Hoitajien “pakkorokotuslakiin” jäi porsaanreikä, joka uhkaa vesittää lain: rokottamattomat kelpaavat sittenkin hoitamaan
Eduskunta palasi ennen vuodenvaihdetta joulutauolta säätämään lain ”hoitajien pakkorokotuksista.” Pakolliset koronarokotukset koskevat kaikkia ammattiryhmiä, jotka työskentelevät lähikontaktissa vanhusten tai muiden haavoittuvien ryhmien kanssa.
Laki hyväksyttiin äänin 107–32. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustivat.
Lakiin jäi kuitenkin porsaanreikä, joka voi vesittää rokotuspakon. Työnantaja voi käyttää ”erityisestä syystä” haavoittuvien potilaiden hoidossa henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa covid-19-tautia vastaan.
Erityinen syy voi olla esimerkiksi se, että vanhukset uhkaavat jäädä hoitamatta, koska rokottamattoman työntekijän tilalle ei löydy rokotettua.
Laki ”pakkorokotuksista” tulee voimaan kuukauden siirtymäajalla.
Helmikuussa työnantaja saa siis oikeuden kysyä esimerkiksi vanhusten kanssa lähityötä tekeviltä työntekijöiden rokotustiedot. Väliaikainen pykälä on voimassa vuoden loppuun asti.
Työvoimapulasta voi tulla este
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) muistuttaa, että valiokunta halusi vielä lisätä hallituksen esitykseen vaatimuksen siitä, että “erityisillä syillä” pitää olla korkea kynnys.
Työnantajan pitää siis harkita tarkkaan, voiko rokottamatonta työntekijää käyttää esimerkiksi vanhusten kotihoidossa. Sitä ennen pitäisi tutkia kaikki muut mahdollisuudet.
Kotihoidossa ja hoivakodeissa makaavia mummoja ja pappoja ei voi jättää oman onnensa nojaan.
Mia Laiho myöntää, että “rokotuspakossa” on vesittymisen vaara.
– Toivottavasti tämä ei jää kuolleeksi kirjaimeksi.
Laiho pitää kuitenkin hyvänä, että vaatimus rokotuksista on nyt kirjattu lakiin. Työntekijöille jää vähemmän varaa arvuutella, ottaako koronarokotteen vai ei.
– Pakko voi kääntää monen pään. Suojauksesta on kuitenkin yhä huolehdittava ja kasvosuojaimia käytettävä. Työnantaja voisi tarjota työntekijöille myös pikatestejä.
Rokottamatonta ei voi irtisanoa
Lain mukaan rokottamaton voi jatkaa työntekoa vanhusten parissa myös, jos hänellä on tuore testitulos. Mikäli työntekijä kieltäytyy rokotuksista, työnantajan on etsittävä hänelle muita alan töitä. Jos niitä ei löydy, palkanmaksu voidaan lopettaa.
Työntekijää ei voida kuitenkaan irtisanoa. Siksi tässäkin jutussa ”rokotuspakko” on kirjoitettu lainausmerkkeihin.
Suomen lähi- ja perushoitajien puheenjohtaja Silja Paavola odottaa tarkempaa tietoa siitä, miten kunnat käytännössä määrittelevät erityiset syyt. Hän ihmettelee, miksi todellisuuteen herätään vasta nyt.
– Olisin toivonut, että tämä keskustelu jo silloin, kun lakia säädettiin, Paavola huokaa.
Ohjeistus tulossa helmikuulle
Kunnissa ja sairaanhoitopiireissä ratkotaan parhaillaan, miten ”hoitajien rokotuspakko” käytännössä toteutetaan.
Esimerkiksi Helsingissä kirjoitetaan hiki hatussa ohjeistusta sosiaali- ja terveystoimialoille. Vs. sairaala, kuntoutus- ja hoivapalveluiden johtaja Soili Partanen vastaa Ylen kysymyksiin sähköpostilla.
Kysyimme Partaselta, millaisia ohjeita on tulossa ja onko vaarana, että vaatimus henkilökunnan rokottamisesta vesittyy.
Partanen kirjoittaa, että koska asia on kesken, yksittäiset virkamiehet eivät voi ottaa vielä kantaa. Hän kuitenkin myöntää, että henkilökunnasta on pulaa niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa.
– Yleisesti voitaneen todeta, että asiaa valmistellaan asiakkaiden turvallisuus edellä ja teemme kaikkemme, että toimenpiteemme, mukaanlukien tämä, tähtäävät mahdollisimman terveysturvalliseen toimintaan, Partanen kirjoittaa.