Banner Before Header

Halla-ahon mukaan sodalla on vain yksi loppu­tulema – nostaa esiin vision Putinin valtakauden päättymisestä

Eduskunnan toimittajapäivillä käytiin keskiviikkona ulko- ja turvallisuuspoliittinen paneelikeskustelu.

Keskustelemassa olivat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps), ulkopoliittisen instituutin puheenjohtaja Mika Aaltola, ja ulkoasiainvaliokunnan jäsenet Mikko Savola (kesk) ja Eva Biaudet (r).

Tilaisuudessa keskusteltiin ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista aiheista. Yksi aiheista oli se, miten Venäjän kanssa voidaan elää ja toimia tulevaisuudessa.

Mikko Savola nosti esiin ajatuksen siitä, että Venäjä ei tulisi muuttumaan lähivuosina. Hän kertoi uskovansa, että Putin ja hänen lähipiirinsä hallitsevat, eikä vallassa näy muutosta tulevaan.

– Tulevaisuudessa elämä Venäjän kanssa luultavasti painottuu viranomaisyhteistyöhön. Riippuvuuksien lisäämistä tai palauttamista en näe, Savola sanoi.

Jussi Halla-aho kertoi kuitenkin olevansa eri mieltä siitä, ettei Venäjä tulisi muuttumaan tulevaisuudessa.

Hän kertoi törmänneensä haastatteluun, jossa Venäjän entinen pääministeri Mihail Kasjanov analysoi Putinia ja sitä, miten nykytilanteesta päästään eteenpäin.

– Putin on KGB:n agentti ja sitä myös sielultaan. Hän ei pysty antautumaan tai myöntämään tappiota tai tilannetta, joka tulkitaan tappioksi. Hän ei lopeta sotaa paitsi sen voittaessaan, Halla-aho sanoi.

Halla-ahon mukaan Venäjän sotilaallinen suorituskyky on kuitenkin vallitsevissa olosuhteissa liian heikko, jotta se voisi voittaa sodan.

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan on elo-syyskuun vaihteesta lähtien ollut käynnissä uusi vaihe, jossa Ukraina on saavuttanut suuria onnistumisia. Muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Parosen mukaan viime päivien tapahtumat osoittavat, että Ukraina on edelleen pystynyt pitämään aloitteen käsissään.

– Yhtälöstä jää jäljelle se, että Venäjän on hävittävä, ja se tarkoittaa Putinin valtakauden loppua, Halla-aho jatkoi.

Hän nosti yhdeksi mahdollisuudeksi palatsivallankumouksen. Se tarkoittaa vallanpitäjän lähimpien henkilöiden toimeenpanemaa vallankumousta.

Palatsivallankumous tapahtuisi tilanteessa, jossa Putin olisi este sille, että Venäjä voisi Ukrainassa vetäytyä mihinkään suuntaan. Tämä olisi todennäköinen ratkaisu.

– Se tarkoittaisi suunnan muuttumista. Venäjä lähtisi eri suuntaan, kuin mihin on kuljettu viimeiset vuosikymmenet. Tämä on varovasti optimistinen visioni, Halla-aho sanoi.

Halla-aho lisäsi, ettei Suomen pitäisi myöskään tulevaisuudessa rakentaa strategisia riippuvuuksia Venäjän kanssa, tai Suomi löytää itsensä uudelleen samoista ongelmista.

Hän korosti, että ”emme voi vaikuttaa siihen, kuka naapurimme on, emmekä voi tietää millainen naapurimme on – voimme vaikuttaa vain siihen, miten elämme sen asian kanssa”.

Puhujat paneelikeskustelussa vasemmalta oikealle: Mikko Savola, Eva Biaudet, Jussi Halla-aho ja Mika Aaltola.

Myös Aaltola muistutti, että Venäjä tulee olemaan tulevaisuudessakin Suomen naapurimaa. Hän viittasi tasavallan presidentti Sauli Niinistöön, joka on sanonut, ettei ”Venäjää voi ignoroida”.

Lue lisää: Näin presidentti Niinistö kommentoi Venäjän laittomia alue­liitoksia

– Venäjän normalisoituminen valtiotoimijana kestää pitkän aikaa, joten välineitä patoamiseen ja kanssakäymiseen pitää kehittää Suomessa. Sellaisia toimia, jotka ovat turvallisia, eivätkä korruptoi Suomen Venäjä-suhdetta, kuten kylmän sodan aikana, Aaltola sanoi.

Biaudetin mukaan luottamuksen rakentaminen Venäjään vie pitkään. Hän sanoi, että Suomella on vahvat puolustusvoimat.

– Olemme aina varautuneet pahimpaan. Niin pitää tehdä jatkossakin, Biaudet sanoi.

Source Link is.fi