Banner Before Header

Hoitoalalta lähteminen ei vielä näy tilastoissa, mutta jo vastavalmistuneet uupuvat – yksi ratkaisu olisi kokeneempien kollegoiden tuki

Kolme sote-ammattilaista kertoi arkensa iloista ja ongelmista Ylen järjestämässä keskustelussa. Keskustelu ja artikkeli ovat osa Hyvin sanottu -hanketta. Hankkeessa pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä.

Hoitoalalla työpaikkaa vaihdetaan tällä hetkellä kenties matalammalla kynnyksellä. Alan vaihtamistakin harkitaan kartoitusten mukaan, kertoo TAMK:ssa sairaanhoitajia opettava Taru Manner. Tilastoissa se ei silti vielä näy.

– Meillä on itseasiassa hoitotyössä pysyvyys aika hyvä.

Se silti alalla näkyy, että helpoiten tekijöitä löytyy työpaikkoihin, joissa työ on jäsentynyttä ja siitä pystyy suoriutumaan.

Manner puhui sote-alan haasteista ja iloista Ylen järjestämässä keskustelussa ensihoitaja-sairaanhoitaja Paula Vasaman ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä Eveliina Talasmäen kanssa. Koko keskustelun voit katsoa ja kuunnella pääkuvasta aukeavasta videosta tai Yle Areenasta.

Jo vastavalmistuneet uupuvat

Sosiaali- ja terveydenhuoltoaloille riittää opiskelijoita, mutta itse työ voi olla yllätys.

– Vastavalmistuneet kokevat entistä enemmän työuupumusta, se on uusi ilmiö, kertoo Eveliina Talasmäki.

Tieto selvisi alan ammattiyhdistyksen tekemästä kyselystä. Kuormittavuudesta puhuvat myös sote-alalla pidempään olleet.

Asiakkaiden määrä on liian suuri suhteessa auttajiin. Paula Vasama antaa ensihoidosta konkreettisen esimerkin: vuonna 2021 oli lokakuussa tuhat ensihoitotehtävää enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.

Samaan aikaan väestörakenteesta puhutaan Taru Mannerin mielestä liian vähän. Sairaanhoitajapula on hänen mukaansa vasta alkamassa. Esimerkiksi yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 200 000 tällä vuosikymmenellä.

Kokeneempien tuki olisi tärkeää

Vasta alalla aloittaneet tarvitsevat tukea kokeneemmilta. Paula Vasaman mukaan arjen työmäärä yllättää ensihoidossa. Mentorointiohjelma toisi kaivattua tukea, sillä voisi peilata sitä millaiselta arki näyttää.

– Pääsisi purkamaan tuntoja, jotteivät ne pääsisi kerääntymään ja ratkaisuna olisi toiselle alalle hakeutuminen, Vasama sanoo.

Eveliina Talasmäen mukaan sosiaalityöntekijät voivat joutua liian haastaviin tehtäviin liian lyhyellä kokemuksella. Kuva: Antti Eintola / Yle

Eveliina Talasmäen mukaan lastensuojelun puolella onkin suunnitteilla jo mentorointijärjestelmä, mutta käytössä se ei vielä ole.

Taru Mannerin mukaan sosiaali- ja terveysalan työolojen parantamiseen on monta muutakin hyvää ratkaisua: Työn määrän kohtuullistaminen, lisää vaikutusmahdollisuuksia työhön kuten esimerkiksi työaikoihin, mahdollisuuksia urakehitykseen, turvallinen työ ja hyvä esimiestyö.

Koulutukseen ja työhön oikeudenmukaisessa suhteessa oleva palkkakin olisi hyvä, mutta kympit eivät hänen mielestään ratkaise tilannetta.

Auttaminen on palkitsevaa

Jotain on jo keskustelijoiden mukaan kohdillaan. Kun apu menee perille, se palkitsee.

Sairaanhoitajanakin työtä tehnyt Manner kuvaa hoitamisen ilmiötä ihmeelliseksi. Sanoin ei voi hänen mukaansa kuvata mitä tapahtuu, kun saa tukea toista ihmistä paranemisessa tai kuoleman lähestyessä.

– Se on se, mikä pitää alalla. Se uskomaton merkityksellisyyden tunne, mikä ammatillisesti auttamisesta ja osaamisen seurauksista tulee.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta 6.1. klo 23 asti.

Lue lisää:

Source Link yle.fi