Hirmuhallintoa paenneilla afganistanilaisilla ei ole paluuta kotiin – ”Taleban on terroristiryhmä, johon kansa ei luota”
Taleban valtasi Kabulin vuosi sitten. IS tapasi hirmuhallintoa paenneita afganistanilaisia Islamabadissa.
Islamabad
Elokuun 15. päivä 2021 merkitsi tasavallan loppua ja islamilaisen emiirikunnan alkua Afganistanissa. Silloin ääriliike Taleban otti Kabulin valvontaansa.
Afganistanin kansalle se tarkoitti uuden lehden kääntymistä historiassa. Erityisesti naisille, tytöille ja koulutetulle väestölle. Kukaan Afganistanissa ei uskonut, että maailman mahtivaltioiden 20 vuotta pystyssä pitämä järjestelmä romahtaisi niin helposti.
Tasavallan kukistuttua monet afganistanilaiset menettivät toivonsa ja ryhtyivät suunnittelemaan pakoa pelastaakseen itsensä ja perheensä.
Pakoon lähteneiden määrä kasvoi nopeasti vuosi sitten. Pakistanin viranomaiset arvioivat, että maahan saapui elokuun 2021 jälkeen yli 250 000 pakolaista Afganistanista. Rajan yli Iraniin heitä lähti vielä enemmän, yhteensä jopa miljoona vuoden 2021 alusta lähtien. Vain osa näistä ihmisistä on rekisteröitynyt pakolaisiksi.
Muut Afganistanin naapurimaat lopettivat viisumien myöntämisen afgaaneille kaksi kuukautta Talebanin uuden valtaannousun jälkeen.
Razia (oik.) pakeni Afganistanista puoli vuotta sitten neljän lapsensa kanssa. Hänen tyttärensä Tamanan koulunkäynti keskeytyi Talebanin valtaannousun jälkeen.
Perheenäiti Razia saapui Pakistaniin puoli vuotta sitten, yhdessä kahden tyttärensä ja kahden poikansa kanssa. Hänen puolisonsa työpaikka oli Afganistanin turvallisuuskoneistossa, ja perhe pelkäsi sen vuoksi Talebanin vainoa.
– Mieheni oli töissä Afganistanin sisäministeriössä, Razia kertoi IS:lle keskiviikkona Pakistanin pääkaupungissa Islamabadissa.
15-vuotias Tamana pesee pyykkiä vuokra-asunnossa Islamabadissa. Koulutyö keskeytyi kotona Afganistanissa, eikä Tamana pääse kouluun myöskään Pakistanissa.
Siitä alkoi uusi elämä, jossa Razia yrittää pitää yllä toivoa paremmasta elämästä ja lasten tulevaisuudesta.
– Saimme vuokrattua huoneen, joka maksaa 15 000 rupiaa (noin 67 euroa) kuukaudessa. Mukavuuksia on vain vähän mutta ongelmia paljon.
Summa on iso Pakistanissa, jossa pakolaiset elävät kädestä suuhun.
Islamabadissa ei ole pulaa elintarvikkeista, mutta niiden hinnat ja myös vuokrat ovat nouseet moninkertaisiksi sen jälkeen kun afganistanilaisten pakolaisten määrä lähti uuteen kasvuun vuosi sitten.
Razian 15-vuotias tytär Tamana kävi Afganistanissa 9. luokalla koulua. Tamanan opintie ei etene myöskään Pakistanissa. Julkiset koulut eivät ota oppilaiksi afganistanilaisia pakolaisia. Yksityiset koulut taas ovat aivan liian kalliita.
– Haluaisin vain päästä kouluun, Tamana sanoi.
Perhe toivoo, ettei kansainvälinen yhteisö tunnustaisi Talebanin hallintoa ennen kuin Taleban palauttaa Afganistanin naisille ja tytöille näiden oikeudet.
Yhdeksän kuukautta Pakistanissa: Hakimeh Murad Ali oli vähällä joutua jättämään tyttärensä Afganistaniin.
Rouva Hakimeh Murad Ali on asunut Pakistanissa yhdeksän kuukautta. Tullessaan rajalle hän oli vähällä joutua jättämään tyttärensä Afganistaniin.
– Hän on vielä nuori. Taleban ei päästänyt häntä Pakistaniin ilman muharramia (miespuolista saattajaa), Hakimeh kertoi.
– Hän pääsi sitten myöhemmin yhdessä erään sukulaisen seurassa. Ongelma on nyt siinä, ettei YK ole rekisteröinyt häntä pakolaiseksi.
Hakimeh kertoi, ettei hän tullut tyttärensä kanssa Pakistaniin sen vuoksi, että siellä asiat olisivat paremmin kuin Afganistanissa.
– Tulimme pakosta. Toivomme, että Euroopan ja Amerikan valtiot toisivat Afganistaniin rauhan, jotta voisimme palata takaisin.
Leipuri Abdul Wase ei kestä sitä, että tytöt ja naiset tulevat joka ilta kerjäämään häneltä leipää.
”
Tyttöjen ja naisten näkeminen siinä tilassa saa minut vuotamaan verta.
Afganistanissa on sodittu paljon pitempään kuin vuodesta 2001, jolloin Yhdysvallat liittolaisineen hyökkäsi sinne. Neuvostoliitto miehitti Afganistanin vuonna 1979. Kurjuus ja sota alkoivat jo silloin.
Afganistanilainen leipuri Abdul Wase tuntee elämän Pakistanissa – hän on viettänyt siellä koko elämänsä, 42 vuotta.
– Kaikkien näiden 42 vuoden aikana en ole nähnyt yhtään onnellista ja rauhallista päivää, Wase sanoi.
– Joka ilta afgaanitytöt ja naiset tulevat kerjäämään minulta leipää. Se on sydäntä särkevää. Tyttöjen ja naisten näkeminen siinä tilassa saa minut vuotamaan verta.
Monet afganistanilaiset pakolaiset joutuvat kerjäämään ruokaa Pakistanissa.
Naisten ja tyttöjen lisäksi Taleban on kohdellut erityisen kovakouraisesti journalisteja. Ahmad Navid Kavush kesti Talebanin valtaa pitkään mutta joutui lopulta lähtemään kotoaan.
– Kolme kuukautta sitten Taleban hakkasi ja yritti pidättää minut. Lähdin yöllä pakoon kohti Pakistania, Kavush kertoo.
Toimittaja Ahmad Navid Kavush joutui Talebanin pahoinpitelemäksi ja pakeni maasta.
”
Yhteiskunta, joka sensuroi mediaa ja estää sananvapauden on sokea ja pimeä yhteiskunta.
Afgaaniveljekset Danesh ja Sahil hankkivat toimeentulonsa myymällä leipomiaan bolanileipiä Islamabadissa. Yksi bolani maksaa 50 rupiaa, eli noin 22 senttiä.
Sananvapautta ei Afganistanissa enää ole. Toimittajat ja media on alistettu ankaraan sensuuriin.
– Yhteiskunta, joka sensuroi mediaa ja estää sananvapauden on sokea ja pimeä yhteiskunta, Kavush sanoo.
– Taleban on osoittanut vuoden kestäneen valtakautensa aikana, ettei se välitä ihmisistä eikä näiden oikeuksista. Se haluaa vain asettaa omat sääntönsä. Taleban on terroristiryhmä, johon kansa ei luota. Eikä pitäisi muunkaan maailman.
Kaksi vuosikymmentä sotaa, tuhoa ja kyyneleitä
Ilmasilta vei noin 120 000 ihmistä turvaan Talebanin valtaannousun jälkeen. Tämä afganistanilainen perhe yritti päästä sisään Kabulin lentokentälle 25. elokuuta 2021.
Ääriliike Taleban otti Afganistanin pääkaupungin Kabulin valvontaansa 15. elokuuta 2021. Tässä kertaus vallanvaihdosta ja sen taustoista.
Syyskuu 2001: Talebanin suojeluksessa Afganistanissa toiminut terroristiverkosto al-Qaida toteuttaa tuhoisat iskut World Trade Centeriin ja Pentagoniin. Yhdysvaltain presidentti George W. Bush aloittaa sodan terrorismia vastaan.
World Trade Centerin etelätorni romahtaa terrori-iskussa 11. syyskuuta 2001.
Loka-marraskuu 2001: Sotatoimet Afganistanissa alkavat ilmapommituksin. Talebanin hallitus kaatuu, kun Yhdysvaltain afganistanilaiset liittolaiset valtaavat Kabulin.
Joulukuu 2001: Al-Qaidan johtaja Osama bin Laden pakenee maasta, ja Afganistan saa uuden väliaikaishallituksen. Talebanin viimeinen linnoitus Kandahar antautuu. Yhdysvallat aloittaa liittolaisineen kansainvälisen Isaf-sotilasoperaation, johon Suomi lähtee mukaan seuraavana vuonna.
2002: Presidentti Hamid Karzai vakiinnuttaa asemansa Afganistanin johdossa.
2003: Nato ottaa Isafin komentoonsa. Joukkojen määrä kasvaa ja tehtävät laajentuvat. Yhdysvallat siirtää resursseja Irakin sotaan. Talebanin vastarinta Isafia ja Afganistanin hallitusta vastaan alkaa kiihtyä.
Toukokuu 2007: Suomalainen kersantti Petri Immonen menehtyy räjähdeiskussa.
Helmikuu 2011: Yliluutnantti Jukka Kansonen saa surmansa, kun sotilastarkkailijaryhmän ajoneuvo joutuu räjähdeiskun kohteeksi.
Suomalaiset Isaf-sotilaat veivät urheiluvälineitä paikalliselle koululle Zarah Asiabissa lokakuussa 2004.
Toukokuu 2011: Yhdysvaltain erikoisjoukot surmaavat Pakistanissa piileskelleen Osama bin Ladenin.
2014: Isaf-operaatio päättyy, ja monikansalliset taistelujoukot kotiutuvat Afganistanista. Yhdysvallat pitää edelleen maassa omia taistelujoukkojaan. Suomalainen 80 sotilaan Isaf-joukko siirtyy uuteen Resolute Support -operaatioon. Karzain seuraaja, presidentti Ashraf Ghani astuu virkaansa.
Yhdysvallat ja kumppanimaat ylläpitivät enimmillään 130 000 sotilaan asevoimaa Afganistanissa. Kuva Paktikan maakunnasta vuodelta 2012.
Helmikuu 2020: Taleban ja Yhdysvallat pääsevät sopimukseen. Taleban lupaa estää kansainvälisiä terroristiryhmiä toimimasta Afganistanissa, jos kaikki ulkomaiset joukot vetäytyvät pois maasta. Taleban jatkaa hyökkäyksiä Afganistanin turvallisuusjoukkoja vastaan.
Syyskuu 2020: Taleban ja Afganistanin hallitus aloittavat neuvottelut rauhasta.
Marraskuu 2020: Yhdysvallat ilmoittaa suunnitelmasta vähentää joukkojaan puoleen entisestä.
14. huhtikuuta 2021: Presidentti Joe Biden kertoo päätöksestään vetää viimeisetkin amerikkalaissotilaat kotiin syyskuun 11. päivään mennessä. Myös Nato päättää lähteä Afganistanista. Taleban aloittaa nopean etenemisen maakunnista kohti Kabulia.
Kesäkuu 2021: Suomi kotiuttaa viimeiset sotilaat Afganistanista.
15.–16. elokuuta 2021: Taleban valtaa Kabulin ja ottaa haltuunsa presidentinpalatsin vain muutamia tunteja Ashraf Ghanin pakenemisen jälkeen. Yhdysvallat lähettää Kabuliin 6 000 sotilasta suojaamaan joukkojensa ja liittolaistensa evakuointia. Massiiviinen ilmasilta alkaa.
30. elokuuta 2021: Kaoottinen evakuointioperaatio päättyy. Noin 120 000 ihmistä ehtii päästä turvaan. Operaatioon suojausjoukon lähettänyt Suomi evakuoi kolmen viikon aikana turvaan yli 400 ihmistä.
Ulkoministeriö julkaisi kuvan suomalaissotilaiden suojaamasta evakuoinnista Kabulista 25. elokuuta 2021.
Syyskuu 2021: Taleban julistaa Afganistanin ”islamilaiseksi emiirikunnaksi”. Kansainvälinen apu katkeaa, ja Afganistan ajautuu romahduksen partaalle.
Lokakuu 2021: Koulut avautuvat Afganistanissa, mutta niihin pääsevät vain pojat ja alaluokkia käyvät tytöt.
Kesäkuu 2022: Tuhoisa maanjäristys iskee Afganistanin itäosiin. Ainakin tuhat ihmistä saa surmansa.
Al-Qaidan johtaja Ayman al-Zawahiri sai surmansa ohjusiskussa Kabulissa.
31. heinäkuuta 2022: Yhdysvallat tappaa ohjusiskussa al-Qaidan johtajan ja syyskuun 2001 terrori-iskujen arkkitehdin Ayman al-Zawahirin.
5. elokuuta 2022: Taleban määrää naiset käyttämään vartalon ja kasvot peittävää asua.
Afganistanilainen nainen hoiti lastaan Mirwaisin sairaalan koleraosastolla Kandaharissa 19. heinäkuuta 2022.
10. elokuuta 2022: Kansainvälinen Pelastakaa lapset -järjestö julkaisee raportin, jonka mukaan 97 prosentilla afganistanilaisista perheistä on vaikeuksia hankkia riittävästi ruokaa lapsilleen. Lähes 80 prosenttia lapsista kertoi järjestön tutkijoille menneensä nälkäisenä nukkumaan edellisten 30 päivän aikana.