Banner Before Header

IS-haastattelu: Maria Ohisalo pohti pitkään äidiksi tulemista –  oma lapsuus vaikutti

Äitiyslomalle ensi perjantaina jäävä Maria Ohisalo näkee tulevat kuukaudet haasteellisiksi hallitukselle. Hän kertoo aikovansa pitää puhelinta auki myös vapailla: – Annan heidän kyllä johtaa, mutta olen sivusta mukana sen verran kuin mahdollista.

Koskaan ei ole täydellistä aikaa perustaa perhe. Maria Ohisalo uskoo, että moni voi samaistua tähän ajatukseen.

Ensi perjantaina äitiysvapaalle jäävä sisäministeri ja vihreiden puheenjohtaja myöntää itse pohtineensa puolisonsa Miika Johanssonin kanssa lapsen hankkimista ja oikeaa ajankohtaa pitkään. Lapsi on pariskunnan ensimmäinen.

– Eihän tällaisia asioita voi suunnitella. Paras aika saada lapsi on juuri nyt, koska ei koskaan varmasti ole mitään täydellistä aikaa, hän sanoo.

Lue lisää: Maria Ohisalo odottaa lasta – liikuttui kyyneliin tiedotustilaisuudessa

Ohisalo itse syntyi Itä-Helsinkiin parikymppisille vanhemmille. Hän on aiemmin kertonut avoimesti omasta lapsuudestaan, jonka ensimmäisiä vuosia väritti isän alkoholiongelma. Yksivuotissyntymäpäiväänsä Ohisalo vietti äidin kanssa turvakodissa.

Miten oma lapsuus on vaikuttanut siihen, miten itse näet vanhemmuuden?

– Olen aina ajatellut, että ensin pitää olla koulutus, työpaikka ja asunto. Että asioiden pitäisi olla hirveän kunnossa ja valmiina, että uskaltaa perheellistyä. Uskon, että aika monella saattaa olla samanlaisia tuntemuksia perheen perustamisesta. Tutkimuksistakin tiedetään, että moni miettii todella pitkään tätä asiaa, jota ei sitten kuitenkaan voi miettiä ihan loputtomiin.

Tänä sunnuntaina vietetään isänpäivää. Oletko tapaamassa omaa isääsi?

– Yritän kyllä nähdä. En ole asiaa vielä ehtinyt tässä kohtaa suunnittelemaan, mutta onhan tässä vielä päiviä.

Oletko isään paljon yhteydessä?

– Tässä työssä ei oikein ehdi nähdä ketään. En ole nähnyt monia sukulaisia tai kavereita pitkään aikaan. Mutta pidetään yhteyttä kyllä ja soitellaan.

Vihreiden tämänhetkinen kannatus 11,4 prosenttia on samaa luokkaa kuin puolueen viime eduskuntavaalien tulos. Ohisalon mukaan tähän voi olla jossain määrin tyytyväinen, vaikka puheenjohtajana hän aina toivoisi kannatuksen olevan vieläkin korkeampi. Kuva: seppo solmela / IS

Ohisalolla on takanaan hektiset kaksi ja puoli vuotta. Siitä lähtien, kun pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus aloitti kesäkuussa 2019, ei pysähtymiselle juuri ole ollut aikaa.

Heti ensimmäisenä ministeripäivänä edessä oli matka EU-kokoukseen Luxemburgiin.

– Olin ensimmäinen ministeri, joka lähti ulkomaan keikalle. Edellisenä iltana annettiin vain kansio käteen, Ohisalo muistelee.

Puolen vuoden ajan ministereitä työllisti alkanut EU:n puheenjohtajakausi. Saman vuoden joulukuussa Rinne erosi ja pääministeriksi siirtyi Sanna Marin (sd).

Muutaman kuukauden kuluttua Suomi oli jo koronakriisissä, ja koronamylly onkin nyt kestänyt kohta puolitoista vuotta.

Raskauden ensimmäiset kolme kuukautta Ohisalo kävi kuntavaalien alla ensimmäistä suurta vaalikampanjaansa puolueen puheenjohtajana, ja välillä aamut olivat myös vaikeita.

– Jokainen raskaus on omanlaisensa. Paljon on tullut luettua ihmisten kokemuksia. Siihen nähden koen, että ihan hyvin olen voinut.

Lue lisää: Ohisalo kävi kuntavaalitaistoa raskaana – ”Oli välillä aika vaikeita aamuja”

Nyt oravanpyörästä on hypättävä väistämättä hetkeksi sivuun.

– Sellaisissa tunnelmissa, että kiitos hyvinvointivaltion. Joku on ymmärtänyt, että ennen synnytystä on hetki aikaa olla poissa töistä. Tämä tulee varmasti tarpeeseen levon kannalta.

Perhevapaat on määrä jakaa puolison kanssa niin, että isä jää lapsen kanssa kotiin joiksikin kuukausiksi.

– Tilastoista tiedetään, että naiset pitävät 90 prosenttia kaikista perhevapaista, osa miehistä ei pidä edes sitä paria viikkoa. Meillä puoliso halusi olla lapsen kanssa kotona ensimmäisen vuoden aikana ennemmin muutaman kuukauden kuin joitain viikkoja.

Ohisalo kertoo, ettei aio jättäytyä politiikasta täysin sivuun vapaidenkaan ajaksi.

– Pidän puhelinta auki, sitä on jotenkin niin kasvanut puhelin kiinni käteen tässä työssä.

Ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävää hoitaa Ohisalon poissaolon ajan Emma Kari. Hänen tilalleen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi on siirtynyt kansanedustaja Atte Harjanne.

Sisäministerin salkkuun tarttuu nykyinen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Puolueen puheenjohtajan sijaisen tehtävää hoitaa kansanedustaja Iiris Suomela.

– Annan heidän kyllä johtaa, mutta olen sivusta mukana sen verran kuin mahdollista. Kun kesällä palaan, niin pitää todella nopeasti päästä takaisin syvään päätyyn, missä pitää taas tietää kaikesta kaikki. Siinä mielessä en pysty varmasti täysin irrottautumaan.

Vahdinvaihto tapahtuu ensi viikon perjantaina. Samana viikonloppuna järjestetään myös vihreiden puoluevaltuuskunnan kokous.

– Ensi viikon perjantaina on viimeinen työpäivä ja perjantaista lähtien ministerit vaihtuvat. Tulen toki puoluevaltuuskuntaan, jos vain jaksaminen sallii, Ohisalo kertoo.

Ohisalo itse palaa ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävään kesäkuun alkupuolella. Salkun vaihtamispäätökseen vaikuttivat Ohisalon mukaan etenkin puoluekentän toiveet.

– Olen paljon miettinyt, miten saada puolueen keskeisiä ilmasto- ja ympäristöviestejä paremmin esille. Haluan tuoda niille vielä entistä enemmän näkyvyyttä ja painoarvoa puheenjohtajan suulla. Tässä ministerinsalkun vaihdos toivottavasti auttaa.

Ylen viimeisimmässä kannatusmittauksessa vihreiden kannatus oli 11,4 prosenttia, eli samaa luokkaa kuin viime eduskuntavaaleissa.

Sen sijaan tällä viikolla julkistettu Kantar TNS:n Puoluebarometrin tuorein mittaus osoittaa, että vihreisiin myönteisesti suhtautuvien määrä on laskussa. Neljä vuotta sitten vihreisiin suhtautui vastaajista positiivisesti 47 prosenttia, nyt enää 34 prosenttia.

Tulos sai vihreätkin mietteliäiksi.

– Pohdimme paraikaa, mitä tehdä paremmin. Varsinkin kuntavaalitappion jälkeen on käyty hyvää ja avointa keskustelua siitä, mitä pitää tehdä toisella tavalla.

– Keskeistä on sen viestiminen omille kannattajille, että pala kerrallaan muutetaan maailmaa ja kaikki ei valmistu yhdessä yössä.

Sisäministeri Maria Ohisalo toivoo, että hallitusviisikko varaisi nykyistä enemmän aikaa myös toisiinsa tutustumiseen. Kuva: seppo solmela / IS

Vihreällä rintamalla on noussut julkisuuteen myös tahoja, jotka ovat sitä mieltä, etteivät vihreitä toimi riittävän tarmokkaasti ilmastonmuutosta vastaan.

Elokapina-liike on kesästä lähtien tukkinut Helsingin katuja ja leiriytynyt Eduskuntatalon eteen. Ohisalon on sisäministerinä ollut silmin nähden vaikeaa tuomita liikkeen toiminta.

Lue lisää: Oppositio hiillosti sisäministeri Ohisaloa – Marin: Hallitus ei hyväksy laitonta toimintaa

Lue lisää: Kokoomuksen Risikko ihmettelee Ohisalon puheita Elokapinan mielen­osoituksesta – ”Sisä­ministeri ei voi toimia näin”

Millaisena uhkana itselleen vihreät näkee Elokapinan?

– Pidän tärkeänä, että on tahoja, jotka kirittävät puolueita. Puolueet joutuvat tekemään kompromisseja, eikä yksikään pysty yksin ajamaan juuri sellaista maailmaa kuin haluaisi. Demokratian arvo on se, että on moniäänisyyttä.

– Tietenkin tärkeää on, että kansalaisvaikuttaminen on aina ehdottoman väkivallatonta.

Viime syksynä vihreät menetti kymmeniä jäseniä sen jälkeen, kun puoluekokous linjasi kannattavansa kannabiksen laillistamista. Ohisalon johtama puoluehallitus ei kannattanut aloitetta.

Miksi ei?

Ohisalo muistuttaa, että puolueen entistä kantaa, kannabiksen dekriminalisaatiota on kannattanut myös Maailman terveysjärjestö ja osa asiantuntijaorganisaatiosta.

– Ajattelimme, että se on tässä maailman ajassa riittävä kanta. Mutta oli toki paljon ihmisiä, joita ihmetytti, että näinkin pitkälle vietyä kantaa oli.

Lue lisää: Kannabis lailliseksi Suomessa? Tällaista mallia vihreät ehdottaa – kriitikot älähtivät heti

Lue lisää: Tiedätkö, mikä ero on dekriminalisoinnilla ja laillistamisella? Tässä menee huumekeskustelun iso jakolinja

Lue lisää: Poliisihallitus ei missään nimessä tahdo laillistaa kannabista – ”Kyllä rikollinen toiminta taustalla tuntuu jatkuvan”

Ohisalon mukaan demokratiassa tarvitaan sitä, että joku joskus esittää pidemmälle vietyjä ajatuksia, jotta keskustelu voisi mennä eteenpäin.

– Onhan keskustelu muuttunut vuosikymmenten saatossa.

Mitä mieltä Ohisalo itse on?

– Nykymalli on aiheuttanut meille nämä ongelmat. Sanotaan, että nyt nuoret saavat huumeita niin helposti. No niin saavat, kun laittomassa huumekaupassa ei kysellä ikää ja monesti samalla voi ostaa myös kovia huumeita. Alkoholissakin meillä on ikärajat ja myyntipaikat. Kannabiksen tuominen sääntelyn piiriin oli tämän aloitteen keskeinen ajatus.

Palataan hallitukseen ja Ohisalon äitiysvapaan aikaan. Tulevat kuukaudet ovat hallitukselle monella tapaa vaikeita.

On aluevaalia, työllisyyspäätöksiä ja vaikeaksi ennakoitu kevään kehysriihi. Vihreille isoin kysymys on ilmastopäätösten loppuun saattaminen.

Hallitus linjasi budjettiriihessä arvioivansa, ovatko päästövähennystavoitteet saavutettavissa jo esitetyin toimin. Mikäli eivät, tulisi maaliskuussa päättää lisätoimista. Arviossa nojaudutaan ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja Ilmastopaneelin arvioihin.

Kyseisestä perälautakirjauksesta muodostui budjettiriihen yksi suurimmista väännöistä keskustan ja vihreiden välillä.

Ohisalo pitää mahdollisena, että lisäpäätöksiä tarvitaan.

– Ajatus ei suinkaan ole se, että maaliskuussa joku tekee arvion. Jos toimet eivät riitä, niin lisäpäätöksiä pitäisi pystyä tekemään maaliskuussa. Arvio pitäisi pystyä saamaan jo hyvissä ajoin. Ja nyt siellä on käynnissä jo prosessit asian osalta.

Lue lisää: Näin budjettiriihi kriisiytyi: Marin, Saarikko ja Ohisalo kävelivät ulos, vihreät yritti avata turvesopua

Lähiaikoina hallituksen tulisi linjata kantansa myös EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmään. Se määrittelee, mitkä rahoitus- ja investointikohteet ovat erityisen kestäviä.

Ydinvoima ja maakaasu odottavat edelleen komission arviota. Suomi ajaa ydinvoimaa kestävien energiamuotojen listalle.

Lue lisää: Kommentti: Hyvä paha ydinvoima – vastuullisen sijoittajan vaikea valinta

Vihreät on lähtenyt hallituksesta kaksi kertaa ydinvoiman vuoksi. Tavoiteohjelmassaan puolue kuitenkin toteaa olevansa avoin vähäpäästöiselle kehitykselle.

– Siitä, miten Suomi lopulta äänestää, meillä on hallituksen keskustelu kesken. Jos tutkimustieto näyttää, että jonkinlainen ydinvoima on kestävä ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ilman merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle, niin meidän puolesta se voi siellä olla, Ohisalo sanoo.

Kuuluuko vihreiden imago ydinvoiman vastaisena puolueena historiaan?

– Meille tärkeintä on, että ratkaisut ovat vähäpäästöisiä. Meidän pitää päästä irti fossiilisista. Vuosikymmenten saatossa kannat ovat liikkuneet, koska ilmastonmuutos on akuutimpi kriisi kuin koskaan aikaisemmin.

Sen sijaan maakaasu ei Ohisalon mukaan kuulu vihreiden energiamuotojen listalle.

– Se nyt ei ole kestävää millään mittapuulla.

Lue lisää: Pääkirjoitus: EU taipumassa kompromissiin – ydinvoima ja maakaasu saamassa kiistanalaisen vihreän leiman

Vihreät on kuluneen hallituskauden aikana vääntänyt kättä etenkin keskustan kanssa. Ohisalo ei ota kantaa puolueiden välillä julkisuuteen asti lyöneisiin laineisiin.

– Olemmehan saaneet hyvän hallitusohjelman, jonka molempien puolueiden johtoelimet ovat hyväksyneet ja sitä on kahden ja puolen vuoden ajan koronasta huolimatta määrätietoisesti toteutettu. Sinänsä ajattelen, että meillä on peruspalikat kohdallaan. Mutta kun keinoista väännetään, niin ne ovat erilaisia.

Hänen mukaansa vihreillä ja keskustalla on päinvastoin paljon sellaista, missä voitaisiin löytää yhteistä säveltä.

Tällä viikolla tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) on puhunut siitä, että korkeakoulutusta tulisi olla enemmän eri puolilla Suomea.

– Voin kompata keskustaa tässä asiassa siltä osin, että mekin olemme valmiita koulutuksen panostuksien kasvattamiseen. Nykyisiä korkeakoulujen ja yliopistojen niukkoja resursseja ei kuitenkaan saa lähteä jyvittämään yhä uusille paikkakunnille, Ohisalo linjaa.

Lue lisää: EK:n, Akavan ja yli­opistojen johtajat arvostelevat Antti Kurvisen hajautus­puheita: ”Vaarantaa koulutuksen laadun”

Panostuksia koulutukseen tulisi hänen mukaansa kuitenkin lisätä ylipäätään. Ohisalo antaa esimerkkinä varhaiskasvatuksen.

– Meillä on kriisi siitä, että erityisesti pääkaupunkiseudulla loppuvat osaavat ihmiset kesken. Aloituspaikkoja pitäisi pystyä lisäämään. Se vaatii rahaa ja panostuksia.

Myös hallitusviisikon työskentely on näyttäytynyt viime aikoina varsin eripuraisena.

Korona on toki tehnyt tapaamisen kasvotusten vaikeammaksi, ja Ohisalo toivoisikin, että viisikko varaisi nykyistä enemmän aikaa myös toisiinsa tutustumiseen.

– Viisikon pöytä on se viimeinen riidanratkaisupöytä, ja istumme aina niiden isoimpien kiista-asioiden parissa. On tärkeää, että meillä on myös vapaamuotoisempaa kanssakäymistä, jossa tutustutaan myös ihminen ihmisen kanssa eikä vain riita-asioiden äärellä. Sillekin täytyy varata aikaa.

Source Link is.fi