Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_18a018d1ef62beab4a7b3a1228c4c239, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Jaakko Kiander palkattiin Kevaan tekemään Suomen historian suurin pääoman siirto – hanke kaatui, kun EK näki ”poliittisen riskin” – Uutisalue

Jaakko Kiander palkattiin Kevaan tekemään Suomen historian suurin pääoman siirto – hanke kaatui, kun EK näki ”poliittisen riskin”

Eläkealan konkari Jaakko Kiander palkattiin viime kesänä julkisten alojen eläkevakuuttaja Kevan toimitusjohtajaksi.

Edessä oli valtava urakka. Kunta-alan työntekijät ja heidän kymmenien miljardien eurojen eläkepottinsa oli tarkoitus siirtää samaan työeläkejärjestelmään kuin yksityisten alojen eläkkeet. Taustalla oli ajatus siitä, että julkisen sektorin työpaikkoja siirtyisi sote-uudistuksen myötä yksityisiin yrityksiin – ja samalla vaarantuisi Kevan maksutulo.

Operaatio olisi ollut Suomen historian suurin pääoman siirto. Pitkään ja hartaasti valmisteltu suunnitelma kuitenkin kaatui syyskuussa – ennen kuin Kianderin kausi oli edes alkanut.

– Tästä ei ole varmaan ihan lopullista tietoa, mutta hanke kariutui, koska asiaa valmistellut työryhmä ei päässyt asiassa yksimielisyyteen. Puhuttiin noin viidestätoista miljardista eurosta, Kiander sanoo.

Kunta-ala on naisvaltainen – ja naiset tunnetusti elävät miehiä pidempään. Tästä johtuen yksityisten alojen eläkevakuuttajat vaativat Kevalta miljardien eurojen pääsymaksua, ennen kuin se pääsisi mukaan yhteisvastuulliseen tyel-järjestelmään.

Summa saatiin sovittua, mutta maksutapaa ei. Kunta-ala toivoi osamaksusopimusta, jossa 15 miljardia euroa tilitettäisiin osissa – jopa kymmenien vuosien aikana.

Elinkeinoelämän keskusliitto ei hyväksynyt ajatusta. EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari puhuu ”poliittisesta riskistä”.

– Poliittinen riski tarkoittaa sitä, että kulloinkin eduskunta voi säätää lakeja kuten haluaa, hän sanoo.

– Meidän mielestämme tähän liittyi liian suuri riski siitä, että eduskunnat tulevilla vaalikausilla muuttavat lainsäädäntöä ja lasku eläkejärjestelmän uudistamisesta koituisi lopulta yksityisten työnantajien maksettavaksi.

– Nykyinen hallitus teki sote-uudistuksen siltä pohjalta, että sote-palvelut säilyvät julkisen sektorin toimintoina ja siten myös Kevan asiakaspiirissä. Mutta jää nähtäväksi, miten hyvinvointialueet alkavat näitä palveluita järjestää, Jaakko Kiander sanoo. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Elinkeinoelämä ei suostunut osamaksusopimukseen, koska epäili, ettei sopimus pitäisi. Kunta-alallakaan ei haluttu maksaa kaikkea heti. Jos esimerkiksi kunta-alan työntekijät tekevät jatkossa töitä nyt arvioitua pidempään – pääsylipusta oltaisiin maksettu liikaa.

Sitä paitsi, mainittu 15 miljardin euron rahasumman kaapiminen kerralla pakottaisi Kevan muuttamaan sijoituksiaan rahaksi todella nopeasti.

Jaakko Kiander myöntää olevansa aavistuksen helpottunut, että pikarealisointeihin ei tarvitse ryhtyä. Toisaalta hankkeen kaatuminen on pettymys. Juuri tätä remonttia varten hänet oli palkattu.

– Hallitus haastatteli minut juuri sillä näkökulmalla, että olen sopiva henkilö viemään muutosta läpi. Olin tietoinen prosessin mutkistumisesta, mutta yllätyin kun se kaatui.

Hanke voi vielä palata

Jaakko Kiander pitää mahdollisena, että eläkejärjestelmien yhdistäminen palaa vielä asialistalle.

– Ajatus on jäänyt elämään. Ainakin jotkut mukana olleet osapuolet haluavat hanketta elvyttää jossain vaiheessa. Mutta tässä tehtiin aika suuri valmistelutyö, joten uskon että siihen menee aikaa, Kiander sanoo.

Ehtiikö asia seuraavalle hallituskaudelle?

– Vuosi 2023 tulee niin nopeasti, että ei välttämättä.

Eläkejärjestelmän muutosta perusteltiin sillä, että julkisen sektorin työpaikkojen odotettiin siirtyvän nopeaan tahtiin yksityiselle puolelle. Sote-uudistusten myötä kunta-alalta katoaisivat eläkkeen maksajat, mutta eläkkeen saajat jäisivät kuntien vastuulle.

Kianderin mukaan muutospaine on helpottanut ainakin joksikin aikaa. Sanna Marinin hallituksen hyvinvointialueisiin pohjaava sote-uudistus ei ole johtamassa niin voimakkaaseen palveluiden yksityistämiseen kuin Juha Sipilän hallituksen sote-mallin uskottiin tekevän.

– Nykyinen hallitus teki sote-uudistuksen siltä pohjalta, että sote-palvelut säilyvät julkisen sektorin toimintoina ja siten myös Kevan asiakaspiirissä. Mutta jää nähtäväksi, miten hyvinvointialueet alkavat näitä palveluita järjestää, Kiander sanoo.

Helsingin kaupungin päätös myydä tappiollinen Palmia on esimerkki siitä, ettei yksityistäminen suinkaan ole julkisella sektorilla päättynyt.

– Se ei kuitenkaan tapahdu siinä laajuudessa kuin mitä aikaisemmin ajateltiin, Kiander sanoo.

Hoitajamitoituksen nosto ja palkkojen harmonisointi aiheuttavat hyvinvointialueille harmaita hiuksia – toisaalta ne ovat omiaan pitämään huolen siitä, että niiden eläkkeitä hoitavaan Kevaan virtaa maksuja.

– Nämä tekijät tarkoittavat että lähivuosina meidän maksujen pohjana oleva julkinen palkkasumma kehittyy eteenpäin, Kiander sanoo.

Viime vuosi oli suomalaisille eläkevakuuttajille hyvä. ”Eläkevarat ovat kasvaneet suuremmiksi kuin koskaan aiemmin”, Jaakko Kiander sanoo. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Eläkepotti ennätystasolla

Eläkevakuuttajat ovat Suomen suurimpia sijoittajia. Mitä yli 50 miljardin euron sijoitussalkkua hallinnoivassa Kevassa mietitään, kun inflaatio kiihtyy, korko-odotukset nousevat ja pörssi heiluu hermostuneesti?

Kianderin mukaan nyt on palattu ”turbulenttiin aikaan”.

– Energiapula on muodostunut ennakoitua pahemmaksi. Sen lisäksi meillä on teollisuutta rasittava komponenttipula ja geopoliittiset jännitteet, kuten Ukrainan kriisi. Nämä yllättävät tekijät hämmentävät nyt tilannetta – koronapandemia lisäksi, hän sanoo.

Ensi viikolla Jaakko Kiander julkistaa Kevan tuloksen ensimmäisen kerran. Miltä tilanne näyttää suomalaisten eläkevarojen kannalta?

– Lukuja ei ole vielä julkaistu, mutta viime vuosi oli suomalaisille eläkevakuuttajille varsin hyvä. Eläkevarat ovat kasvaneet suuremmiksi kuin koskaan aiemmin, Kiander sanoo.

– Voimme olla aika luottavaisia. Alkuvuosi tulee menemään miinuksella, mutta toistaiseksi nämä häiriöt ovat niin pieniä, että niillä ei ole suurta merkitystä eläkkeiden rahoituksen kannalta.

Lue myös:

Source Link yle.fi