Banner Before Header

Ilmansaasteet piinaavat Suomenkin kaupunkeja – WHO kiristi suosituksiaan terveyden suojelemiseksi

Vaikka Suomessa on perinteisesti ollut puhdas ilma, monessa kaupungissa ilmansaasteet ylittävät terveyden suojelemiseksi annetut uudet ohjearvot.

Maailman terveysjärjestö WHO analysoi vuoden 2005 jälkeen kertyneen tutkimustiedon siitä, millainen määrä ilmansaasteita heikentää ihmisen terveyttä. Tulosten perusteella järjestö tiukensi ilmanlaatua koskevia ohjearvojaan.

Suomen ilmansaasteiden pitoisuudet ylittävät useimmat uusista ohjearvoista. Pahin tilanne on liikenteen pakokaasupäästöistä syntyvällä typpidioksidilla.

Myös pienhiukkasten, hengitettävien hiukkasten ja otsonin pitoisuudet ovat uusien ohjearvojen mukaan Suomessa laajalti ihmisten terveydelle haitallisella tasolla. Otsoni piinaa erityisesti astmaatikkoja ja muita hengityselinsairaita (siirryt toiseen palveluun).

– Suomessa tilanne on ollut aika hyvä. Ohjearvot kiristyivät kuitenkin nyt selvästi, joten Suomikaan ei ole niiden alapuolelle. Meillä on siis tarvetta alentaa pitoisuuksia, jotta terveyshaitat saataisiin hyvin vähäisiksi, sanoo erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitokselta.

Pakokaasupäästöt Helsingin keskustassa kolme kertaa yli ohjearvon

Siinä missä kasvihuonekaasut vaikuttavat koko maapallon ilmastoon, perinteiset ilmansaasteet voivat olla varsin paikallisia. Kun auto tupruttaa ilmaan pakokaasua tai katupöly himmentää kaupunkikuvaa, vaikutus tuntuu suoraan päästölähteiden läheisyydessä.

Kotimainen merkittävin päästölähde on liikenne. Sen vaikutus korostuu vielä siksi, että liikenteen päästöt ovat yleensä maan pinnan tasolla eli ihmisen korkeudella.

Esimerkiksi Helsingin keskustan vilkkaimmilla kaduilla typpidioksidin vuosipitoisuudet ovat noin kolminkertaisia uuteen ohjearvoon verrattuna.

Pakokaasujen päästöt ovat laskusuunnassa uusien vähäpäästöisten ajoneuvojen ansiosta, mutta toinen riesa eli katupöly säilyy ongelmana myös tulevina vuosikymmeninä.

– Kun keväällä tiet kuivuvat, nastarenkaiden talvella jauhama pöly sekä renkaiden ja tienpinnan kuluma nousevat ilmaan. Siitä seuraa kaikille kaupunkilaisille tuttu katupölyongelma, sanoo Pia Anttila.

Katupöly vähenisi nopeiten niin, että kaupungeissa siirryttäisiin yhä enemmän nastarenkaista kitkarenkaisiin. Myös katujen nopea pesu auttaisi.

– Suomessa jopa näiden uusien, tiukempien ohjearvotasojen tavoittelu on realistista. Pienhiukkasten ja otsonin pitoisuuksiin tosin vaikuttaa vahvasti kaukokulkeutuminen. Näiden pitoisuuksien alentaminen on mahdollista vain Euroopan laajuisilla ja globaaleilla päästörajoitustoimilla, sanoo erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitokselta. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Suomalaiset ovat koronan aikaan oppineet käyttämään maskia. Anttila ei tyrmää ajatusta siitä, että maskeilla voitaisiin suojautua katupölyäkin vastaan.

– Kyllä ne varmaan sitäkin torjuisivat. Niiden, jotka saavat helposti katupölystä oireita, toki kannattaa kokeilla, olisiko maskeista apua.

Puulla lämmittäminen on taitolaji

Suomessa tulee ilmansaasteita myös puun pienpoltosta.

Tiheästi rakennetuilla pientaloalueilla saattaa tulla puulla lämmittämisestä niin paljon savua, että saastepitoisuudet voivat kohota paikallisesti terveydelle haitalliselle tasolle.

Puun pienpolton ongelma on suitsittavissa pitkälti valistuksella.

– Tärkein sääntö on, että polttaa vain kuivaa puuta. Lisäapuja tulee paljon siitä, jos osaa tehdä polttoprosessin hyvin, Anttila sanoo.

Kauniin auringonlaskun takana oli ruma syy

Paikallisten saasteiden lisäksi on olemassa niin kutsuttuja kaukokulkeutuvia saasteita. Ne tulevat meille muualta.

Viimeksi kaukokulkeutuvista saasteita saatiin tuntumaa loka–marraskuun vaihteessa, jolloin Suomessa oli kauniita punaisia auringonlaskuja ja -nousuja.

– Syy kauniin ilmiön takana ei ole niin kaunis. Meille kulkeutui todennäköisesti Mustanmeren pohjoispuolelta ilmamassaa, joka keräsi matkan varrella Itä-Euroopasta mukaansa lisää saasteita. Ilmamassassa oli lopulta maastopalosavua sekä perinteisiä teollisuuden ja liikenteen saasteita.

Ilmamassa kulki hitaasti Suomen yli muutaman päivän aikana, ja silloin pienhiukkaspitoisuudet olivat terveydelle haitallisella tasolla.

Myös otsoni on kaukokulkeutuva saaste, jota ilmaantuu Suomeen lähinnä kesäisin.

Ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain seitsemän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa

WHO arvioi, että globaalisti ilmansaasteet ovat yksi suurimmista ympäristön aiheuttamista uhista terveydelle. Sen mukaan ilmansaasteet ovat verrattavissa epäterveelliseen ruokavalioon ja tupakointiin.

WHO:n mukaan ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain seitsemän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Saasteista kärsivät erityisesti Kaakkois-Aasian valtioiden asukkaat.

Terveysjärjestö uskoo, että tiukemmilla suuntaviivoilla voidaan pelastaa miljoonia ihmishenkiä.

– WHO:n päivitetyt ohjearvot perustuvat vahvaan näyttöön pitkäaikaisen altistumisen terveyshaitoista, kun pitoisuuksien ohjearvot ylittyvät. Terveyshaittoja on kuitenkin havaittu myös ohjearvoja alhaisemmilla pitoisuustasoilla, toteaa erikoistutkija Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Vaikka länsimaissa ilmanlaatu on kohentunut 1990-luvulta, tilastojen valossa yli 90 prosenttia maailman väestöstä asuu yhä alueilla, joiden ilmanlaatu on heikkoa.

WHO:n uudet ohjearvot ovat suosituksia eivätkä sido Suomea mihinkään. Suomi noudattaa ilmanlaadun sääntelyssä EU:n sääntöjä.

Ilmanlaatudirektiivejä ollaan nyt uudistamassa, ja EU:n tavoitteena on ottaa huomioon myös WHO:n kiristyneet ohjearvot.

Lue myös:

Millainen on ilmanlaatu juuri nyt Suomessa? Katso Ilmatieteen laitoksen sivuilta. (siirryt toiseen palveluun)

Source Link yle.fi