Turun hovioikeus on lieventänyt 22-vuotiaan naisen Pirkanmaan käräjäoikeuden tammikuussa antamaa tuomiota tapon yrityksestä. Hovin mukaan kyseessä olikin törkeä pahoinpitely, mikä lyhentää naiselle tuomittua vankeusrangaistusta vuodella.
Nainen oli hakannut 16-vuotiaan pikkuveljensä henkihieveriin viime vuoden lokakuussa. Astalona nainen käytti rautakankea.
Hovioikeuden mukaan vastaajalla ei ollut tarkoitusta tappaa aggressiivisesti käyttäytynyttä veljeään, joka oli väkivallan alkaessa sekavassa tilassa makuuasennossa vatsallaan.
Nainen löi veljeään kolmesti päähän seitsemän kilon painoisella rautakangella. Veljen nenästä ja suusta alkoi vuotaa verta, ja hän menetti tajuntansa useiden päivien ajaksi.
Apua pikkuveli sai kuitenkin vasta noin 12 tunnin päästä, sillä isosisko ei heti hälyttänyt apua paikalle. Vakavia pään alueen vammoja saaneelle pikkuveljelle tehtiin Taysissa hätäleikkaus.
Tapon yrityksestä ei kuitenkaan ollut kyse. Hovioikeus perusteli ratkaisuaan kahdella syyllä: niin sanotulla tarkoitustahallisuuden puuttumisella ja tehokkaalla katumisella.
Ensiksikin isosisko ei jatkanut lyöntejään sen jälkeen, kun pikkuveli oli menettänyt tajuntansa. Isosisko oli yrittänyt tyrehdyttää pikkuveljensä verenvuotoa ja lopulta hälyttänyt apua.
Syyttäjän mukaan isosisko hälytti apua vasta, kun hänen äitinsä oli saanut tietää tapahtuneesta välikäden kautta ja vaatinut häntä soittamaan hätäkeskukseen. Isosiskon mukaan hän soitti itse äidilleen, ja soitti apua sen jälkeen äitinsä kehotuksesta – ei pakotettuna.
– (Isosiskon) menettelyn vuoksi (pikkuveli) oli saatu sairaalahoitoon ajoissa. (Isosisko) oli siten vapaaehtoisesti estänyt sen, että hänen teostaan olisi aiheutunut (pikkuveljen) kuolema. Sillä seikalla, että (isosisko) oli ensin estänyt avun paikalle tulon ja soittanut hätäkeskukseen vasta 12 tunnin kuluttua teosta, ei ole tehokkaan katumisen kannalta merkitystä. Näin ollen teko jää tapon yrityksenä rankaisematta, hovioikeus linjasi.
Hovioikeus katsoi lisäksi – toisin kuin käräjäoikeus – ettei pikkuveljen kyky puolustautua ollut alentunut. Siksi pahoinpitelyä ei voi pitää erityisen julmana.
Teko oli kuitenkin erityisen raaka ja sillä aiheutettiin uhrille hengenvaarallinen tila. Kahden ankaroittamisperusteen täyttyessä hovioikeus piti pahoinpitelyä törkeänä.
Käräjäoikeus tuomitsi isosiskon neljän vuoden ja seitsemän kuukauden vankeusrangaistukseen, mihin vaikutti myös hänen syykseen aiemmin luettu törkeä pahoinpitely.
Syyksilukemisen lieventymisen vuoksi isosiskon tuomio putosi kolmeen vuoteen ja seitsemään kuukauteen.
Isosiskon pikkuveljelleen maksettavaksi määrättyjen korvausten määrät hovioikeus piti ennallaan: 15 000 euroa kivusta ja särystä ja 5 000 euroa kärsimyksestä.
Toukokuussa nainen sai lisäksi vuoden vankeustuomion 14-vuotiaan tytön raiskaamisesta.
IS ei julkaise rikoksentekijän nimeä alaikäisten uhrien henkilöllisyyden suojaamiseksi.