Järistyksen tuhovoimaa kasvatti kolme seikkaa

Useita rakennuksia Turkissa ja Syyriassa yön aikana romahduttanut järistys tapahtui lähellä maan pintaa.

Lähikartta Turkin ja Syyrian rajalta. Järistysalueiden lähikaupunkeja ja niiden väkilukuja. Oranssit viivat kuvaavat mannerlaattojen saumoja. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Maanantain tuhoisan maanjäristyksen seurauksena ihmisiä jäi loukkuun romahtaneiden asuinrakennusten alle. Syyrian Aleppossa romahti ainakin 20 rakennusta. Rakennuskanta on ollut laajalti korjaamatonta sisällissodan takia.

Turkissa maanjäristyksen vuoksi tuhoutui ainakin 2 818 rakennusta, kertoo presidentti Recep Tayyip Erdoğan. Maanjäristyksen vaikutuksia on kymmenessä Turkin maakunnassa.

Romahtaneiden rakennusten joukossa on yleisradioyhtiö BBC:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) muun muassa yli 2000 vuotta vanha Gaziantepin linna. Diyarbakirin kaupungissa romahti kokonainen ostoskeskus.

Yli 2000-vuotias Gaziantepin linna tuhoutui maanjäristyksessä. Kuva: Ihsan Gercelman / AOP
Gaziantepin linna romahtaneena maanantaina 6. helmikuuta. Kuva: Mehmet Akif Parlak / Anadolu Agency via Getty Images

Vaarallisen voimakkaan tärinän alue

Seismologi Jari Korström kertoo Ylelle puhelimitse, että järistysalue sijaitsee tiheään asutuilla alueilla. Vaarallisen voimakkaan tärinän alueella asuu Korströmin mukaan miljoona ihmistä. Potentiaalisia uhreja on siis paljon.

Tuhoisuutta on toisekseen lisännyt se, että järistys oli erittäin voimakas ja tapahtui matalalla, eli lähellä maan pintaa.

Kolmanneksi syyksi tuhoisuudelle Korström mainitsee huonokuntoisen rakennuskannan.

– Rakennuskanta tuhoisimmilla järistyslaueilla ei ole ollut järin kestävää.

Romahtanut rakennus Syyrian suurimmassa kaupungissa Aleppossa maanantaina. Kuva: AFP

Maanjäristysten ennustaminen on Korströmin mukaan vaikeaa ja siksi ennakoinnilla on mahdotonta lieventää tuhovaikutuksia ja katastrofia.

Voimakkaita järistyksiä on maailmalla vuosittain, mutta kaikki eivät aina osu tuhoisasti näin tiheään asutulle alueelle.

– Turkin alueella tiedetään tapahtuvan järistyksiä, mutta milloin ja missä tarkalleen, sekä niiden voimakkuus on mahdoton tietää etukäteen.

Korströmin mukaan jälkijäristysten mahdollisuus tulevan parin päivän aikana on vielä olemassa.

– Parin päivän aikana voi tulla voimakkaitakin järistyksiä, jotka pahentavat tämän päivän aiheuttamia tuhoja, Korström sanoo.

– Vaara ei ole vielä ohi.

Mannerlaatojen saumakohdat ja Turkin maanjäristysalueet Syyrian rajan tuntumassa. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Turkki sijaitsee mannerlaattojen saumakohdassa, ja siellä koetaan usein maanjäristyksiä. Vuonna 1999 Turkin länsiosan Izmitiä ravisteli järistys, joka oli voimakkuudeltaan 7,4. Tuolloin yli 17 000 ihmistä menehtyi.

Maanantain järistyksissä jo yli 2300 ihmistä on saanut surmansa. Järistyksen voimakkuudeksi mitattiin 7,8.

Päivällä Turkissa havaittiin toinen voimakas järistys hieman pohjoisempana alkuperäisestä järistyksestä.

Syyriassa järistyksessä on viranomaistietojen mukaan kuollut yli 800 ihmistä ja loukkaantuneita on yli 2 300.

Turkin viranomaisten mukaan maassa on kuollut 1 498 ihmistä ja 7 600 loukkaantunut. Uhriluvun uskotaan vielä nousevan.

Pelastushenkilöt kantavat maanjäristyksessä loukkaantunutta Diyarbakirissa. Kuva: Refik Tekin / EPA
Raivaustyöt ovat käynnissä Sanliurfassa. Kuva: AFP
Reportteri juoksi auttamaan perhettä maanjäristyksen jäljiltä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.

Source Link yle.fi