Banner Before Header

Ilmastokokous on venynyt jo vuoro­kaudella – ministeri Mikkonen toivoo, että loppu­istunto päästäisiin pitämään tänään

Glasgow'n ilmastokokous jatkuu yhä. Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) kertoi STT:lle tekstiviestitse noin puoli kuudelta illalla Suomen aikaa toivovansa, että viiden jälkeen käynnistyneessä epävirallisessa katsausistunnossa pidettäisiin vain vähän puheenvuoroja, jotta loppuistunto päästäisiin pitämään vielä lauantai-iltana.

Seitsemältä illalla eri maiden puheenvuorot katsausistunnoissa jatkuivat yhä. Esimerkiksi Intia puolusti kehittyvien maiden oikeutta käyttää oman osuutensa maailman hiilibudjetista.

Madridin ilmastokokous vuonna 2019 venyi usealla päivällä.

Lauantaina julkaistiin uusi luonnos kokouksen päätöslauselmasta. Luonnoksen fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä muotoiluja lievennettiin aiemmin viikolla julkaistusta luonnoksesta.

Siinä kehotettiin yhä kiihdyttämään luopumista tehottomista fossiilisten polttoaineiden tuista ja sellaisesta hiilivoimasta, jossa ei käytetä teknologiaa päästöjen osittaiseen hillitsemiseen.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan lisäys tehottomista tuista antaa mahdollisuuden kahtalaiselle tulkinnalle.

–  Taloustieteen näkökulmasta mikä tahansa tuki fossiilisille polttoaineille on epätehokas, mutta sitten se antaa kivihiilen käyttäjille verukkeen sanoa, että tämä tuki on tehokas.

Ollikaisen mukaan lievennettykin muotoilu tekisi päätöslauselmasta historiallisen.

–  Kyllä se olisi kuitenkin se ensimmäinen asiakirja, missä fossiiliset tuomitaan, Ollikainen kommentoi STT:lle lauantaina kolmen jälkeen iltapäivällä neuvottelujen yhä jatkuessa.

Fossiilisia polttoaineita ei mainittu esimerkiksi vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksessa.

BBC:n mukaan fossiilisten polttoaineiden maininnan pysymistä luonnostekstissä on pidetty jopa hieman yllättävänä.

Kokousdelegaattien mukaan suuret päästöjen aiheuttajat, kuten Kiina, Saudi-Arabia ja Venäjä, olivat yrittäneet poistaa tekstistä maininnan saastuttavista polttoaineista.

Ollikaisen mukaan loppulauselman muotoilulla voi olla vaikutusta esimerkiksi osaan sijoittajista.

–  Ei mikään takaa, että Australiassa tai Kiinassa rahavirrat silti menisivät toisella tapaa, Ollikainen kertoo.

Päätöslauselmaluonnoksessa kehittyvien maiden saama ilmastorahoitus halutaan Ollikaisen mukaan kaksinkertaistaa. Tällä on tarkoitus saada kehittyvät maat mukaan ilmastotoimiin, mutta lupaus ei kuitenkaan ole sitova.

Aiemmin sadan miljardin vuosittaista summaa ei ole saatu kokoon.

Lauselmaluonnokseen ei saatu tarkkoja sitoumuksia ilmastorahoituksesta kehittyville maille. Tekstissä mainitaan kiireellinen tarve lisätä tukea köyhille maille, mutta ei erityisrahoitusta ilmaston tähänastisen lämpiämisen aiheuttamille kuluille ja tappioille.

Tämä oli ollut köyhempien maiden keskeinen vaatimus, koska niiden mukaan ilmastonmuutos on enimmäkseen rikkaiden maiden aiheuttamaa, joten kulujen kompensointi olisi oikeudenmukaista. Ilmastonmuutos aiheuttaa köyhille maille tuhoja esimerkiksi merenpinnan nousun ja myrskyjen kautta.

Ilmastorahoitusta on luonnoksen mukaan määrä tarkastella korkean tason tapaamisissa joka toinen vuosi alkaen ensi vuodesta.

Ilmastorahoitus on ollut vaikea pala esimerkiksi Yhdysvalloille, joka pelkää rahahanojen köyhiin maihin jäävän auki pysyvästi.

Päätöslauselmaluonnos nostaa siinä mielessä ilmastotoimien kunnianhimoa, että maailman valtioilta toivotaan kiristyksiä päästövähennystavoitteisiinsa jo ensi vuoden loppuun mennessä.

Ollikainen kertoo, että viisivuotisen syklin sijaan päästövähennyksiä alettaisiin katsoa vuosittain.

–  Se on hyvä asia, Ollikainen sanoo.

Pariisin ilmastosopimuksessa sovitaan tavoitteesta pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkimyksestä rajata nousu alle 1,5 asteeseen.

Source Link is.fi