Hollannin hurja nousu Euroopan yleisurheilumahdiksi hämmästyttää – Viivi Lehikoista valmentava Laurent Meuwly kertoo syitä ja kritisoi Suomen mallia
Yleisurheilun EM-kisat käydään 20 vuoden tauon jälkeen Münchenissä 15.–21. elokuuta. Yle näyttää kisatapahtumat suorana.
Pikajuoksija Dafne Schippers. Kestävyysjuoksija Sifan Hassan. Moniottelija Anouk Vetter. Aitajuoksija Femke Bol. Hollannista on putkahtanut viimeisen kymmenen vuoden aikana useita globaalin tason tähtiurheilijoita.
Tokion olympialaisissa Hollanti oli hienosti mitalitaulukon kuudes kahdella kullallaan ja kahdeksalla mitalillaan. Se oli Euroopan kolmanneksi menestynein maa Italian ja Puolan jälkeen.
Joku voi nyt kyseenalaistaa, mitä ihmeellistä edellisissä esimerkeissä oli. Kova yleisurheilumenestys kun on Hollannille aina arkipäivää. Mutta ei vaan ole ollut.
Hollanti ei ole iso Ison-Britannian, Saksan tai esimerkiksi Puolan kaltainen eurooppalainen yleisurheilujätti. Kun Münchenissä järjestettiin edellisen kerran EM-kisat tasan 20 vuotta sitten, se sai ainoastaan yhden mitalin ja jakoi taulukossa sijan 22.
Esimerkiksi Suomi oli tuolloin parempi yleisurheilumaa. Jo 1990-luvulla maan EM-menestys oli vaisua.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Hollanti on kuitenkin kehittynyt roimasti. Neljistä edellisistä EM-kisoista se on saanut joka kerta vähintään kuusi mitalia. Neljä vuotta sitten Berliinin EM-kisoista tullut kahdeksan mitalin saalis oli isoin potti sitten vuoden 1950 kisojen.
Terävän kärjen lisäksi Hollannilla on tällä hetkellä paljon laajuutta, jonka myötä maa taistelee maanantaina alkavissa EM-kisoissa useista mestaruuksista ja mitaleista. 2000-luvun EM-kisojen mitalitaulukoissa parhaimmillaan viidenneksi sijoittunut Hollanti ei ole välttämättä vielä Münchenissä paras eurooppalainen yleisurheilumaa, mutta hyvin kaukana se ei siitä ole.
Mutta mihin tämä Hollannin nousu yhdeksi Euroopan kärkimaaksi perustuu?
Juttu jatkuu kuvien ja videon jälkeen.
Katso Femke Bolin tyylinäyte MM-kisoista.
Urheilija parhaisiin olosuhteisiin
Yle Urheilu tavoitti Hollannissa maajoukkuevalmentajana toimivan sveitsiläisen Laurent Meuwlyn. Kyseessä on yksi tämän hetken nimekkäimmistä eurooppalaisista yleisurheiluvalmentajista, joka on työskennellyt nykyisessä pestissään vuodesta 2018 lähtien. Hän sai vastuulleen projektin ”Close the Gap”, jossa painopisteenä ovat 400 metriä ja 400 metrin aidat.
Hänen nykyisiä henkilökohtaisia valmennettaviaan ovat muun muassa olympia- ja MM-mitalisti Femke Bol sekä MM-kisoissa 400 metrin aitojen SE:n juossut Viivi Lehikoinen.
Hollannin menestyksen keskiössä on Papendalin iso olympiavalmennuskeskus. Meuwly kertoo, että sinne on keskittynyt 90 prosenttia maan parhaimmista urheilijoista.
Monista maista valmennustietoutta hankkinut Meuwly pitää Hollannin systeemiä Euroopan mittapuulla ainutlaatuisena. Papendalissa on yli kymmenen olympialajin urheilijoita.
– Se, että saa kohdata muiden lajien kovia urheilijoita joka päivä, motivoi urheilijoita korkeimmalle tasolle. Hollannin systeemi on uniikki Euroopassa, sillä lähes kaikki parhaat urheilijat ovat samassa paikassa, Meuwly sanoo.
Valmennus ja olennaiset tukipalvelut ovat huippuluokkaa.
– Saamme tukea lääkäreiltä, fysioterapeuteilta ja tutkijoilta. Lisäksi meillä on ammattivalmentajia, jotka voivat keskittyä sataprosenttisesti valmentamiseen.
Meuwly haluaa nostaa esiin kompastuskiviä nuoren lupaavan urheilijan kehityksen kannalta. Hän sanoo, että monissa maissa lahjakkuudet pysyvät kauan samassa seurassa.
– Kaikki valmentajat ajattelevat, että he tekevät urheilijoista olympiamitalistin. Ympäristö ei ole kuitenkaan oikea.
– Hollannissa ymmärretään se, että urheilija pitää saada parhaisiin olosuhteisiin, jotta hänestä saa parhaimman irti, Meuwly sanoo.
Juttu jatkuu kuvan ja videoiden jälkeen
7-ottelija Anouk Vetter loisti Oregonissa mm. keihäänheitossa.
Pika-aituri Nadine Visser on arvokisoissa parhaimmillaan.
Viestimenestys esimerkkinä
Kun puhutaan tarkemmin Hollannin yleisurheilusta, kaksi mielenkiintoista seikkaa pomppaa esiin: viestit ja moniottelut.
Etenkin pitkistä viesteistä on tullut viime vuosina hienoa menestystä. Tokion olympialaisissa Hollanti ylsi hopealle miesten 4 x 400 metrin viestissä. Oregonin MM-kisoista matkaan tarttui hopeaa pitkästä sekaviestistä.
Meuwly muistuttaa, että Schippers, Hassan ja Bol ovat poikkeusyksilöitä, jotka eivät kerro Hollannin yleisurheilujärjestelmän toimivuudesta. Sen sijaan viestimenestys kuvastaa järjestelmän onnistumista paremmin.
– Se tarkoittaa, että sinulla on viisi, kuusi tai seitsemän urheilijaa, jotka ovat kansainvälisellä tasolla. Mielestäni se on suurin kehitys, mitä yleisurheilussamme on tapahtunut viimeisen kahden tai kolmen vuoden aikana, Meuwly viittaa viesteihin.
Ainakin osaa Hollannin viime vuosien menestyjistä on yhdistänyt kova ottelutausta. Heistä nimekkäin on Schippers, joka ylsi ennen pikajuoksuun suuntautumistaan 7-ottelussa MM-pronssille vuonna 2013. Euroopan parhaimpiin pika-aitureihin lukeutuva Nadine Visser on ollut MM-kisojen 7-ottelussa seitsemäs.
Nykyinen ottelija Anouk Vetter oli puolestaan niin Oregonissa kuin Tokiossakin toinen.
– Annimari Kortettakin valmentava Bart Bennema on entinen ottelija. Hän on saanut aikoinaan hyppysiinsä sellaisen naisurheilijajoukon, jota on ollut hyvä viedä eteenpäin, Yle Urheilun asiantuntija Tuomas Raja viittaa Schippersiin, Visseriin ja Vetteriin.
Yleisurheilun perinteiset suurmaat Ranska ja Saksa ovat olleet viime vuosina vaisuja globaalilla arvokisatasolla. Oregonissa myös Puola ja Iso-Britannia yskivät.
Hollannilla on yhdeksän eri urheilijaa tämän kauden Euroopan tilaston kolmen parhaan joukossa. Mestarisuosikkeja ovat ainakin Bol kahdella henkilökohtaisella matkalla, Jessica Schilder kuulassa sekä Nienke Brinkman maratonilla. Myös naisten pitkässä viestissä saatetaan nähdä oranssiasuisten mestaruus.
Mitalitaulukon voittaa se maa, jolla on eniten kultamitaleja. Tokion olympialaisissa kaksi kultaa ja kolme mitalia voittanut Hassan ei ole kuitenkaan mukana, mikä vaikuttaa kultamitaleiden määrään.
– Meillä ei ole tarpeeksi hyviä keskimatkan juoksijoita tai hyppääjiä. Esimerkiksi Puolalla on siinä mielessä parempi tilanne. Meidän pitää tulla paremmiksi hyppylajeissa ja keskimatkoilla. Kun ei ole Hassanin kultamitaleita, mitalitaulukon voittaminen on vaikeampaa, Meuwly sanoo.
Juttu jatkuu tilastojen ja kuvan jälkeen.
Kritiikkiä Suomen mallille
Meuwly on seurannut myös suomalaista yleisurheilujärjestelmää. Suomen Urheiluliitto lanseerasi kuusi vuotta sitten kolme kaupunkivalmennuskeskusta, johon on keskitetty erilaisia toimintoja. Tällä hetkellä keskuksia on yhteensä viisi.
Meuwly on kriittinen näin monen valmennuskeskuksen suhteen. Hänen mukaansa paras malli on sellainen, jossa esimerkiksi kaikki parhaimmat suomalaishyppääjät harjoittelevat huippuvalmentajien ympäröimänä yhdessä samassa paikassa.
Tuomas Raja kuitenkin muistuttaa, että erilaisia järjestelmämalleja on paljon. Raja sanoo, että keskittämistä on myös Suomessa, ja esimerkiksi Helsingin olympiavalmennuskeskuksesta löytyvät kaikki tukipalvelut.
– Hollannissa, jossa etäisyydet ovat pienet, tuollainen on mahdollista. Se ei ole välttämättä malli, joka sopii suoraan Suomeen. Rovaniemeltä Helsinkiin hienoon olympiavalmennuskeskukseen on turhan pitkä matka.
Myös Meuwly ymmärtää kulttuurierot.
– Valmentajien ja urheilijoiden pitäisi luultavasti muuttaa sinne, missä tämä keskus on ja asua siellä lähes koko vuoden. Joskus ihmiset pysyvät mieluummin mukavuusalueeltaan, eivätkä lähde muualle. Se ei ole niin hyvä vaihtoehto kuin harjoittelukeskus, Meuwly sanoo.
Meuwly nostaa esiin myös olosuhteet. Joitakin yleisurheilulajeja on joissakin maissa mahdoton treenata hyvissä olosuhteissa ympäri vuoden, vaikka toimiva harjoitteluhalli löytyisikin. Hän nostaa esimerkiksi Viivi Lehikoisen lajin 400 metrin aitajuoksun.
– Seiväshyppyä ja 100 metrin juoksua pystyy harjoittelemaan hallissa, mutta 400 metrin aitajuoksua varten tarvitsee harjoitella 400 metrin radalla aitojen kanssa. Tämän takia ulkomaanleireillä pitää käydä todella paljon.
– Mielestäni se oli iso muutos Viivin kohdalla. Marraskuussa, tammikuussa, huhtikuussa ja toukokuussa oli harjoitusleirejä ulkomailla. Kilpailet jamaikalaisia ja yhdysvaltalaisia vastaan, jotka voivat treenata joka päivä t-paidassa ja shortseissa. Sitä ei voi tehdä Suomessa.
Lue myös: