Imagoaan uudistanut Le Pen luottaa pastellisävyihin ja aiempaa pehmeämpään retoriikkaan – vaaliohjelman ydin on kuitenkin yhä äärioikealla
Vaalijulisteet lepattavat tuulessa ja pilvet roikkuvat matalalla, kun kuuluisan rantakaupungin asukkaat siemailevat aamukahviaan. Nizza on yksi niistä kaupungeista, joiden äänestystulosta seurataan sunnuntai-iltana tarkasti.
Suuri osa Ranskan isommista kaupungeista on vahvasti istuvan presidentin Emmanuel Macronin takana, mutta Nizzassa hänen ja Marine Le Penin taistelusta ennustetaan tasaväkistä. Keskustaliberaali Macron sai ensimmäisellä kierroksella 25 prosenttia ja äärioikeistolainen Le Pen 22,5 prosenttia nizzalaisten äänistä.
Le Penin Kansallinen liittouma -puolue on pärjännyt perinteisesti hyvin Etelä-Ranskassa. Toisaalta myös Macronilla on Rivieralla vakaa kannattajakunta.
Nuori nainen pitää tupakkataukoa kahvikaupan edustalla. Hän kertoo uskovansa, että sunnuntaina pidettävästä presidentinvaalien toisesta kierroksesta tulee tiukka.
– Moni ystävistäni pohtii yhä, ketä äänestää. Illasta tulee jännittävä, Mélanie Martinez ennustaa.
Mielipidetiedustelut povaavat voittoa Macronille, mutta ehdokkaiden välinen ero on vuoden 2017 vaaleja pienempi.
“Huivikielto loukkaisi monia”
Kansallisen liittouman puheenjohtaja Marine Le Pen on kampanjoinut näissä vaaleissa eri tyylillä kuin aikaisemmin. Hän on häivyttänyt maahanmuuttopuheet taka-alalle ja luvannut sen sijaan uusia asumis- ja yritystukia erityisesti nuorille ranskalaisille sekä puhunut pieni- ja keskituloisten ostovoiman puolesta.
EU-eron ajaminen on vaihtunut Euroopan unionin uudistamiseen sisältä päin. Le Pen haluaisi rajoittaa vapaata liikkuvuutta, mutta puhuu Frexitin sijaan ”vapaiden ja suvereenien Euroopan kansakuntien liitosta”.
Hän on ottanut Ukrainan sodan sytyttyä etäisyyttä Venäjään, mutta vastustaa Venäjä-pakotteiden laajentamista energiakauppaan. Le Pen myös irrottaisi Ranskan Naton komentojärjestelmästä. Tullessaan valituksi presidentiksi haluaisi Marine Le Penin muuttaa Ranskan perustuslakia kiristääkseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa.
Mélanie Martinez pohtii Le Penin suunnitelmia. Osassa on hänen mielestään jotain järkeä, osassa ei.
– Hän ei ole lainkaan niin radikaali kuin isänsä Jean-Marie, se on ihan selvää, Martinez vastaa.
Martinez sanoo arvostavansa sitä, että Le Pen on pärjännyt naisena politiikassa. Hänen mukaansa ranskalainen politiikka tarvitsee tuuletusta, jota naispuolinen presidentti voisi tuoda.
– Monet Le Penin ehdotukset, kuten vaikka huivikielto, ovat kuitenkin yhä todella rajuja ja loukkaisivat liian monia. Täällä Nizzassakin on valtavasti huivia käyttäviä naisia eikä heitä voi noin vaan pakottaa pukeutumaan toisin, Martinez sanoo.
”Minulle Le Pen on yhä hirviö”
Sebastian työskentelee tarjoilijana Nizzan vanhassa kaupungissa. Hän ei aio äänestää toisella kierroksella, sillä ei ole innostunut kummastakaan ehdokkaasta ja on sitä paitsi koko sunnuntain töissä.
Nuori mies sanoo kuitenkin toivovansa, ettei Le Pen voita.
– Le Pen on siistinyt puheitaan ja yrittänyt mukautua vallitsevaan ilmapiiriin. Hän on onnistunut vaikuttamaan kiltiltä ja leppoisalta vielä hullumman Éric Zemmourin rinnalla, mutta minulle Le Pen on yhä hirviö, Sebastian sanoo.
Sebastiania huolettaa ranskalaisen politiikan oikeistolaistuminen ja yhteiskunnan eriarvoistuminen.
Hän viittoo viereiselle kadulle, jonka reunaan on pystytetty telttoja. Asunnottomuus on kasvava ongelma monissa ranskalaisissa kaupungeissa ja Nizzassa asunnottomien määrä jopa kaksinkertaistui viime vuonna.
– Toivon, että tuleva presidentti pitäisi parempaa huolta kaikkein köyhimmistä. Esimerkiksi hätämajoitusta on liian vähän eikä yömajaan pääse kotieläimen kanssa, vaikka lähes kaikilla asunnottomilla on koira, Sebastian valittelee.
Hänen mielestään Macron ei ole kuunnellut pienituloisten kansalaisten huolia, mutta ei usko Marine Le Peninkään olevan niistä aidosti kiinnostunut.
”Patoutunutta tyytymättömyyttä on todella paljon”
Laeticia Chassaing pitää lehtikioskia Nizzan keskustassa Masséna-aukion reunalla. Hän on seurannut viime vuosien suuria mielenosoituksia: ensin keltaliiviliikkeen jokalauantaisia kokoontumisia ja sitten rokotepassin vastustajien protesteja.
– Kuulen päivittäin ihmisten huolia ja patoutunutta tyytymättömyyttä on todella paljon. Etenkin pienituloiset työntekijät ja eläkeläiset kamppailevat saadakseen rahat riittämään loppukuussa ja monen tilanne on mennyt huonompaan suuntaan, Chassaing sanoo.
Hän aikoo ehdottomasti äänestää, sillä pitää sitä kansalaisvelvollisuutena. Chassaing ei halua kuitenkaan kertoa, kumpaa ehdokasta kannattaa.
– Minulle isoin asia on tällä hetkellä Ukrainan sota. Moista ei ole tapahtunut Euroopassa sitten vuoden 1945 ja ehdokkaiden Venäjä-suhteista liikkuu monenlaisia väitteitä, joista ei aina ota tolkkua, Chassaing sanoo.
Lehtikioskin pöytä on täynnä julkaisuja, joita koristavat Emmanuel Macronin ja Marine Le Penin kasvot. ”Kohtalon hetki”, lukee yhden kannessa, ”Miksi äänestämme Macronia” toisessa.
Le Penin hymyilee monessa kuvassa lempeästi. Lempeä hymy on osa uutta pehmeämpää tyyliä, jolla Le Pen on pyrkinyt vetoamaan uusiin äänestäjiin.
Hän on avautunut lehtien sivuilla henkilökohtaisesta elämästään ja naisena politiikassa kokemastaan syrjinnästä.
Le Pen on kertonut myös rankoista lapsuudenkokemuksistaan, sinkkuarjestaan ja kuudesta kissastaan. Kirkkaan väriset jakkupuvut ovat vaihtuneet pehmeisiin pastellisävyihin ja vaalijulisteista on häivytetty Le Pen-sukunimi. ”Marine presidentiksi”, niissä lukee.
Chassaingin mielestä Le Pen on onnistunut muuttamaan julkisuuskuvaansa.
– Le Penin julkisuuskuva ei ole enää lainkaan niin negatiivinen kuin vielä viisi vuotta sitten. Monet ovat yhä epäileviä hänen puolueensa suhteen, mutta henkilönä Le Pen on varmasti onnistunut vakuuttamaan uusia äänestäjiä.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een saakka.
Lue lisää: