Banner Before Header

Haavisto: Venäläisten palkkasoturien tulo Maliin voi vaarantaa myös suomalaissotilaiden turvallisuuden

Venäläisen Wagner-palkkasoturiosaston mahdollinen tulo länsiafrikkalaiseen Maliin on huono uutinen, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Suomen ulkoministeriöllä ei ole vielä vahvistettua tietoa Wagner-palkkasotilaiden tulosta Maliin. Siitä on kuitenkin vahvoja viitteitä. Muun muassa Le Monde -lehti uutisoi asiasta jouluaattona Ranskan hallituksen tietoihin viitaten, jaFrance24-uutiskanava on julkaissut venäläisten sotilaskoneiden lentotietoja.

Haavisto luonnehtii Wagner-yhtiön sotilaita paramilitääreiksi eli puolisotilaallisiksi joukoiksi. Wagner-yhtiön sotilaita on ollut mukana ainakin Itä-Ukrainan, Libyan ja Keski-Afrikan tasavallan konflikteissa.

Malin hallitus on kiistänyt Wagner-sotilaiden tulon maahan.

Turkkilainen Anadolu-uutistoimisto kertoo saaneensa vahvistuksen 500 Wagner-sotilaan saapumisesta.

Malin naapurimaat. Koulikorossa sijaitsee suomalaisen koulutusosaston tukikohta. Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Uhka ihmisoikeuksille ja suomalaisille sotilaille

Mali on epävakaa valtio, jossa on tapahtunut kahden vuoden aikana kaksi sotilasvallankaappausta. Maassa toimii myös useita islamilaisia terroristiryhmiä, joiden toiminnan pelätään vaikuttavan myös Eurooppaan.

Malissa toimii useitakin kansainvälisiä kriisinhallintaoperaatiota, joista Suomi on mukana EU:n koulutusoperaatiossa. Siinä EU-maista tulleet sotilaskouluttajat antavat koulutusta Malin armeijalle. Suomesta on mukana 12 henkilöä.

Haaviston mukaan Wagner-joukkojen mahdollinen tulo Maliin aiheuttaa riskin kriisinhallintaoperaatioille, koska Wagneriin liittyen on raportoitu ihmisoikeusloukkauksia ainakin Libyassa ja Keski-Afrikan tasavallassa.

Wagner-palkkasotilaiden tehtävänä Malissa on mahdollisesti paikallisten sotilaiden kouluttaminen ja ehkä myös terrorisminvastainen toiminta.

– Tässä on se ristiriita, että jos eri tahot kouluttavat samoja joukkoja, minkä normien mukaan koulutetaan ja mikä on lopputulema? Kansainvälisissä koulutusoperaatioissa ihmisoikeus- ja demokratiakysymykset on sisäänrakennettu, Haavisto kertoo.

Jos eri kriisinhallintajoukot toimivat eri suuntiin, tilanne voi muodostua vaaralliseksi itse kriisinhallitsijoille, hän jatkaa.

– Jos tällaiset paramilitaarit joukot törmäävät tavallisiin kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin, ei voi tietää, millaisin normein ja pelisäännöin toimitaan, joten tämä luo riskin ja uhan.

Haavisto pelkää Wagner-joukkojen tulon voivan heikentää myös Malin demokratia- ja ihmisoikeuskehitystä.

Operaatio Barkhaneen osallistuva ranskalaissotilas Malin armeijan sotilaiden seurassa. Kuva: Florent Vergnes / AFP

Ei merkitystä Suomen ulkopolitiikalle

Venäjä on kiistänyt käyttävänsä palkkasotilaita. EU arvioi kuitenkin, että Wagnerilla on vahva tuki Venäjän hallinnolta, Haavisto sanoo.

Hän ei usko, että Malin tilanteella olisi vaikutusta Suomen ja Venäjän suhteisiin. Malin tilannetta käsitellään EU-tasolla.

Haavisto näkee, että Wagnerin kautta Venäjä on aktivoitumassa uusilla alueilla. Wagnerin palkkasotilaiden tulo on hänen mukaansa uusi komponentti kriisialueille.

Miksei Suomi tuominnut?

16 länsimaata, joiden joukossa ovat esimerkiksi Ruotsi ja Viro,tuomitsi joulukuun lopulla Wagner-joukkojen tulon Maliin.

Suomi ei ollut julkilausuman allekirjoittajien joukossa. Haavisto arvelee, että kyseiset maat kuuluivat Takuba-sotilasoperaatioon, jossa Suomi ei ole mukana.

Allekirjoittajiin kuului tosin myös Saksa, joka ei ole Takuba-operatiossa, mutta on Suomen kanssa koulutushankkeessa.

Haavisto ei haastattelussa muistanut, oliko Suomelle tullut pyyntö allekirjoittaa lausunto.

Haaviston mukaan asia on kuitenkin EU-tasolla noussut esiin.EU asetti joulukuun alussa pakotteita Wagner-ryhmälle, koska sen oli todettu syyllistyneen ihmisoikeusloukkauksiin Lähi-idässä, Afrikassa ja Ukrainassa.

Malin tilannetta on viimeksi käsitelty tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunnan kokouksessa syksyllä.

Lisää vai vähemmän suomalaisia Maliin?

Suomen hallituksella on alustava päätös, jonka mukaan Maliin olisi lähetetty kahdeksan sotilasta lisää vielä viime vuoden puolella. Päätöstä ei ole toteutettu. Haaviston mukaan syynä ovat EU:n aikatauluihin liittyvät ongelmat.

Hallitus on myös suunnitellut, että Malin operaation laajuus nousee 55:een henkilöön tänä vuonna. Malin tilannetta seurataan nyt tarkasti ja uusia päätöksiä tehdään havaintojen mukaisesti, Haavisto kertoo.

Suomen hallitus on asettanut Afrikan kriisinhallintatoiminnan painopistealueeksi. Valmistelussa on myös koulutusoperaatio Pohjois-Mosambikissa.

Lue lisää:

Source Link yle.fi