Jäteralli Suomeen kiihtyy: Meille tuotiin viime vuonna jätettä ulkomailta enemmän kuin koskaan ennen

Oranssi jauhopussi, liiskautunut muovipullo, joskus kuulemma yksittäinen kenkä.

Mitä tahansa italialaisessa kodissa onkaan taannoin heitetty sekajätteeseen, nyt se on kulkeutunut tänne Porvoon kupeessa sijaitsevaan halliin.

Täällä ohueen valkoiseen muoviin käärityt jätepaalit puretaan konteista ja revitään auki. Sitten harmaa muhju lastataan rekka-auton kuormaan ja kuljetetaan Vantaalle ja Kotkaan, missä italialaisten jauhopussit ja kengät palavat jätteenpolttolaitoksissa suomalaisten sähköksi ja lämmöksi.

– Tavara on lähtömaassa käsitelty ja lajiteltu, ja siitä on metallit, muoveja ja muu kierrätyskelpoinen on otettu pois. Tämä on hyvää polttoainetta, joka kelpaa Suomen laitoksille erinomaisesti, kertoo maajohtaja Ismo Hiltunen kansainvälisiin jätesiirtoihin erikoistuneesta Gemifin-yhtiöstä.

Vuonna 2011 Gemifin oli mukana aloittamassa jätteiden vientiä Suomesta ulkomaille. Nyt suunta on kääntynyt ja isosti.

Jätekuljetus saapumassa GemiFin Oy:n jätteenkäsittelyhalliin.

Jätteet saapuvat Suomeen meriteitse ja puretaan tässä hallissa Porvoon kupeessa. Vierailuviikolla satamaan oli juuri saapunut laiva, ja kontteja purettiin jopa 10–12 päivässä. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Jäteralli Suomeen kasvoi viime vuonna ennätyksellisiin lukemiin.

Erilaisia luvanvaraisia jätteitä tuotiin Suomeen yhteensä yli 300 000 tonnia, mikä on kaksi kertaa edellisvuotta enemmän.

Kaikkein hurjimmin kasvoi juuri jäteperäisten polttoaineiden – eli muun muassa italialaisten roskien – tuonti.

Kun vuonna 2022 jätettä tuotiin kokonaisuutena noin 150 000 tonnia, nyt pelkästään jätepolttoaineita tuotiin lähes 180 000 tonnia.

– Jätettä tuotiin jätesiirtoluvilla ennätyksellisen paljon, enemmän kuin koskaan ennen. Kyseessä on selvä muutos: ensimmäistä kertaa jätettä tuotiin enemmän kuin vietiin, sanoo ylitarkastaja Hannele Nikander Suomen ympäristökeskuksesta.

Kokonaisuutena jätettä kuljetettiin vielä enemmän kuin tilastot kertovat, sillä kaikki jätelajit eivät vaadi jätteensiirtolupaa. Syke tilastoi luvanvaraiset jätteet.

Tuonnin hurja pomppu ei tullut yllätyksenä.

Esimerkiksi Vantaan Energia kertoi viime keväänä, että se aloittaa italialaisjätteen hyödyntämisen.

Merkittävä syy on sota Ukrainassa. Sen myötä puun ja puujätteen tuonti Venäjältä loppui, ja kotimaisten laitosten oli etsittävä korvaavia polttoaineita. Samalla Suomeen on viime vuosina valmistunut uutta jätteenpolttokapasiteettia, joka tarvitsee polttoainetta. Jäteperäisten polttoaineiden kysyntä on kasvanut sekä jätevoimaloissa että rinnakkaispolttolaitoksissa.

Jätteenpolton tilanne on muuttunut vain muutamassa vuodessa, sanoo ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä. Vielä joitain vuosia sitten Suomesta vietiin yhdyskuntajätettä muualle poltettavaksi, kun oma kapasiteetti ei riittänyt.

– Nyt uusia jätteenpolttolaitoksia on valmistunut, ja tilanne on vaihtunut nopeasti kapasiteettipulasta siihen, että sitä onkin ylenmäärin ja laitokset kilpailevat polttoaineesta, Levinen kuvaa.

Italian lisäksi kierrätyspolttoaineita tuotiin viime vuonna Suomeen Isosta-Britanniasta, Irlannista, Puolasta ja Norjasta, ja usean eri yhtiön tarpeisiin.

Jäterallin odotetaan yhä kiihtyvän

Porvooseen juuri uuden käsittelykeskuksen rakentanut Gemifin on Suomen suurin kierrätyspolttoaineiden tuoja. Yhtiö on varautunut tulevina vuosina tuomaan jätepolttoaineita Suomeen jopa 150 000 – 200 000 tonnia vuosittain.

Jäterallin odotetaan vielä kiihtyvän tulevina vuosina, kun kiristyvät kierrätystavoitteet vähentävät Suomessa syntyvän sekajätteen määrää. Tuontijätettä tarvitaan täydennykseksi, maajohtaja Ismo Hiltunen sanoo.

– Ongelma on, että laitoksille ei löydy enää riittävästi polttoainetta kotimaasta. Pahimmassa tapauksessa sähköä ja lämpöä joudutaan tuottamaan fossiilisilla, mikäli laitoksille ei voida toimittaa riittävästi kierrätyspolttoaineita.

Mutta onko todella järkevää raahata roskia tuhansien kilometrien päästä poltettavaksi?

Hiltusen mukaan Suomeen tuotu italialaisjäte olisi lähtömaassa pahimmassa tapauksessa kaatopaikkatavaraa. Suomessa poltolla on myös parempi hyötysuhde, sillä täällä sähkön lisäksi talteen saadaan lämpö. Italiassa polttolaitoksia on vähän eikä kaukolämmölle ole tarvetta samalla tavalla kuin Suomessa.

Kuljetuksesta syntyy kyllä päästöjä, mutta Hiltusen mukaan jätteet tuodaan Suomeen niin sanotuilla paluukonteilla, jotka muuten matkaisivat tyhjinä Suomeen.

Myös raha kulkee kuviossa Suomeen päin. Jätteet ovat Italialle ongelma, josta se haluaa eroon. Siksi suomalaiset jätteenpolttolaitokset saavat rahaa siitä, että ne ottavat italialaisten sekajätteen vastaan.

Italiasta tuotuja jätepaaleja hajotetaan ja lastataan kuljetettavaksi Vantaan jätteenpolttolaitokselle.

Tältä näyttää Gemifinin rakennuttama uusi käsittelyhalli, jossa jätepaalit puretaan ja lastataan rekkoihin. Vaikka jätettä tulee nyt paljon, se liikkuu nopeasti ja halli pysyy siksi melko tyhjänä. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Suomi polttaa liikaa jätettä

Samalla kun jäteralli kiihtyy, Suomen kierrätystavoitteet kuitenkin laahaavat.

Kesällä EU-komissio antoi Suomelle varoituksen, koska liian suuri osa jätteestä poltetaan ja liian vähän kierrätetään materiaalina. Tuontijäte ei vaikuta Suomen kierrätysasteeseen, mutta sen poltosta syntyvät päästöt tilastoidaan kuitenkin Suomen piikkiin.

Yleisesti EU-komissio on kehottanut maita vähentämään jätteenpolttoa.

Ympäristöministeriön Riitta Levisen mukaan Suomessa on jo liikaakin jätteenpolttokapasiteettia tarpeeseen nähden.

– Mutta nyt kun näitä korkeatasoisia jätteenpolttolaitoksia täällä on, on toisaalta perusteltua hyödyntää niitä käyttöiän loppuun asti. Se ei kuitenkaan saa heikentää ponnisteluja kierrätyksen lisäämiseksi, Levinen sanoo.

Geminorin Ismo Hiltusen mukaan muovinkierrätyksen ontuminen on suurin syy Suomen matalaan kierrätysasteeseen. Siinä kierrätysteknologia ei vielä yllä samalle tasolle kovien EU-tavoitteiden kanssa.

Esimerkiksi erilliskerätyn muovin käsittelyyn ei Hiltusen mukaan ole koko EU-alueella riittävästi kapasiteettia. Sitäkin viedään Suomesta ulkomaille käsiteltäväksi – ja suuri osa päätyy yhä polttoon.

Porvoon materiaalikeskuksen pihassa on pitkä rivi Suomessa kerättyjä kotitalousmuoveja, jotka yhtiö kuljettaa alihankintana Tanskaan kierrätettäväksi. Isossa kuvassa muovin vienti tosin väheni kolmannekseen edellisvuodesta, kertovat Syken tilastot.

Hiltunen pitää kuitenkin selvänä, että materiaalikierrätyksen ohella jätettä myös poltetaan vielä pitkään.

– 10–20 vuoden sisällä jätteenpoltto tulee varmasti vähenemään, kun kierrätys ja teknologiat kehittyvät. Tällä hetkellä on kuitenkin järkevämpää hyödyntää energiana sellainen jäte, joka ei kelpaa muuhun, Hiltunen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 27.2. klo 23 saakka.

Source Link yle.fi