Helle uuvuttaa, mutta ei ole este onnistuneelle retkelle: juomavettä saa jopa järvestä ja matkaa voi taittaa yöllä

Suomalaiset innostuivat pandemiavuosien aikana retkeilystä. Kun mittari näyttää kolmeakymmentä lämpöastetta, ulkona reippailu voi olla viimeinen asia, mitä haluaa tehdä.

Helle ei pakota perumaan retkeilysuunnitelmia, mutta kuumalla säällä suunnitelmat kannattaa tehdä tarkasti. Uupumus, ruuan pilaantuminen tai veden puute uhkaavat patikoijaa, joka ei ole ottanut hellettä huomioon.

Partion eräopas ja konkariretkeilijä Janne Ristolainen kertoo, miten luonnossa voi kulkea, vaikka hiki virtaisi.

Vettä vartin välein

THL:n mukaan ihminen tarvitsee nestettä 2–3 litraa päivässä. Noin puolet määrästä pitäisi saada juotuna, ja toinen puoli ruuan mukana. Kuumuus lisää hikoilua, minkä vuoksi veden tarve kasvaa.

Kuumalla ilmalla reippaillessa Ristolaisen mielestä on hyvä nyrkkisääntö, että juo usein vähän kerrallaan. Vettä voi juoda esimerkiksi vartin välein 1–2 desilitraa.

Nestettä voi tankata myös tekemällä retkiruuasta hieman vetisempää kuin kotioloissa.

Kaikkea vettä ei tarvitse kantaa mukana, jos reitin suunnittelee niin, että matkan varrelta löytyy täydennystä. Joillakin taukopaikoilla on jopa kaivo.

Suomessa makeaa vettä voi saada myös järvistä ja joista. Vesi kannattaa keittää tai puhdistaa vedenpuhdistimella tai tabletilla. Keittäminen tai suodatus eivät tuhoa sinilevän myrkkyä, joten vettä kannattaa tarkastella ennen keittämistä.

Ristolainen suosittelee, että jos vesivarastoa saa matkalla täydennettyä, sitä pitää olla mukana ainakin 0,5–1 litraa.

Ruuan kolme tärkeintä osaa

Paahteessa moni ruoka menee nopeasti pilalle: vettä sisältävissä ruuissa bakteerit sekä home alkavat lisääntyä ja rasva härskiintyy.

Janne Ristolainen listaa, että retkeillessä tarvitaan kolme asiaa: proteiinia, hiilihydraattia ja rasvaa. Kasvissuosituksista ei tarvitse olla huolissaan, jos syö niitä arkena tarpeeksi.

– Kaupasta löytyy ruokapusseja, joihin lisätään vain vesi. Toinen ääripää on, että on kuivannut kaikki ainesosat itse. Sitten on kaikkea siltä väliltä.

Proteiiniksi voi valita esimerkiksi soijaa, linssejä tai kuivalihaa. Hiilihydraattitarpeen täyttävät pasta tai riisi. Rasvaksi kannattaa ottaa kasvisöljyä.

Maustaminen antaa ruokaan viimeisen silauksen.

– Minulla on joskus ollut sweet chili -kastiketta, jota laitettiin nuudeleihin. Se on simppeli ainesosa. Kannattaa miettiä, mikä itselle maistuu. Jos se on ketsuppi, pakkaa se mukaan.

Mitä muuta mukaan?

Kovassa porotuksessa aurinkorasva kannattaa sujauttaa mukaan varusteisiin. Hattu suojaa päätä. Monella kokeneella vaeltajalla on lierihattu, koska se suojaa myös korvia.

Jos reitillä on vesistöjä, kannattaa pakata mukaan ainakin pyyhe. Uiminen voi virkistää väsyneen matkaajan.

Kuumalla lämpötila nousee nopeasti myös teltassa. Ristolainen vinkkaa, että mukaan voi ottaa tarpin eli puihin kiinnitettävän kankaan. Tarppi viritetään noin metrin verran teltan yläpuolelle. Näin se varjostaa telttaa, mutta tuuli pääsee kulkemaan teltan ja kankaan välistä.

Ulkona nukkuminen on viileämpää. Ristolainen ei silti suosittele sitä, jos haluaa suojautua itikoiden puremilta.

Jos teltassa on erillinen sisäteltta, hyvällä säällä voi jättää sitä suojaavan ulkoteltan kokonaan pystyttämättä.

Hellettä pakoon unirytmiä kääntämällä

Helle vie voimia. Se kannattaa huomioida reittisuunnitelmaa tehdessä. Tarpeen tullen matkaa voi lyhentää.

Kun Janne Ristolainen oli viime kesänä Lapissa vaeltamassa osana Partion eräopas-kurssia, lämpötila hipoi päivällä kolmeakymmentä astetta. Eteneminen oli hikistä. Lopulta ryhmä käänsi vuorokausirytmin kokonaan ympäri: matkaa taitettiin yöttömässä yössä ja päivän kuumin aika nukuttiin.

Viikonloppuretkellä koko unirytmiä ei tarvitse kääntää. Matkaan voi lähteä aikaisin aamulla, ja viettää siestaa päivän pistävimmät helletunnit.

Vaeltajaa uhkaa nestehukka ja lämpöuupumus

Jos kuumalla ei juo tarpeeksi, keho saattaa kuivua nopeasti. Jano on usein merkkinä liian vähäisestä nesteestä, mutta keho ei aina kerro nestevajeesta.

– Jos ei muista, milloin on käynyt pissalla, nestettä ei ole tankattu tarpeeksi. Myös virtsan tumma väri kertoo liian vähäisestä nesteen määrästä.

Helteellä ruoka ei aina maistu. Liian vähäinen nesteen tai ravinnon määrä voi näkyä uupumuksena, heikotuksena, päänsärkynä tai pahoinvointina. Ehkä ajatus ei kulje tai alkaa ärsyttää. Aina omaa huonoa oloa ei edes huomaa. On tärkeää, että retkeilykaverit seuraavat miten muilla menee.

Ensiapu on helppo: kannattaa siirtyä varjoon, juoda ja levätä.

Hätäkeskukseen voi soittaa matalalla kynnyksellä, muistuttaa Ristolainen. Ammattilaiset osaavat neuvoa ja arvioida tilanteen vakavuuden. Jokaisen kannattaa ladata 112-sovellus, jonka avulla hätäkeskus saa heti soittajan paikkakoordinaatit.

Pienempänä pahana hikoilu saattaa aiheuttaa hiertymiä. Niiden varalta mukaan kannattaa napata hoitava voide.

Vaikka helle voi viedä veronsa, Janne Ristolainen kannustaa kaikkia luontoon.

– Oli kylmä tai lämmin sää, retkeily on loistavaa. Aina voi ottaa esimerkiksi sen helpomman reitin.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 5.7.2022 klo 23:een saakka.