IS-selvitys: Poliittisille avustajille maksettu yli 50 000 euron karenssi­korvauksia – jopa viiden kuukauden palkka ilman työ­velvoitetta

Kaksi valtiosihteerin tehtävässä toiminutta henkilöä on saanut tällä hallituskaudella yli 50 000 euron karenssikorvauksen, käy ilmi IS:n selvityksestä.

Entisen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) ja elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) valtiosihteerinä toiminut Jukka Ihanus sai 50 690 euron karenssikorvauksen.

Keskustan kokeneeseen avustajakaartiin kuulunut Ihanus aloitti syyskuun alussa yhteiskuntasuhteiden johtajana Elintarviketeollisuusliitossa.

Ennen tehtävässä aloittamista Ihanus oli viisi kuukautta karenssissa ja hänelle maksettiin viiden kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Ihanuksen kuukausipalkka oli 10 138 euroa.

Pääministerin valtiosihteerinä toimineelle Raimo Luomalle maksettiin 50 880 euron karenssikorvaus.

Luoma oli karenssissa neljä kuukautta ennen siirtymistään työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäälliköksi lokakuussa 2020. Luoma sai karenssikorvausta 12 720 euroa kuussa.

Karenssia on lätkäisty valtiosihteereistä myös Jari Partaselle, Saila Ruuthille ja Olli Koskelle.

Partanen siirtyi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnan jäseneksi, Ruuth JHL:n toimialajohtajaksi ja Koski ruokakuljetusyhtiö Woltin Pohjoismaiden-yhteiskuntasuhdejohtajaksi.

Karenssiin on asetettu 2019–2022 viisi valtiosihteerin ja 23 erityisavustajan tehtävässä toiminutta henkilöä.

Karenssikorvauksista on syntynyt valtiolle yhteensä 625 498 euron kustannus.

Keskustelu karenssisopimusten tarpeesta virisi edellisellä hallituskaudella, kun kokoomusvaikuttajia siirtyi yksityisten terveyspalveluyritysten leipiin samalla, kun sote-uudistusta sorvattiin.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituskaudella karenssikäytännöt ovat kiristyneet.

Kesäkuun alusta lähtien erityisavustajille on voitu määrätä karenssia korkeintaan kuusi kuukautta. Valtiosihteereiden kohdalla karenssi voi kestää maksimissaan vuoden.

– Esimerkiksi valtiosihteerin tehtävässä saa salassa pidettävää tietoa. Rajoitusajalla tavoitellaan virkatoiminnan puolueettomuuden suojaamista sekä mahdollisen korruption estämistä virkamiehen siirtyessä yksityiselle sektorille, hallitusneuvos Päivi Rissanen valtioneuvoston kansliasta sanoo.

Karenssikorvauksen tarkoituksena on turvata ansiotaso karenssisopimuksen mukaisena rajoitusaikana, kun henkilö ei voi vielä aloittaa uudessa tehtävässään.

Raha juoksee karenssissa olevan pankkitilille, eikä töitä tarvitse – tai saa tehdä.

– Henkilö ei voi siirtyä rajoitusaikana toisen työnantajan palvelukseen tai aloittaa elinkeinon- tai ammatinharjoittamista tai muuta vastaavaa toimintaa, Rissanen painottaa.

Rissanen huomauttaa, että kun henkilö siirtyy julkiselle sektorille, niin pääsääntöisesti karenssia ei määrätä.

Esimerkiksi Marinin erityisavustajan toiminut Joonas Rahkola siirtyi Kevan pääekonomistiksi ilman karenssiaikaa. Karenssille ei nähty tarvetta, sillä Keva on julkisen sektorin eläkkeiden vakuuttaja eikä Rahkolan tehtävä liity sijoituksiin eikä siihen liity edunvalvontaa.

IS:n selvityksestä ilmenee, että valtiosihteereille ja erityisavustajille on määrätty karenssia 2–5 kuukautta.

Erityisavustajista pisin karenssi, viisi kuukautta, on asetettu Tino Aallolle, joka avusti hallituksessa Tytti Tuppuraista (sd) ja Timo Harakkaa (sd) ennen siirtymistään Sahateollisuus ry:n toimitusjohtajaksi.

Aallolle maksettiin karenssikorvausta 30 624 euroa.

Erityisavustajista vielä suuremman karenssikorvauksen sai Maria Ohisalon (vihr) erityisavustajana ja vihreiden ministeriryhmän sihteerinä toiminut Ville Hulkkonen, joka siirtyi energiayhtiö ST1 Oy:n pr-johtajaksi.

Hulkkoselle maksettiin karenssikorvausta neljän kuukauden palkkaa vastaava summa, 31 139 euroa.

Neljän kuukauden karenssi on asetettu myös Marinin erityisavustajana toimineelle Pirita Ruokoselle, silloisen kunta- ja omistajaohjausministerin Sirpa Paateron (sd) erityisavustajana toimineelle Paavali Kukkoselle, Matti Vanhasta (kesk) tämän valtiovarainministerijaksolla avustaneelle Jari Flinckille sekä Kari Jääskeläiselle, joka toimi Katri Kulmunin (kesk) erityisavustajana Kulmunin ministerijaksolla.

Kari Jääskeläinen (oik.) ja Tino Aalto hallitusneuvotteluissa Säätytalolla. Jääskeläinen siirtyi karenssiajan jälkeen Kymen Yrittäjät ry:n aluejohtajaksi ja Aalto Sahateollisuus ry:n toimitusjohtajaksi. Kuva: Kalle Koponen / HS

Ruokoselle maksettiin karenssikorvausta 22 456 euroa ennen kuin hän siirtyi Finanssiala ry:n yhteiskuntasuhdepäälliköksi. Kukkoselle karenssikorvausta maksettiin 23 000 euroa ennen kuin hän aloitti EK:n johtavana asiantuntijana.

Jääskeläisen pesti erityisavustajana päättyi, kun Kulmuni joutui eroamaan esiintymiskoulutuksesta syntyneen kohun vuoksi. Noin puoli vuotta myöhemmin Jääskeläinen nimitettiin Kymen Yrittäjät ry:n aluejohtajaksi.

Jääskeläiselle maksettiin karenssikorvausta 28 400 euroa. Jääskeläistä vastaan nostettiin elokuussa viestintäkoulutusjupakkaan liittyen syyte petoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Jääskeläinen on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.

Flinckille maksettiin karenssikorvausta 24 908 euroa.

Erikoiseksi Flinckin tapauksen tekee se, ettei hän siirtynyt uuteen tehtävään – sen sijaan Flinck jatkoi Vanhasen erityisavustajana, kun Vanhanen palasi eduskunnan puhemieheksi helmikuussa 2022.

Flinck kertoo IS:lle, että hän oli siirtymässä uuteen tehtävään elinkeinoelämän puolelle, mutta ongelmaksi tuli neljän kuukauden karenssiaika.

– He valitsivat toisin, he olisivat tarvinneet nopeammin tekijää kuin neljässä kuukaudessa.

Vaikka et siirtynyt uuteen tehtävään, niin karenssi astui voimaan?

– Kyllä, se neljä kuukautta. Se jää voimaan. Ei se tietotaito ja kontaktit mihinkään katoa.

Karenssijakson jälkeen Flinck oli lomalla ja etsi töitä, kunnes tuli Flinckin mukaan ”se odotusarvo, että mikäli eduskunta valitsee puhemieheksi Vanhasen, hän kutsuu minut erityisavustajaksi”.

Rissasen mukaan Flinck oli ilmoittanut VNK:lle siirtyvänsä konsulttiyrittäjäksi, minkä perusteella neljän kuukauden karenssiajasta päätettiin.

Flinck täsmensi myöhemmin IS:lle, että ongelmaksi muodostui nimenomaan aikomus tehdä töitä konsulttiyrittäjänä.

IS:n selvityksestä ilmenee, että kolmen kuukauden karenssijakso on määrätty esimerkiksi konsultti- tai viestintätehtäviin siirtyneille entisille erityisavustajille.

Lintilän erityisavustajana toiminut Jenny Hasu ja Ohisalon erityisavustajana toiminut Milja Henttonen siirtyivät kolmen kuukauden karenssijakson jälkeen johtaviksi neuvonantajiksi konsulttitoimisto Milttoniin.

Useiden keskustalaisten ministereiden erityisavustajana toiminut Eeva Kärkkäinen siirtyi kolmen kuukauden karenssin jälkeen lääkealan yrityksen Novartiksen yhteiskuntasuhdejohtajaksi Suomessa.

Silloisen pääministerin Antti Rinteen (sd) erityisavustajana toiminut Dmitri Qvintus siirtyi kolmen kuukauden karenssijakson jälkeen lääkeyritys Bayerin yhteiskuntasuhdepäälliköksi Suomessa.

Erityisavustaja Dmitri Qvintus kulki Antti Rinteen (sd) rinnalla hallitustunnusteluiden aikaan. Kuva: Joonas Salo

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) erityisavustajana toiminut Niklas Mannfolk siirtyi kolmen kuukauden karenssijakson jälkeen Huawein senior communications manageriksi.

Lintilän entinen erityisavustaja Antti Siika-aho siirtyi kolmen kuukauden karenssijakson jälkeen Rakli ry:n yhteiskuntasuhdepäälliköksi.

Työministeri Tuula Haataisen (sd) erityisavustajana toiminut Timo Nevaranta siirtyi Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäälliköksi kahden kuukauden karenssijakson jälkeen.

Poliittisten avustajien karensseista kertoi aiemmin myös Yle.