Banner Before Header

Helsingissä kehitetään tekniikkaa, joka voisi lopettaa ihmisen vanhenemisen – miljardöörit hamuavat maailmalla jo osaansa ”ikuisesta elämästä”

Legendan mukaan 1500- ja 1600-lukujen taitteessa elänyt unkarilainen aatelisnainen ja väitetty sarjamurhaaja Elizabeth Bathory olisi kylpenyt nuorten neitsyiden veressä säilyttääkseen nuoruutensa.

Tämä kansantaru saattaa sisältää pienen totuuden siemenen. Tutkijat ovat nimittäin pyrkineet selvittämään, voisiko nuoresta vanhaan ihmiseen siirretty veri kumota ikääntymistä ja sen aiheuttamia sairauksia.

Kalifornian Piilaaksoon on perustettu viime vuosina useita laboratorioita ja startup-yrityksiä, jotka kehittävät elämän pidentämiseen tähtääviä tekniikoita. Tavoitteena on löytää keinoja venyttää ihmisen maksimielinikää huomattavasti nykyisestä noin 120 vuodesta.

Tammikuussa toimintansa aloitti startup-yritys Altos Labs, joka kehittää solujen osittaiseen uudelleenohjelmointiin liittyvää teknologiaa. Yritykseen kohdistuu suuria odotuksia.

Altos Labs on houkutellut riveihinsä maailman johtavia huippututkijoita ja kerännyt kolme miljardia dollaria rahoitusta.

Yhtiön rahoittajien joukossa ovat muun muassa Amazonin Jeff Bezos ja venäläis-israelilainen miljardööri Juri Milner, jota pidetään yhtenä maailman vaikutusvaltaisimmista IT-alan sijoittajista.

Piilaaksossa puhutaan jo elämänpidentämisteollisuudesta. CNBC:n mukaan alasta innostuneiden miljardöörien joukossa ovat muun muassa Googlen toinen perustaja Larry Page sekä PayPalin perustajiin lukeutuva Peter Thiel.

Tässä jutussa esitellään kaksi elämän pidentämiseen liittyvää tutkimusalaa: veren siirto nuoresta yksilöstä vanhaan ja solujen osittainen uudelleenohjelmointi.

Ikääntymisen biologian professori Pekka Katajisto.
Professori Pekka Katajiston mukaan tutkijat pitävät solujen osittaista uudelleenohjelmointia erittäin lupaavana teknologiana.Jorge Gonzalez / Yle

Nuori veri toimi hiirikokeissa

Yksi pitkään käynnissä ollut tutkimushaara on liittynyt ajatukseen, että nuoressa eliössä olisi tekijöitä, jotka ylläpitävät nuoruutta ja vanhassa eliössä vanhentavia ominaisuuksia, kertoo ikääntymisen biologian professori Pekka Katajisto.

Hän työskentelee Helsingin yliopistossa ja johtaa Suomen akatemian kantasolumetabolian huippuyksikköä.

Katajiston mukaan tämän ajattelun pohjalta syntyi idea tehdä kokeita, joissa nuoren ja vanhan hiiren verenkierrot yhdistettiin kirurgisesti.

Kokeissa huomattiin, että verien yhdistäminen antoi apua vanhoille hiirille. Niiden lihaksiin vanhuuden myötä tullut näivettyminen korjaantui hieman, ja ne toipuivat paremmin lihaksiin tulleista vaurioista.

Katajiston mukaan ikääntymisen biologian tutkimuskentällä innostuttiin aluksi tuloksista. Eri tutkimusryhmät pyrkivät eristämään nuoresta verestä tekijöitä, jotka saavat aikaan nuorentavan efektin.

– Lopputulos on se, että kaikkia kokeita on kritisoitu. Niiden teho on kyseenalaistettu ristiin rastiin eri laboratorioiden kesken, Katajisto sanoo.

Laboratorioastia.
Näissä petrimaljoissa on hiiren alkioita.Jorge Gonzalez / Yle

Nuorta verta myydään hoitona

Veren nuorentavasta vaikutuksesta monelle voi tulla mieleen tarinat vampyyreistä, jotka imevät ihmisten verta saadakseen elinvoimaa. Myös tutkijapiireissä tämä mielleyhtymä on tuttu.

Näytön puute nuoren veren parantavasta tehosta ihmisillä ei ole kuitenkaan estänyt innokkaita yrittäjiä kaupallistamasta hoitomuotoa. Yhdysvalloissa esimerkiksi startup-yritys Ambrosia myy tuhansien dollarien hintaan hoitoja, joissa yli 30-vuotiaille annetaan nuorten ihmisten verta.

– Se on aivan järkyttävän hölmöä hommaa, sanoo Katajisto.

Katajiston mukaan toiminta on silti kannattavaa, koska terveyttä väitetysti edistäville hoidoille on kysyntää ja verensiirtoihin kohdistuva sääntely on löyhää Yhdysvalloissa.

Vuonna 2019 Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA kuitenkin antoi yleisen varoituksen kuluttajille, että nuorista ihmisistä tehtävillä plasmansiirroilla ei ole todistettua hyötyä vanhenemisen torjumisessa.

Väitöskirjatutkija Hien Bui.
Professori Pekka Katajiston tutkimusryhmään kuuluva väitöskirjatutkija Hien Bui tarkastelee mikroskoopilla hiiren alkioita laboratoriossa Helsingissä.Jorge Gonzalez / Yle

Hiirten ikää voidaan jo pidentää

Professori Pekka Katajiston mukaan lupaavinta ikääntymisen biologian tutkimuksessa on tällä hetkellä solujen osittaiseen uudelleenohjelmointiin liittyvät tutkimuslinjat.

Kyseessä on teknologia, joka voisi käytännössä pysäyttää vanhenemisen.

”Jos tämä teknologia toimii, on irrelevantti kysymys, onko maksimi-ikä 120 vai 150. Silloin me voimme biologisina olentoina elää vaikka 1000-vuotiaaksi.” Pekka Katajisto

Vanheneminen on käytännössä sitä, että keho ei pysty korjaamaan kudoksiin tulevia vaurioita sitä vauhtia, kun niitä syntyy.

– Kun vaurioita syntyy tarpeeksi, käyttökelvottomat solut pitää heittää roskiin. Tilalle pitää tuottaa uusia soluja. Tästä vastaavat kudoksissa olevat omanlaiset kantasolut, Katajisto selittää.

Kudoskantasolujen kykyä tuottaa uusia soluja on nyt opittu “boostaamaan” osittaisella uudelleenohjelmoinnilla, jossa vanhaa kudoskantasolua käsitellään ns. Yamanaka-faktoreilla. Faktorit on nimetty tekniikan kehittäneen Shinya Yamanakan mukaan.

Tällä hetkellä boostia saadaan aikaiseksi ainoastaan geenimanipuloiduissa koehiirissä, joiden perimään on ohjelmoitu alttius Yamanaka-faktoreille.

– Hiirille juotetaan erikoisvettä, jolloin kantasolut palaavat tavallaan kehityksessä taaksepäin ja pystyvät näin tuottamaan uusia soluja nuoremman kudoksen tyyliin, Katajisto kuvailee.

Hiiren kantasolujen uusiutumista kuvaava grafiikka.
Hiiri juo erikoisvettä, jonka jälkeen sen kudoskantasolut tuottavat väliaikaisesti paljon uusia soluja.Otso Ritonummi / Yle

Hiirikokeissa on Katajiston mukaan voitu näyttää, että käsittelyn jälkeen vanhan hiiren oppiminen ja aivotoiminta toimivat nuoren hiiren kaltaisesti.

– Nisäkkään maksimi-ikää voidaan pidentää, jos hoito aloitetaan nisäkkäällä, jonka ikä vastaa parikymppistä ihmistä.

Katajiston mukaan luonnossa elää jo tiettyjä polyyppilajeja, jotka eivät samojen mekanismien vuoksi vanhene lainkaan.

Tutkimusryhmän tavoitteena ei ole kuitenkaan etsiä ikuista elämää, vaikka vanhenemista tutkitaankin hiirikokeissa. Solujen uudelleenohjelmointia kehitetään jo nyt ihmissoluilla pitkäaikaissairauksien hoitoon: esimerkiksi diabetesta voitaisiin tulevaisuudessa parantaa petrimaljassa kasvatetulla haiman saarekkeella.

Hiiren alkiot mikroskoopin alla.
Ruudulla näkyy petrimaljassa olevia hiiren alkioita.Jorge Gonzalez / Yle

“Nuorentavat vaikutukset todella tuntuvia”

Hypetetty startup-yritys Altos Labs on keskittynyt nimenomaan solujen osittaisen uudelleenohjelmoinnin kehittämiseen. Tekniikan keksinyt Shinya Yamanaka on yksi yrityksen tieteellisistä neuvonantajista.

Katajiston mukaan tutkijat ovat innoissaan uudesta teknologiasta, koska sen tuottamat ikääntyneen terveyttä parantavat ja nuorentavat vaikutukset ovat todella tuntuvia.

Tarkkaa tietoa solujen osittaisen uudelleenohjelmoinnin vaikutuksesta koehiirten elinkaaren pituuteen ei edes ole vielä julkisesti saatavilla.

Katajisto sanoo, että asia on tällä hetkellä puoliksi salaisuus. Mutta Altosin tutkijat tietävät jo vastauksen.

”On hyvät syyt olettaa, että hiiret elävät jo huomattavasti (nykyistä) pidempään. Mutta kuinka paljon, onko se enemmän kuin 10–20 prosenttia, sitä ei vielä tiedetä.” Pekka Katajisto

Altosiin on rekrytoitu solujen osittaisen uudelleenohjelmoinnin tutkimusta johtaneita tutkijoita. Heille luvattiin huomattavasti suuremmat palkat kuin akateemisella puolella. Nyt maailman parhaisiin lukeutuvat tutkijat jatkavat työtään yksityisessä firmassa.

Katajisto kertoo, että eräs eliniän pidentämiseen tähtäävää teknologiaa kehittävä firma on jo houkutellut myös häntä töihin Kaliforniaan.

– Headhunttausta on käynnissä. En todellakaan aio lähteä, vaikka resurssit olisivat varmasti oikein hyvät. Mielestäni se on väärä ympäristö toimia, enkä pidä siitä ajatuksesta.

Katajisto kertoo olevansa pettynyt siitä, että huippututkijat vetäytyivät esiripun taakse piiloon tekemään hyvää tutkimustaan, joka tarjoaa mahdollisesti erittäin hienoja avauksia ihmisten terveyden edistämiseen.

– Se menee maksumuurin taakse. Firma omistaa ne löydökset eikä akateeminen yhteisö.

Akateemisessa tutkimuksessa tulokset raportoidaan kaikille, ja toiset tutkijat voivat jatkaa tutkimusta omiin suuntiinsa.

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ojentaa Shinya Yamanakalle Nobelin palkinnon vasemmalla kädellä. Miehet kättelevät samaan aikaan oikeilla käsillään. Taustalla näkyy juhlapukuihin pukeutuneita ihmisiä.
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ojensi kantasolututkija Shinya Yamanakalle Nobelin lääketieteen palkinnon lokakuussa 2012 Tukholmassa.Jonas Ekstromer/EPA/All Over Press

Miljardöörit omivat tutkimustulokset

Katajiston mukaan elämän pidentämiseen liittyvä yhteiskunnallinen keskustelu on muuttunut hankalammaksi Altos Labsin toiminnan takia. Vastaavanlaista tiedon piilottamista ei ole kantasolututkimuksessa aiemmin tapahtunut, vaikka alan yrityksiä on ollut pilvin pimein.

Tilannetta voi tulkita siten, että miljardöörit Jeff Bezos ja Juri Milner kumppaneineen ostivat yksinoikeuden tuloksiin, joita huippututkijat saavuttavat Altosin leivissä.

– Bezos saa nähdä ne ensimmäisenä ja näin ollen voi tehdä päätöksiä siitä, investoidaanko jatkotutkimukseen, joka lopulta tähtää johonkin, jolla on merkitystä joko hänelle itselleen tai kaupallisena tuotteena.

Katajisto toteaa, että hänen on vaikea välttyä ajatukselta, että sijoittajat ovat laittaneet rahaansa kiinni Altosiin omien intressiensä vuoksi.

Hän sanoo, että lähtökohtaisesti se ei kuitenkaan ole huono asia, että biologisen ikääntymisen ymmärtämiseen sijoitetaan paljon rahaa. Sen kautta voidaan kehittää lääkkeitä ja hoitoja esimerkiksi alzheimerin tautiin ja vastaaviin sairauksiin, jolloin ikääntyvien ihmisten elämänlaatu paranisi.

Katajisto kertoo, että hän ei koe mielekkääksi tavoitteeksi ihmisen maksimieliniän pidentämistä. Se ei ole hänen johtamiensa tutkimusryhmien tavoite millään tavalla.

”Maailman isoin ongelma on, että täällä on liikaa ihmisiä. Jos me vielä pidennetään ikää tai tullaan käytännössä ikuisiksi, niin kaiken täytyisi muuttua hyvin nopeasti. Eihän täällä enää saisi lisääntyä.” Pekka Katajisto

Hän arvioi, että se on itsestään selvää, että ihmisten elinikään pystytään vaikuttamaan seuraavan sadan vuoden aikana. Sitä hän ei kuitenkaan osaa sanoa, kuinka pian läpimurto tapahtuu.

Solujen osittaisessa uudelleenohjelmoimisessa ihmiskokeisiin on vielä pitkä matka. Katajiston mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana saadaan tieto siitä, mikä on tämän teknologian maksimi hiirten kohdalla.

– Jeff Bezos ei tule elämään ikuisesti tämän teknologian avulla, Katajisto sanoo.

Katajisto katsoo, että päättäjien olisi syytä alkaa heräillä aiheeseen. Eliniän pidentämiseen tarvitaan jossain vaiheessa sääntelyä, koska vaikutus yhteiskunnalle olisi valtava, jos ihmiset voisivat elää maltillisesti arvioituna vaikkapa 150-vuotiaiksi.

Esimerkiksi eläkejärjestelmä ja tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä täytyisi määritellä uudelleen. Myös maapallon kantokykyä pitäisi pohtia.

Tutkijatohtori Johanna Englund.
Pekka Katajiston tutkimusryhmään kuuluva tutkijatohtori Johanna Englund työskentelee laboratoriossa.Jorge Gonzalez / Yle

Elämää pidentävä teknologia voisi lisätä epätasa-arvoa

Katajisto arvioi, että jos Altos Labsin tai muun yrityksen tutkijat onnistuisivat kehittämään solujen osittaiseen uudelleenohjelmointiin perustuvan elinikää pidentävän hoidon, niin sen toteuttaminen ei teknologian puolesta olisi kovin kallista.

Hän uskoo, että hoidon kaupallinen arvo olisi kuitenkin niin suuri, että sen hinta nostettaisiin pilviin.

Kymmeniä miljoonia euroja omistavat superrikaat ihmiset keskimäärin kuluttavat eniten resursseja, ja heillä on suurin hiilijalanjälki. Usein he asuvat kartanoissa, omistavat monia kiinteistöjä ja autoja, lentävät yksityiskoneilla ja purjehtivat jahdeilla.

Onko eettisesti oikein, että superrikkaat voisivat myös elää pitempään kuin muut ja jatkaa kuluttavaa elämäntapaansa?

– Tietenkään se ei näyttäydy hyvänä vaihtoehtona, jos asiaa ajatellaan ympäristön ja maapallon kokonaishyvinvoinnin kannalta, sanoo valtiotieteiden tohtori Rosa Rantanen.

Hän toteaa, että tällainen tilanne korostaisi entisestään maailmassa olevaa epätasa-arvoa. Rantanen tarkasteli filosofian alan väitöstutkimuksessaan elämän pidentämiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Nykyisin hän työskentelee projektikoordinaattorina Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskuksessa, jonka tavoitteena on muun muassa lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksesta.

”Toisaalta superrikaiden on toki mahdollista elää vähemmän kuluttavalla tavalla tai siten, että käyttävät omaa elinaikaansa muiden auttamiseen.” Rosa Rantanen

Elämän pidentämishoitojen erittäin korkea hinta voisi avata oven skenaariolle, jossa satoja tai tuhansia vuosia elävät “superoligarkit” ja diktaattorit ohjailisivat yhteiskuntia rahojensa ja vaikutusvaltansa avulla.

Professori Pekka Katajisto toteaa, että tällaisten uhkakuvien vuoksi tutkimuksen tulisi olla avointa teknologian tarjoamien mahdollisuuksien suhteen, jotta päättäjät voisivat ajoissa luoda toimintaa sääteleviä lakeja.

– Superoligarkkien syntymiset pitää tässä matkalla mielestäni jollain regulaatiolla saada pois, ettei ajauduta mahdottomaan tilanteeseen, missä se lainsäätäminen ei enää onnistu.

Rantanen sanoo, että keskustelussa olisi syytä pohtia sitä, miksi elämää ylipäänsä halutaan pidentää ja mitä hyvä merkityksellinen elämä tarkoittaa eri ihmisille.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 6.6. klo 23 asti.

Source Link yle.fi