Banner Before Header

Husin Asko Järvinen ihmettelee suositusta koululaisten karanteeneista: ”Ei mitään käytännön mahdollisuuksia”

Hallituksen koronaministerityöryhmä esitti perjantaina toimia epidemiatilanteen hillitsemiseksi. Osa uusista suosituksista koski kouluja.

Hallitus ei antanut suositusta koulujen etäopetukseen siirtymisestä. Sen sijaan koronatyöryhmä suosittelee kouluihin maski- ja karanteenikäytäntöjen tehostamista sekä kotitestaamisen lisäämistä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi perjantaina, että koko koululuokka voitaisiin suosituksen mukaan asettaa karanteeniin, jos luokassa olisi yksikin tartuntatapaus.

– ECDC on suositellut vahvasti koulujen karanteenikäytännöissä varsin tiukkaa linjaa, jossa koko koululuokka laitetaan karanteeniin silloin, kun lapset ovat altistuneet yhden koronatartunnan ilmennyttyä tässä luokassa, Kiuru sanoi medialle perjantaina.

Lue lisää: Kiuru: Kansallista etä­opetus­suositusta ei tule – näitä korona­toimia kouluihin nyt sovelletaan

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen kertoo näkemyksensä hallituksen koronatyöryhmän uudesta karanteenisuosituksesta kouluille.

– Siihen ei ole mitään käytännön mahdollisuuksia. Se on ohjausta, mitä ei voida toteuttaa, Järvinen kommentoi.

Järvinen pitää suositettua koululaisten karanteenia käytännössä vähätehoisena, koska nykyisellä testauskapasiteetilla virallinen karanteeni määrättäisiin todennäköisesti vasta siinä vaiheessa, kun mahdolliset tartunnat ja jatkotartunnat olisivat omikronin nopealla leviämistahdilla jo ehtineet tapahtua.

Järvisen mukaan jo ennen deltamuunnosta arvioitiin, että 40 prosenttia tartunnoista syntyy ennen oireiden alkua. Nopeammin leviävällä deltamuunnoksella ja vielä sitäkin nopeammin leviävällä omikronilla näin käy todennäköisesti vielä useammin.

Järvinen sanoo, että kun jono testaukseen on nyt jopa lähes viikon, on virallisilla karanteeneilla vähäisempi merkitys tartuntojen leviämisen kannalta, mutta ihmisten omaehtoinen karanteeni toimii sen sijaan paremmin.

– Tiedämme, että tällä hetkellä koko (viralliseen) karanteeniin asettaminen on hyvin vähätehoista, koska testiin ei pääse ajoissa. Tartunnat ovat siten ehtineet jo tapahtua kauan aikaisemmin, ennen karanteenipäätöstä, joka on lähinnä jälkikäteistä toteamista enemmän kuin tartuntojen torjuntaa.

– Omaehtoista karanteenia eli heti ensioireista muiden ilmoilta poisjäämistä ja omien kontaktien informoimista tarvitaan kipeästi ja se on tehokasta, Järvinen täsmentää.

Hän muistuttaa, että tällä hetkellä testijonossa on pääkaupunkiseudun kunnissa tuhansia ihmisiä, ja jono kasvaa koko ajan.

– Edellytys on, että testiin pitäisi päästä nopeammin, mutta se edellyttäisi testinottokapasiteetin noin kymmenkertaistamista, mikä on täysi mahdottomuus, ellei kaikkea muuta perusterveydenhuoltoa ajeta alas.

Järvinen arvioi, että lapsiin kohdistuvilla rajoitustoimilla varmaankin olisi epidemian etenemisen kannalta jonkin verran vaikutusta, mutta tämä vaikutus olisi kohtalaisen vähäinen.

– Näkisin, että lasten rajoittaminen ylipäänsä on aika pitkälti arvovalinta. Sitä tehdään ennen kaikkea aikuisväestön tartuntojen estämiseksi. Haitat syntyvät lapsille, ja sillä on myös pitkäaikaisvaikutuksia, jos lapset syrjäytyvät. Nythän lasten koulunkäyntiä ei onneksi rajoitettu.

Järvinen muistuttaa myös, että karanteenimääräykset tehdään lain mukaan viranomaisen virkavastuulla, eikä poliittisella päätöksellä tai suosituksella.

Järvinen uskoo, että koululaisille suositellut karanteenit voisivat toteutuessaan myös vaikeuttaa työvoimapulaa ja terveydenhuollon ahdinkoa entisestään, jos terveydenhuollon työntekijät joutuisivat jäämään lastensa karanteenin vuoksi kotiin.

– Kokonaisuutena se ei varmaan helpota, päinvastoin, voisi heikentää terveydenhuollon tilannetta, jos näin toimittaisiin.

Järvinen näkee, että kouluissa olisi hyvä mieluummin pyrkiä pitämään lapsiryhmiä mahdollisimman erillään toisistaan.

– Eli estettäisiin tartuntojen eteneminen ryhmästä toiseen. Tiedämme aikaisemmalta, että tartunnat eivät välttämättä ole tapahtuneet koulutilassa, vaan kavereiden kesken, jolloin kontakti on läheisempi. Saattaa tosin olla, että omikronin osalta, joka tarttuu herkemmin, koululuokassakin tulisi herkemmin tartuntoja.

Source Link is.fi