Banner Before Header

”Itku tuli taas” – Raisa Taurinka kertoo, kuinka vaikea pitkittyneeseen koronaan on saada apua pääkaupunkiseudun ulkopuolella

Viime maaliskuussa tamperelainen yrittäjä Raisa Taurinka ihmetteli, miksi pääkipu ei hellitä.

Hän oli käyttänyt maskia, pessyt käsiä ja pitänyt etäisyyttä. Sitten nousi vähän lämpöä, ja yrittäjä päätti mennä koronatestiin.

Testitulos oli positiivinen.

Vielä tänäkään päivänä Taurinka ei tiedä, mistä hän taudin sai. Hän tapasi kahden viikon aikana ennen sairastumista vain kourallisen ihmisiä maski päässä, eikä kenellekään ollut tartuntaa. Rokotusaikaa Taurinka ei ollut saanut.

Eristyksen päättymisen jälkeen Taurinka kärsi yhä koronaviruksen oireista.

– Päänsärkyä kesti kaksi kuukautta. Väsymys on jatkunut tähän päivään asti eli lähes kahdeksan kuukautta.

Kevään Taurinka oli sairaslomalla.

Lääkärit alkoivat puhua Tauringalle long covidista eli pitkittyneestä koronasta. Yle tutustunut Tauringan lääkärien kirjoittamiin dokumentteihin ja nähnyt ne.

Pitkän koronan oireet

Tyypillisiä niin sanotun pitkän koronan oireita ovat THL:n mukaan esimerkiksi yskä, yleinen väsymys, aivosumu, muut neurologiset oireet, painon tunne rinnalla ja sydänoireet.

Tauringalla pahimpia oireita ovat väsymys, uupumus ja hengästyminen pienen rasituksen jälkeen. Lääkäreillä ei ole hänen mielestään tarpeeksi tietoa pitkästä koronasta.

Viimeksi tällä viikolla Taurinka kyllästyi siihen, että Tampereella Hatanpään sairaalassa nostettiin kädet pystyyn, eikä osattu auttaa.

– Itku tuli taas, hän kirjoitti Twitterissä.

– Kyllä tässä on itketty normaalia enemmän. Oireita helposti vähätellään, eikä oteta tosissaan. Oireet ovat hirveän epämäääräisiä ja ne ovat eri ihmisillä erilaisia, Taurinka vahvistaa Ylelle.

Pitkittyneen koronan oireita helposti vähätellään. On myös vaikea tietää, miten paljon uskaltaa liikkua, etteivät oireet pahene, Raisa Taurinka sanoo. Kuva: Antti Eintola / Yle

HUS:illa on oma yksikkönsä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on perustanut koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan.

HUS kertoi alkukesästä (siirryt toiseen palveluun), että osa koronavirusinfektion sairastaneista saa yli kolme kuukautta kestäviä pitkittyneitä yleisoireita. 35–65 prosentilla on uupumusta. Muita yleisoireita ovat aivosumu, alentunut keskittymiskyky, huimaus, hengenahdistus, yskä, painon tai kivun tunne rinnalla ja kohonnut syke. Lisäksi potilas voi kokea masennusta ja unettomuutta.

Pitkittyneestä koronasta kärsivät ovat perustaneet myös vertaistukiryhmän. Siellä Raisa Taurinka kysyi, ovatko ihmiset Pirkanmaalla saaneet apua. Vastassa oli syvä hiljaisuus.

Tampere on suurimpia Suomen kaupunkeja. Yrittäjän mielestä on hälyttävää, ettei sielläkään saa apua etenkään kunnallisella puolella. Pitkittynyt korona on uusi asia myös terveydenhuollon ammattilaisille.

– Tuntuu, että olen jatkuva riesa kunnallisella puolella. Jopa päivystyksessä Acutassa lääkäri on nostanut hartioita, ettei me tunneta tätä.

Raisa Tauringan mukaan lääkärit voisivat osoittaa edes empatiaa tai ymmärrystä, että sairastuneen tilanne on vaikea.

– Eikö silti voi osoittaa myötätuntoa, vaikka tästä ei tiedetä? Ei pitkää koronaa vielä kukaan tunne, mutta yritetettäisiin edes hoitaa niin hyvin kuin pystytään.

TAYS: Yleislääkärin työtä

Tampereen yliopistollisen sairaalan TAYSin keuhkolääkäri Joni Niskanen kertoo, että Helsingissä on Suomen suurin potilasmäärä, siksi sinne yksikkö perustettiin.

– Muualle yksiköitä ei ole perustettu normaalin tarveharkinnan perusteella.

Myös Pirkanmaalla pitkittyvien oireiden määrä on vähitellen kasvanut. COVID-19-oireiden tutkiminen ja seuranta on Joni Niskasen mukaan sinällään tavallista yleislääkärin työtä. Hän muistuttaa, että koronapotilaat ovat vain hyvin pieni osa kaikista potilaista.

– Joka lääkärille näitä potilaita ei ole riittänyt ja yksittäisen potilaan näkeminen ei vielä luo kokemusta, joten on luonnollista, että hoidollinen ja seurannallinen ymmärrys vähitellen lisääntyy.

Yleisesti ottaen monella koronapotilaalla Niskasen mukaan vielä kolmen kuukauden jälkeen oitain oireita aiempaan nähden, mutta oireet lievittyvät vähitellen.

– Suuri osa toipuu pian, niin ettei merkittäviä tai arkea häiritseviä oireita ole.

Toimintamalli on, mutta toimiiko se?

Pirkanmaalle ja Tampereelle koostettiin vasta toimintamalli pitkittyneen koronan hoitamiseksi. Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS kertoi asiasta lokakuussa (siirryt toiseen palveluun).

– Toimintamalli on mennyt jakoon syyskuussa, joten asia on suhteellisen tuore, Niskanen sanoo.

Nyt Raisa Tauringalle on tyrkytetty terveyskeskuksessa tätä verkkolinkkiä. Sillä voi hänen mukaansa heittää vesilintua, pelkkä verkkolinkki ei auta hänen oloaan.

Pitkittyneen koronan ohjeiden puuttuminen johtaa siihen, että potilasta helposti pallotellaan. Esimerkiksi Taurinka ohjattiin keväällä terveyskeskuksesta pandemiayksikköön, josta taas terveyskeskukseen.

– Tuskastuin ja siirryin työterveyden asiakkaaksi, minkä käytännössä yrittäjä maksaa itse.

Työterveydessä Taurinka on saanut ymmärrystä ja apua, mutta siellä ei tehdä testejä ja kuvauksia. Keuhkokuvaus ja rasitustesti tehtiin julkisella puolella, mutta niiden jälkeinen hoito on jäänyt jalkoihin. Viimeksi tällä viikolla Raisa Taurinka kuuli terveyskeskuksessa, että pääsisi lähetteen keuhkokuvaan tehneelle lääkärille vasta joulukuun puolivälissä.

Yrittäjälle aika on rahaa. Jo nyt pitkittyneen koronaan sairastuminen on vienyt kymmeniätuhansia euroja.

– Minun on pitänyt palkata uusi työntekijä, että olen saanut työt rullaamaan. En edes halua laskea, kuinka paljon rahaa tähän kaikkeen on kulunut. Koitan vain kestää.

– Ja entä se ihminen, jolla ei ole työterveyttä? Miten hän pärjää?

Yrittäjälle kova lasku sairastamisesta

Avun puuttuminen johtaa myös siihen, ettei potilas tiedä mitä saa ja uskaltaa tehdä. Raisa Taurinka teki toukokuusta syyskuuhun 50-prosenttisesti töitä ja yritti liikkua kevyesti.

Sitten kesäkuussa tuli keuhkokuume, ja tämän jälkeen Tauringan olo paheni. Tauringan mukaan keuhkokuumeen yhteyttä koronavirukseen ei tutkittu sairaalassa. Nyt Tauringan diagnoosina lukee välillä hänen perussairautensa astma tai keuhkokuume, vaikka nykyiset oireet tulivat koronaviruksen jälkioireina.

Diagnoosin nimi ei ole samantekevää, koska se vaikuttaa korvauksiin. Yhteiskunnan pitäisi Tauringan mukaan korvata koronaviruksesta johtuvat kustannukset. Nyt näin ei ole yrittäjille tai monille muillekaan.

Myöskään hoito ei ole tasavertaista.

– En saa mitään muuta apua kuin maksettua apua. Lasku vain nousee.

Pitkän koronan hoito ei ole tasavertaista Suomessa, vertaistukiryhmässä vaikuttava Raisa Taurinka sanoo. Kuva: Antti Eintola / Yle

Raisa Taurinka yritti tehdä kuukauden töitä, mutta palasi hetkeksi sairaslomalle.

– Rakastan työtäni ja haluan tehdä sitä. Jos voimavarat ja jaksaminen ovat tätä luokkaa, pitää pysähtyä vähäksi aikaa. Koetan sitten taas tehdä töitä, kun niitä olisi.

Voit keskustella aiheesta 5.11. klo 23:een saakka.

Lue lisää:

Koronan pitkä oireyhtymä on harvinainen pikkulapsilla – uuden lastensairaalan infektiolääkäri: Tapaukset laskettavissa yhden käden sormilla

Korona iski rajusti nuoriin ja terveisiin huippu-urheilijoihin – kolme suomalaista kertoo pysäyttävät tarinansa kamppailusta jälkitautia vastaan

Source Link yle.fi