delegaatioissa oli mietitty samansuuntaisia ratkaisuja, että jos järjestöjä pitää nimetä, niin miten ne nimetään sellaisessa osassa dokumenttia, jossa ei yhdistetä niitä millään tavalla terrorismiin.

Vaikka järjestöt mainitaan Turkin, Suomen ja Ruotsin yhteisymmärrysasiakirjassa, niitä ei pidetä terroristijärjestöinä, vaan todetaan vain, että Suomi ja Ruotsi eivät osoita niille tukea.

AFP:n mukaan Turkin oikeusministeri olisi esittänyt keskiviikkona listan terrorismista epäillystä henkilöstä, joita he vaativat luovutettavaksi. Haaviston käsityksen mukaan Suomen oikeusministeriö on prosessoinut kaikki asiat on loppuun, mutta voi olla, että asiasta kiertää vanhoja uutisia.

Haaviston mukaan neuvotteluissa Turkin kanssa tiistaina ei ollut esillä mitään listaa luovutettavista henkilöistä.

Lue lisää: Nato kutsui Suomen ja Ruotsin jäsenikseen – lue täältä koko julkilausuma

Pekka Haavisto kertoo, että Nato-perheessä odotettiin Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä ja sovun synnyttyä Turkin kanssa he saivat Ruotsin ulkoministerin Ann Linden kanssa raikuvat aplodit Nato-maiden ulkoministereiltä.

Suomen ja Ruotsin delegaatiot olivat ensimmäistä kertaa Turkissa neuvottelemassa 25. toukokuuta, jolloin Turkki laittoi pöydälle oman ehdotuksensa. Suomi ja Ruotsi olivat edellisellä viikolla ilmaisseet halukkuutensa liittyä Natoon.

Haaviston mukaan Suomella ja Ruotsilla oli selvät punaiset viivat, että lainsäädännön muutoksista ei voida sopia.

Naton sihteeristö ryhtyi miettimään neutraalilta pohjalta pohjapaperia, jonka ensimmäiseen versioon molemmilla osapuolilla oli huomautettavaa ja lisättävää.

– Brysselissä käydyissä neuvotteluissa päädyttiin tulokseen, jossa oli hakasuluissa olevia asioita, joita jompikumpi osapuoli ei ollut valmis hyväksymään.

Tiistain neuvotteluissa lähestymiskulmana oli avata hakasuluissa olevia asioita.

– Vaikein asia on ollut koko ajan terroristiryhmien nimittäminen. Meille on hyvin selvä periaate, että me noudatamme EU:n ja YK:n terroristilistauksia ja Turkilla on omia listauksiaan, joihin kuuluu koillis-Syyrian kurdeja ja gülenisteja.

Lue lisää: Tällainen on Turkin sopimus Suomen ja Ruotsin kanssa

Haavisto sanoo, etteivät Suomi ja Ruotsi ainoina Euroopassa voineet mennä tällaisiin listauksiin.

– Olimme aikamoisessa umpikujassa näissä keskusteluissa. Kun Turkilla oli vaatimukset lisälistauksista, niin löysimme ihan toisen lähestymiskulman. Totesimme, että emmehän me esimerkiksi taloudellisesti tue näitä heidän mainitsemiaan järjestöjä, niin pannaan se fakta paperiin.

Haavisto kertoo, että lisäksi käytiin keskustelua rokotusohjelmatuesta ja humanitaarisesta tuesta Syyrian alueelle, mutta Turkki sanoi, etteivät ne ole heille ongelma, vaan ainoastaan Turkkia uhkaava sotilaallinen tai taloudellinen tuki.

– Totesimme, että voimme hyvin kirjoittaa sen myös paperiin, että meillä ei tällaista tukea ole. Tämä ratkaisi yllättävän nopeastikin solmun ja silloin rupesivat ratkeamaan muutkin hakasulkuasiat, että niihin ei tarvinnut kiinnittää hirveästi huomiota.

Sopu oli Haaviston mukaan kuitenkin veitsenterällä. Hänen mukaansa Nato halusi maiden allekirjoittavan yhteisymmärrysasiakirjan samantien, jotta kukaan ei tulisi katumapäälle.

Yllättäen tiistai-iltana Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat asiakirjan, jonka myötä Turkki suostui siihen, että Suomi ja Ruotsi kutsutaan Naton jäseniksi Madridin huippukokouksessa. Näin tapahtui keskiviikkona.

Haavisto kertoo Erdoğanin olleen neuvottelussa sitkeä ja mietiskelevä.

– Kyllä näki, että hän on kokenut neuvottelija, eikä ollut kiire mihinkään.

Haavisto kertoo, että kun hän lopulta neuvotteluiden päätteeksi saapui Ruotsin ulkoministerin Ann Linden kanssa Nato-maiden ulkoministerien illalliselle, he saivat raikuvat aplodit.

– Ministeri toisensa jälkeen tuli halaamaan. Ajattelin, että siinä oli tunnetta ilmassa paljon. Siinä näki, että Nato-perheessä tätä on odotettu.

Haavisto kertoo, että Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken tuli ensimmäisenä kiittämään todella lämpimästi ja ylistämään.

Pekka Haavisto kertoi IS:lle Nato-solmun aukeamisesta Suomen suurlähettilään residenssissä Madridissa.

Haavisto arvelee, että Turkin toiminta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä kohtaan kumpusi yleisestä tyytymättömyydestä Natoa kohtaan.

– Minulla tuli ajatus, että tässä saattoi olla yhtä paljon kritiikkiä Naton olemassa olevia jäseniä kohtaan. Pitämällä Suomea ja Ruotsia kovilla haluttiin näpäyttää muita maita. Samat huolet terrorismista ja PKK:n tukemisesta koskevat muita jäsenmaita.

Haaviston mukaan Turkilla on omat ongelmansa Yhdysvaltojen kanssa, mutta F-16-hävittäjät eivät nousseet Suomen ja Ruotsin neuvotteluissa esille. Yhdysvallat kertoi keskiviikkona valmiudestaan myydä Turkille F-16-hävittäjiä.

– En tiedä heidän välisistä keskusteluistaan, mutta Suomelle ja Ruotsille tämä oli oikea hetki päästä eteenpäin.

Lue lisää: Mitä seuraavaksi tapahtuu ja koska Suomi on Naton jäsen? Näin prosessi etenee

Haaviston mukaan Turkki halusi asiakirjan, jota he voivat puolustaa parlamentissaan.

Haavisto sanoo, ettei vaikeuksia ratifiointiprosessissa odoteta, mutta varmuuden vuoksi hän koputtaa kuitenkin puuta. Ratifiointiprosessin kestoa hän ei halua arvioida, sillä arviot ovat hänen mukaansa menneet aiemmin niin pahasti pieleen.

– Nopeimmillaan se voisi olla syksyn tai loppusyksyn aikana valmis.

Naton vielä vahvistamattoman tiedon mukaan Suomen liittymispöytäkirja allekirjoitetaan näillä näkymin ensi viikon tiistaina ja sitä ennen maanantaina käydään liittymisneuvottelut, joiden arvioidaan kestävän muutamia tunteja. Liittymiskeskusteluissa katsotaan, että Suomi täyttää Naton jäsenyysehdot.

– Meillä on ollut Ruotsin kanssa toive, että tämä tapahtuisi mahdollisimman nopeasti, jotta tämä menisi jäsenmaille käsittelyyn, Haavisto toteaa.

Hän muistuttaa samalla naurahtaen, että Suomi ja Ruotsi ovat olleet jo kerran täydessä valmiudessa liittymiskeskusteluihin Brysselissä toukokuun puolivälissä, kun maat olivat päättäneet halustaan liittyä Natoon.

– Mehän olemme olleet jo kerran valmiina siellä, kun ajattelimme, että tämä sujuu hieman jouhevammin. Jäimme sitten vähän odottelemaan kutsua.

Source Link is.fi