Banner Before Header

Hanna Markkula-Kivisilta heräsi kipuun, meni kylpyhuoneeseen, eikä erottanut kasvojaan peilistä – 3 aivoinfarktin kokenutta kertoo tarinansa

Aivoinfarktin eli aivoverisuonitukoksen iskiessä ei ole hetkeäkään hukattavana. Tämän tiedon levittäminen on aivoinfarktin kokeneista hyvin tärkeätä.

”Minut pakotettiin pysähtymään”

Toimittaja Nicklas Wancke, 56, sai viime maaliskuussa aivoinfarktin kesken juontamansa TV1:n Ylen Aamu -lähetyksen. Töihin Wancke palaa työkokeilun kautta joulukuun alussa. Työnantajan kanssa sovitusta jatkosta ei voi vielä kertoa tarkemmin. Peruslähtökohta on kuitenkin selvä.

Ylen toimittaja Nicklas Wancke sai infarktin kesken aamulähetyksen. Kuva: IS/Antti Hämäläinen

– Minulle on kirkastunut unen merkitys ja haluan vaalia untani, Nicklas Wancke perustelee.

– Siksi sanon, että en palaa Aamu-tv:hen, mutta kyllä minut vielä ruudussa nähdään, Wancke muotoilee.

Hän haluaa elämäänsä nyt tasapainoa ja harmoniaa.

– Minut pakotettiin pysähtymään. Sen takia aivoinfarkti on eräs parhaista asioista, joka minulle on tapahtunut.

Maaliskuussa Wancke lähetettiin kesken aamulähetyksen lääkäriin. Aivoinfarktia ei oireista huolimatta diagnosoitu tuolloin, vaan vasta viikonlopun jälkeen maanantaina, kun Wancke halusi uudestaan lääkäriin.

– Sillä kertaa tilanne otettiin heti tosissaan, Wancke sanoo.

Oli onni, että osumat tulivat kohtiin, jotka vaikuttavat hämmästyttävän vähän motorisiin saatikka verbaalisiin kykyihin.

Hänet lähetettiin saman tien sairaalaan. Kyseessä oli vakava aivoinfarkti. Wancke on nähnyt aivokuvasta alueen, joka hänellä on tuhoutunut. Aivan vieressä ovat kohdat, joiden vaurioituminen olisi merkinnyt halvaantumista ja puhekyvyn menetystä.

– Oli onni, että osumat tulivat kohtiin, jotka vaikuttavat hämmästyttävän vähän motorisiin saatikka verbaalisiin kykyihin. Tiedonkäsittelyyn tuli vähän vaikutusta, mutta päältä päin kukaan tuskin edes huomaa, mitä minulle on tapahtunut.

Wancke on käynyt viikoittain kuntoutuksessa HUSin neurologisella osastolla, jonka ammattilaisia hän varauksetta kiittelee.

Neurokirurgi on kiteyttänyt Wancken kohdalla vallinneen vakavan vaaran.

– Liian vähän unta ja liikaa stressiä on tappava yhdistelmä, Wancke tietää nyt.

– Alkoholia kului aiemmin vain vähän, joten muutos ei ole suuri, mutta lopetin nyt alkoholinkäytön kokonaan, Wancke kertoo. Kuva: IS/Antti Hämäläinen

Hänen vuosia tekemänsä työ aamujuontajana kerrytti pahan univajeen aiheuttaman uupumuksen.

– Uni jäi tavattoman vähäiseksi. Ihan hullua touhua suoraan sanottuna.

Wancke kestää hyvin stressiä.

– En olisi muuten pärjännyt näin pitkään aamujuontajana, joka on hyvin stressipitoista työtä.

Lihansyönnistä viitisen vuotta sitten luopunut Wancke on ollut liikunnallinen, joten syömistä ja liikkumista ei ole tarvinnut juuri rempata.

– Alkoholia kului aiemmin vain vähän, joten muutos ei ole suuri, mutta lopetin nyt alkoholinkäytön kokonaan.

Wancke myöntää, että aluksi mielessä pyöri, voisiko yhtäkkiä taas tulla infarkti.

– Joskus saatuani ruoan laitettua ja hellan pois päältä, tuli mieleen , että nyt ei ainakaan syty tulipalo, jos se taas iskee. Tuollainen ajattelu on onneksi alkanut loppua. Elämässä on aina epävarmuutta, mutta meidän tehtävämme on elää, Wancke toteaa.

Hanna Markkula-Kivisilta toipui nopeasti, sillä infarkti oli sen verran lievä, ettei ehtinyt syntyä vaurioita eikä tarvittu kuntoutusta. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

”Kalenteri oli pakko tyhjentää”

Pelastakaa lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta, 56, heräsi vuosi sitten lokakuisen sunnuntaiaamun hämärään. Ohimossa jomotti pieni pistävä kipu, joka ei tuntunut tavalliselta päänsäryltä.

– Ihmettelin kipua siinä pitkälläni jonkin aikaa, kunnes päätin katsoa, mitä kello oli. Silloin huomasin, etten erottanut kellosta aikaa, Hanna Markkula-Kivisilta kertoo.

Näköhäiriö sai menemään kylpyhuoneeseen. Markkula-Kivisilta huomasi heti, ettei pystynyt erottamaan kasvojaan kunnolla peilistä. Kun mies oli herätetty, tilattiin ambulanssi, joka suuntasi neurologiseen päivystykseen.

Markkula-Kivisilta oli saanut aivoinfarktin. Hän toipui nopeasti, sillä infarkti oli sen verran lievä, ettei ehtinyt syntyä vaurioita eikä tarvittu kuntoutusta.

Markkula-Kivisilta kokee selvinneensä varoituksella. Niin vähän aivoinfarktista seurasi haittaa.

Koen jopa, että sain kuin lahjan, kun minut pysäytettiin. Kalenteri oli pakko tyhjentää kolmeksi kuukaudeksi.

– Koen jopa, että sain kuin lahjan, kun minut pysäytettiin. Kalenteri oli pakko tyhjentää kolmeksi kuukaudeksi. Tuli muistutus, että jos et itse osaa hiljentää tahtia, se tehdään näin.

Lääkäri oli syksyllä neuvonut hillitsemään työtahtia, mutta kun johdettavana on 270 henkeä käsittävä organisaatio, se on helpommin sanottu kuin tehty. Varsinkin koronan hankaloittamissa olosuhteissa.

Markkula-Kivisilta ei tiedostanut aivoinfarktia edeltäneen varoitusmerkkejä, mutta jälkikäteen olosuhteiden kuormittavuuden tajusi.

– Työn takia oli huolta, ja toisaalta elämästä oli pyyhkäisty pois kaikki mukava. Työlle ei tullut tavanomaista vastapainoa vapaalla, kun etätöissä istui kotona aamusta iltaan.

Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Syyskuussa huomasin hengästyväni lenkeillä aiempaa helpommin. Se oli ainoa asia, josta jälkeenpäin mietin, oliko se merkki tulevasta.

Markkula-Kivisilta oli käynyt lähes päivittäin sauvakävelemässä. Kunnon olisi pitänyt olla entistä parempi, koska oli tullut liikuttua tavallistakin enemmän.

– Silti syyskuussa huomasin hengästyväni lenkeillä aiempaa helpommin. Se oli ainoa asia, josta jälkeenpäin mietin, oliko se merkki tulevasta.

Markkula-Kivisillan kunto oli hyvällä mallilla, koska hän teki vuonna 2017 elämäntaparemontin. Paino oli pudonnut reippaasti ja kokonaisterveys kohentunut.

Itseään kuuntelee nyt tarkemmin.

– Jos jossain kohtaa kehoa tuntuu jotain erilaista kuin yleensä, sitä pysähtyy miettimään.

Älä ohita näitä oireita

Aivoinfarktiin viittaavia oireita ovat:

■ Halvausoireet: yleensä toispuoleinen käden ja/tai jalan voima- ja/tai tuntoheikkous

■ Suupielen roikkuminen

■ Puhehäiriö

■ Näköhäiriö: molemmilla silmillä nähtävät kaksoiskuvat tai näkökentän puutokset

■ Tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja huimaus yhdessä

Lähde: Aivoliitto

Oman jaksamisen seuraaminen kuuluu itsensä kuunteluun.

– Muistutan itseäni toistuvasti, ettei mikään ole sen arvoista, että se saisi aiheuttaa sellaista stressiä, joka kostautuu terveydessä.

Sairaalan magneettikuvauksessa selvisi, että Markkula-Kivisillalla oli ollut jo aiemmin pieni aivoinfarkti, jota hän ei ollut edes huomannut.

Markkula-Kivisilta uskoo, että hänen nyt ottamansa kolesteroli- ja verenohennuslääkitys pitää terveyden hallinnassa. Hän myös luopui aiemmin käyttämästään hormonikorvaushoidosta.

– Noudatan terveellistä elämäntapaa ja otan lääkkeet, joten pienetkin riskitekijät on nyt eliminoitu. Lääkärit sanovat, ettei infarktin pitäisi enää uusia. En ole jäänyt pelkäämään, voisiko vielä tulla kolmas infarkti, Markkula-Kivisilta toteaa.

Urheilutoimittaja Kaj Kunnas sai aivoinfarktin yli viisi vuotta sitten. – Minut pelasti naapureideni nopea toiminta ja se, että ambulanssi sattui olemaan lähistöllä, Kunnas kertoo. Kuva:  Jonna Öhrnberg

”Hampaita pestessä poski roikkui”

Urheilutoimittaja Kaj Kunnas, 58, on toipunut täysin yli viisi vuotta sitten toukokuisena aamuna iskeneestä aivoinfarktista.

– Minut pelasti naapureideni nopea toiminta ja se, että ambulanssi sattui olemaan lähistöllä, Kaj Kunnas kertoo.

Alle kymmenessä minuutissa saapunut ambulanssi kuljetti Kunnaksen Karjaalta hoitoon Helsingin Meilahteen reilussa tunnissa.

Kunnas osasi reagoida heti oireiden ilmaantuessa, koska hänen tuttavansa oli saanut aivoinfarktin muutama kuukausi aiemmin. Sen takia oireista oli ollut puhetta.

Kunnaksen kohdalla infarkti osui puhekeskukseen.

Hampaita pestessä näkyi, että poski roikkui. Jos oireilu olisi ollut vaikka jaloissa, en ehkä olisi osannut yhdistää sitä aivoinfarktiin.

– Hampaita pestessä näkyi, että poski roikkui. Jos oireilu olisi ollut vaikka jaloissa, en ehkä olisi osannut yhdistää sitä aivoinfarktiin.

Kunnas korostaa, että jos oireilu viittaa aivoinfarktiin, on toimittava viivyttelemättä.

– On lähdettävä heti hakemaan apua, koska on suuri merkitys sillä, kuinka nopeasti hoito alkaa. Vaikka minulla tuhoutui miljoonia aivosoluja, pikaisella hoidolla voi selvitä.

Hoikan ja liikunnallisen miehen aivoinfarktiin ei löytynyt selvää syytä.

– Infarktini tuli aivan puskista. Tietoihin on kirjattu, että perusterve mies, jolla määrittämätön aivoinfarkti.

Keskusteluissa lääkäreiden kanssa nousi esiin työn aiheuttama stressi.

Työ oli mieluista, mutta kyllä kiire silti aiheutti stressiä. Elän nyt selvästi rauhallisemmin.

– Työ oli mieluista, mutta kyllä kiire silti aiheutti stressiä. Elän nyt selvästi rauhallisemmin.

Asiantuntijoiden kanssa mietittiin myös tv- ja radiotyön laitteiston vaikutusta.

– On paljon mikrofoneja, tietokoneita, vahvoja lamppuja ja säteilyä. Vielä ei ole tarpeeksi tutkimustietoa, kuinka vuosikymmenten altistus vaikuttaa. Tämähän on sama kuin tupakan kanssa, eihän sitäkään pidetty aikanaan vaarallisena.

Kunnas on valtavan kiitollinen toipumisestaan.

– Olen rauhoittanut elämän ja toivon, että se on riittävästi estämään, ettei enää käy näin. Välillä sitä miettii, että kunhan ei tulisi toista kertaa, Kunnas sanoo suoraan.

Nämä ovat aivoinfarktin riskitekijöitä

Kaikkiin aivoinfarktille altistaviin tekijöihin ei ole mahdollista vaikuttaa itse, mutta montaa riskitekijää voi pienentää omilla valinnoilla, kertoo Terveyskirjasto.

  1. Kohonnut verenpaine on tärkein hoidettavissa oleva aivoinfarktin riskitekijä. Yleinen tavoite on alle 140/90 mmHg, mutta jos sairastat tiettyjä pitkäaikaissairauksia, tavoite voi olla tätäkin tiukempi.

  2. LDL-kolesteroli eli niin sanottu huono kolesteroli tulisi olla arvoltaan alle 3 mmol/l.

  3. Tupakointi suurentaa aivoinfarktin riskiä, samoin alkoholin käyttö ja epäterveellinen ruokavalio lisäävät tukostaipumusta.

  4. Ylipaino ja keskivartalolihavuus ovat riski myös aivoverisuonille.

  5. Vähäinen liikunta lisää myös sairastumisriskiä.

■ Muita aivoinfarktin vaaraa lisääviä tekijöitä ovat muun muassa ikä, miessukupuoli, sydänsairaudet, diabetes, perinnölliset tekijät sekä naisilla estrogeenia sisältävät ehkäisypillerit tai hormonikorvaushoito.

Lähde: Terveyskirjasto

Lue lisää: Tämä tekijä suurentaa aivoinfarktin vaaraa jo hyvin nuorena – jopa alle 30-vuotiaana

Lue lisää: Ensimmäinen oire piilevästä eteisvärinästä voi olla aivoverenkiertohäiriö – ”Yksinkertainen käsiliike voi pelastaa henkesi”

Lue lisää: 5 asiaa, jotka salakavalasti kasvattavat aivoinfarktin vaaraa

Lue lisää: Tällainen sairaus on aivoinfarkti, johon myös Tarja Turunen sairastui – älä ikinä ohita näitä oireita