Heittäytyykö toinen elätiksi vai pitääkö rikas puoliso rahansa vain omana ilonaan? Kerro meille, miten tuloerot näkyvät parisuhteessasi
Toisella puolisolla on huomattavasti muhkeampi lompakko kuin toisella – asetelmassa ei ole mitään uutta, sillä suuret tuloerot ovat olleet tyypillisiä heteroparisuhteissa kautta aikojen. Pinttyneen kaavan mukaan mies tienaa hyvin ja elättää perheen, kun taas nainen ansaitsee selkeästi vähemmän.
Pienituloisuus on edelleen naisten ongelma – etenkin nuorten naisten.
– Tähän vaikuttavat sekä sukupuolten väliset palkkaerot että äitiys. Vaikka nykyisin isänkin on mahdollista jäädä hoitamaan lapsia, isomman vastuun ottaa yleensä edelleen äiti. Lasten määrä ja ikäjakauma vaikuttaa naisen ansaintaan, kertoi taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm aiemmassa jutussamme.
Pariskunnalla voi olla merkittävät tuloerot toki sukupuolesta riippumatta. Ansiotuloja kuitenkin jaetaan Suomessa vain harvoin harvoin kumppanin kanssa, Holm kertoi.
– Palkat pidetään meillä yleensä suurelta osin erikseen, mikä liittyy naisten hyvään koulutukseen ja korkeaan työllistymiseen. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että mitä enemmän parilla on yhteisiä vuosia, lapsia ja omaisuutta, sitä isompi osa tuloista menee yhteiseen käyttöön, hän sanoi.
Erilaiset tulot ja elintasot saman katonkin alla voivat aiheuttaa kitkaa ja katkeruutta parisuhteessa.
Väestöliiton psykologi Keijo Markova kertoi aiemmin Me Naisille kohtaavansa työssään silloin tällöin pareja, joita raha-asiat ja erilaiset tulotasot hiertävät.
– Palkkaerot aiheuttavat helposti ristiriitoja suhteeseen, jos niistä ei keskustella. Voi syntyä kokemus, ettei puhalleta yhteen hiileen, hän sanoi.
Pahimmillaan raha ja huomattava ero tuloissa voi toimia vallankäytön välineenä asettamalla pienituloisemman kumppanin alisteiseen asemaan.
– Se, joka ansaitsee enemmän, voi mitätöidä toista muistuttelemalla jatkuvasti siitä, kuka maksaa mistäkin, Markova huomautti.
Ja vaikka tietoista mitätöintiä ei suhteessa olisikaan, pienempituloinen saattaa Markovan mukaan kyseenalaistaa oman arvonsa ihmisenä ja puolisona, kun ei pysty elättämään perhettään.