Israel teki Gazaan ennaltaehkäisevän iskun, ja alue luisui pahimpiin väkivaltaisuuksiin yli vuoteen – tästä yhteenotoissa on kyse
Israel on jatkanut lauantaina Gazaan tekemiään ilmaiskuja, joissa on kuollut ainakin viisitoista ja haavoittunut ainakin 125 ihmistä, Gazan terveysviranomaiset kertovat. Kuolleiden joukossa on muun muassa viisivuotias lapsi.
Israelin asevoimat (IDF) arvioi tappaneensa noin 10–20 terrorijärjestö Islamilaisen jihadin taistelijaa. Lisäksi se kertoo pidättäneensä yöllisessä ratsiassa Länsirannalla 20 henkilöä, joista 19 Islamilaisen jihadin jäseniä.
Islamilainen jihad on ampunut Israelin puolelle verkkolehti Times of Israelin mukaan yli 200 rakettia sen jälkeen, kun Israel teki ensimmäisen ilmaiskunsa perjantaina iltapäivällä. Raketti-iskujen vaikutukset ovat jääneet melko vähäisiksi. Israelin puolelta on kerrottu joistakin lievistä haavoittumistapauksista.
Kyseessä on väkivaltaisin yhteenotto Israelin ja Gazan palestiinalaisten aseryhmien välillä sitten viime vuoden toukokuun, jolloin väkivaltaisuuksissa kuoli 256 palestiinalaista ja 13 israelilaista.
Millainen järjestö on Islamilainen jihad?
Islamilainen jihad on Gazan toiseksi suurin aseellinen järjestö. Tunnetumpi Hamas hallitsee Gazan kaistaa. Molemmat järjestöt vastustavat Israelin valtion olemassaoloa.
Islamilaisen jihadin päätukija on Israelin arkkivihollinen Iran. Nykyään järjestöllä on hallussaan rakettiarsenaali, jolla se kykenee iskemään Israelin suurimpaan kaupunkiin Tel Aviviin asti.
Islamilainen jihad ja Hamas koordinoivat usein keskenään Israeliin tekemiään iskuja.
Mikä sytytti kipinän?
Alkuviikosta Israel pidätti Islamilaisen jihadin johtohahmon, Bassem Saadin, Jeninin kaupungissa Länsirannalla. Lisäksi Israel lisäsi sotilaallista läsnäoloaan ja sulki teitä Gazan ympärillä ennakoiden kostotoimia.
Perjantaina Israelin asevoimat surmasivat Gazassa toimivan terroristijärjestö Islamilaisen jihadin johtohahmon Taysir al-Jabarin ilmaiskussa. Israelin mukaan al-Jabari oli valmistelemassa iskua Israeliin.
Jännitteitä lisäsi entisestään se, että Israel sulki vielä kaikki humanitaarisesta kriisistä kärsivän Gazan rajanylityspaikat ennen perjantain iskuja. Lauantaina Gazan ainoa voimalaitos suljettiin polttoaineen loputtua.
Miksi Israel iskee juuri nyt?
Israelissa järjestetään parlamenttivaalit marraskuussa, mikä useiden arvioiden mukaan voi olla taustamotiivina tuoreille iskuille.
Virkaatekevää hallitusta johtaa tällä hetkellä aiemmin televisioankkurina tunnettu keskustalainen pääministeri Yair Lapid. Israelissa turvallisuus on keskeinen kysymys äänestäjille, eikä Lapidilla ole taustaa tai ansioita turvallisuuskysymyksissä.
Useat asiantuntijat arvioivat esimerkiksi uutiskanava al-Jazeeralle, että iskuissa on kyse Lapidin voimannäytöstä. Painetta tälle lisää se, että marraskuun vaaleissa vastassa on turvallisuuskysymyksissä profiloitunut pitkän linjan ex-pääministeri Benjamin Netanjahu.
Kärjistyykö tilanne entisestään?
Israelin puolustusministeri Benny Gantz on hyväksynyt 25 000 reserviläisen kutsumisen aseisiin ja ohjeistanut asevoimia jatkamaan Islamilaisen Jihadin vastaista operaatiota.
Israelin asevoimat kertoo valmistautuvansa viikon kestäviin operaatioihin.
Mediatietojen mukaan ainakin Egypti on pyrkinyt aloittamaan rauhanvälittämisen osapuolten välillä. Israelin asevoimat kertoi uutistoimisto AFP:lle lauantaina iltapäivällä, ettei tulitaukoneuvotteluja ole käynnissä. Myös Islamilainen jihad kommentoi AFP:lle, ettei tulitaukoa ole aivan pian näköpiirissä.
Iran on uhannut Israelin joutuvan maksamaan ”kovan hinnan” perjantaisista ilmaiskuista.
Paljon riippuu Gazassa valtaa pitävästä Hamasista, joka on toistaiseksi pidättäytynyt osallistumasta selkkaukseen.
Hamas on ilmoittanut tukevansa Islamilaista jihadia sen vastatoimissa ja vastaavansa myös itse Israelin iskuihin. Hamasin vastuu Gazan kaistan hallinnoimisesta voi kuitenkin useiden arvioiden mukaan toimia pidäkkeenä – alue ei ole vieläkään toipunut viime vuoden pommituksista.
Lue lisää aiheesta:
Tilanne Gazan kaistalla kärjistyy – Israel iski uusiin kohteisiin lauantaina
Israelin vaalikierre kiihtyy – hallitus hajoaa taas, vaalit syksyllä