”Hoitajakriisi ratkeaa vain yhdellä tavalla” – Lauri Lindén ja Mats Uotila väittelevät hoitoalan ongelmista

Eduskunta hyväksyi kiistellyn potilasturvallisuuslain viime viikon maanantaina. Potilasturvallisuuslaki muun muassa mahdollistaa suojelutyömääräysten antamisen hoitajille työtaistelun aikana.

Mitä mieltä potilasturvallisuuslaista? Miten hoitoalan ongelmat pitäisi ratkaista?

Mats Uotila: Potilaita ei voi jättää kuolemaan työtaistelun vuoksi, mutta tämä tilanne olisi ollut vältettävissä. Marinin hallituksella on ollut lähes neljä vuotta aikaa tehdä tarpeellisia uudistuksia ja menojen priorisointia. Sen sijaan terveydenhuolto on ajettu syvemmälle kaaokseen. Luulisi, että 40 miljardin velkapotista olisi riittänyt osa asian korjaamiseen.

Lauri Lindén: Hoitajakriisi ratkeaa vain yhdellä tavalla. Hoitajat tarvitsevat ja ansaitsevat lisää palkkaa ja paremmat työehdot. Pakkolaki ei ratkaise kriisiä miltään osin. Pahimmillaan se voi kiihdyttää joukkoirtisanoutumisia. Syksyn palkkakierros on Suomelle elintärkeä.

Uotila: Laki säädettiin, sillä liitot eivät suostuneet riittävään suojelutyöhön. Työtaistelu ei voi maksaa potilaiden henkiä. Palkankorotukset voitaisiin rahoittaa karsimalla menoja muualta ja tehostamalla toimintaa. Hallitus ei tosin ole budjetoinut tätä varten hyvinvointialueille penniäkään.

Lindén: Lakikin estää jo potilasturvallisuuden vaarantamisen. Vasemmiston ansiosta lakiin saatiin keskeisiä parannuksia, mutta onhan se melko karmea vieläkin. Se, että tilanne on päästetty tähän kertoo isoista epäonnistumisista. Tässä kohtaa olen Matsin kanssa samaa mieltä, että melkein mistä vain voisi karsia tätä varten. On nimittäin elintärkeä asia.

Uotila: Meidän pitäisi myös ottaa yksityinen sektori vahvemmin mukaan. THL:n vanhuspalveluiden tilaa koskevan raportin mukaan yksityisellä sektorilla terveyspalvelut tuotetaan halvemmalla ja laadukkaammin kuin julkisella. Kun tehokkuus lisääntyy, on varaa maksaa enemmän palkkaa.

Lindén: En sanoisi, että nämä terveydenhuollon yksityistämiskokeilut olisivat kauhean putkeen Suomessa menneet. Toki yksityinen on tärkeä lisä, mutta ainakin hoivajättien palkat ovat jopa hävinneet kunnille. On tärkeää muistaa, että sekä yksityinen että julkinen puoli ovat palkkakuopassa.

Uotila: Ongelmia on ollut yksityisellä ja julkisella sektorilla ja niihin pitää puuttua paremmalla valvonnalla. Valtion budjetissa on miljarditolkulla leikattavaa. Osa siitä voitaisiin käyttää hoiva-alan palkkoihin. Jos julkinen olisi yhtä tehokas kuin yksityinen, niin palkanmaksuvara nousisi kaikilla.

Lindén: Tässä kohtaa myös työnantajien on pakko ymmärtää, että palkankorotuksia on tultava. Ja ihan hiluset eivät riitä. Hoitajapula painaa pahasti päälle, ja alan vetovoima on kuopassa. Hyväpalkkainen hoitaja tuo hyvinvointia ja hyvinvoiva hoitaja pelastaa ihmishenkiä.

Uotila: Hoitajat ovat ansainneet palkkansa ja korotukset, mutta se ei voi olla loputtomiin velkavetoista. Hyvinvointialueet aloittavat ensi vuonna jo valmiiksi alirahoitettuina. Puheiden lisäksi kaivattaisiin konkretiaa: mistä rahat? On hyvä myös muistaa, että hoiva-alan työoloihin vaikuttaa myös huono johtaminen. Se pitää laittaa kuntoon.

Lindén: Nämä ovat niitä kuuluisia valintoja. Luulen, että seuraavissa vaaleissa todella keskeinen teema. Rahoitusta voidaan saada budjetin sisältä, tai sitten veroja korottamalla tai leikkaamalla. Tämän miettiminen on päättäjien tehtävä, ei hoitajien. Työvoimapulaan pitää sitten löytää ratkaisuja myös työperäisestä maahanmuutosta. Johtamiskulttuurista samaa mieltä.

Uotila: Toivottavasti ensi keväänä ei taas kuulla epärealistisia lupauksia äänien toivossa. Etenkin pääministeri voisi nyt lopettaa opposition syyttämisen ja panna toimeksi. Palkkoja voidaan nostaa, mutta siihen on löydettävä rahat budjetin sisältä. Veronkorotukset eivät käy. Työperäinen maahanmuutto on myös tärkeää.

Lindén: Itse toivon kyllä kuulevani lupauksia hoitajien puolesta, mutta ne olisi syytä sitten myös pitää hallituksessa. Poliitikot ovat toisaalta koko ajan viestineet, että rahoitus ei ole ongelma, joten katse kääntyy myös kunta- ja hyvinvointialuetyönantajiin. Mikä on hienoa, ja kovin harvinaista, että asialle on valtavan laaja tuki kansassa.

Uotila: Jos rahoitus olisi kunnossa, niin ehdotus olisi varmasti helppo hyväksyä myös työnantajien puolesta. Työnantajien kädet ovat sidoksissa, kun poliitikot lupaavat miljardiluokan palkankorotuksia jo valmiiksi rahoitusvajeesta kärsivillä hyvinvointialueilla, mutta rahaa niitä varten ei tule. Toivoisin jotain katteita näille puheille.

Lindén: Vasemmistoliitto on ainakin luvannut, että hoitajien palkkaohjelmaa tuetaan poliittisesti. Mutta on totta, että hallitukselta kaivataan katteita puheille. Olisi melkoisen kiusallista, jos tammikuussa aloittavat hyvinvointialueet aloittaisivat toimintansa ilman joukkoirtisanoutuneita hoitajia. Pattitilanteen ratkaisuun ei ole liikaa aikaa.

Mats Uotila on Sastamalasta kotoisin oleva 17-vuotias kokoomuslainen. Lauri Lindén on Helsingistä kotoisin oleva 19-vuotias vasemmistolainen. Uotila ja Lindén väittelevät tällä palstalla ajankohtaisista aiheista.