Banner Before Header

Jään paksuus maan eteläosissa on tavallista ohuempi

Suomen ympäristökeskuksen hydrologi kertoo, että järvissä on runsaasti kantavuudeltaan heikompaa kohvajäätä.

Tampereen Näsijärvellä varoitetaan jäähän syntyneestä railosta. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Sisävesien jäät ovat tavanomaista heikompia Etelä-Suomessa.

Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Merja Pulkkanen kertoi Ylen aamussa, että jää on ohutta. Lisäksi vesien kansissa on runsaasti lumisateiden jälkeen syntynyttä kohvajäätä, jonka kantavuus on paljon huonompi kuin pakkasjään.

Pulkkanen myös muistuttaa, että eri puolilta maata on tullut ilmoituksia railoista, jotka voivat olla petollisia. Eilen maanantaina esimerkiksi Tampereella kaksi ihmistä tippui railoon.

Railoja syntyy kun jää elää lämpötila- ja tuuliolojen mukaan.

Eteläosissa maata jään paksuus ja kantavuus vaihtelee 15 sentistä 40 senttiin, pohjoisessa on paksumpi jääkerros. Rannikon jääpeite on paljon tavanomaista vähäisempi (siirryt toiseen palveluun).

Lumi voi olla petollista: sen alle voi peittyä heikkoja ja sulaneita kohtia.

– Lumipeite voi tuoda vääränlaisen turvallisuuden tunteen jäällä liikuttaessa. Lumipeitteen alta pitäisi pystyä varmistamaan, että reitillä on riittävästi myös teräsjäätä, Pulkkanen kertoo.

Keväällä myös aurinko voi muuttaa jään kantavuutta päivän aikana.

Nyrkkisäännön mukaan reilun viiden sentin kerros teräsjäätä kantaa ihmisen. Jos jää on läpinäkymätöntä, pakkasjään seassa on silloin kohvajäätä. Kohvajää ei sinällään ole vaarallista, kunhan jäällä liikkuja tietää, että teräsjäätä on jääkannessa riittävästi.

Jäätä kannattaa Pulkkasen mukaan tutkia joko kairaamalla tai tekemällä reiän teräspäisellä kepillä tai sauvalla.

Source Link yle.fi