Banner Before Header

Jos epäilet syrjintää työpaikalla, saat pyytää työkaverin palkkatiedot, ehdottaa työryhmä – Työnantajat tyrmistyivät: Lisää kateutta ja uteliaisuutta

Palkkatasa-arvotyöryhmä julkisti tänään esityksensä, jossa ehdotetaan keinoja palkkasyrjinnän vähentämiseen. (siirryt toiseen palveluun)

Työryhmä haluaa muuttaa tasa-arvolakia. Muutos koskisi työntekijän oikeuksia saada tietoa muiden palkoista.

Palkka-tasa-arvotyöryhmän loppuraporttia leimaavat erimielisyydet. Elinkeinoelämän keskusliitto EK lähti jo vuosi sitten työryhmästä ovet paukkuen. Nyt kritiikkiä antavat sekä työnantajapuolen edustajat (jotka vastustavat lain muuttamista), työntekijäpuolen edustajat, (joista se on osin liian lepsu) että Valtiovarainministeriö (joka asettuu työnantajapuolen kantille).

  • Työryhmän loppuraportin mukaan työnantajan olisi vuoden välein selvitettävä henkilöstölle, millaista palkkajärjestelmää se käyttää.
  • Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoituksien olisi oltava vapaasti työntekijöiden saatavilla.
  • Henkilöstön edustajilla olisi oikeus saada palkkakartoitusta laadittaessa yksittäisten työntekijöiden palkkatietoja palkkavertailun kattavuuden varmistamiseksi tai palkkaerojen syiden selvittämiseksi.
  • Sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä olisi oikeus saada mahdollisen syrjinnän arviointia varten toisen työntekijän palkkatietoja suoraan työnantajalta.
  • Työntekijällä olisi salassapitovelvollisuus saamiinsa tietoihin.

Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksenohjelman työelämän tasa-arvon parantamista koskevan tavoitteen palkka-avoimuuskirjaukseen. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2023.

Työryhmän tavoite on, että naiset ja miehet saisivat samasta työstä saman palkan. Kuva: Silja Viitala / Yle

VM kritisoi STM:n työryhmää: Kolmikantaisuus hylätty

Työryhmä oli siis kaikkea muuta kuin yksimielinen. Työryhmässä eriävän mielipiteen jättivät yhdessä Suomen Yrittäjät, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat sekä Kirkon työmarkkinalaitos.

Kritiikkinsä antaa “täydentävässä mielipiteessä” myös Valtiovarainministeriö. Sisällöltään VM:n täydentävä mielipide on eriävä mielipide.

Valtiovarainministeriö toteaa, että palkka-avoimuutta ei pidä laajentaa niin, että henkilöstö saa tiedot kaikkien työpaikalla työskentelevien palkkatiedot palkkakartoituksen yhteydessä.

Lisäksi VM näpäyttää työryhmää siitä, että Elinkeinoelämän keskusliitto jätti työryhmän protestina. VM:n edustajan mukaan ”olisi ollut mahdollista muodostaa kompromissi työntekijäpuolen ja työnantajapuolen näkemyksistä. Hyvän kolmikantaisen lainvalmistelun periaatetta olisi syytä vaalia jatkossakin.”

Lisäksi VM kritisoi sitä, että työryhmä on edennyt eri tahtiin kuin EU-lainsäädäntö.

Euroopan unioni on julkaissut ehdotuksen direktiiviksi miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla.

Valtiovarainministeriön mukaan työryhmän olisi pitänyt aloittaa toiminta vasta, kun eurooppalainen viitekehys olisi ollut tiedossa. “Nyt Suomen lainsäädäntö ei tule tältä osin vastaamaan eurooppalaista viitekehystä. Suomalaista lainsäädäntöä tullaan peilaamaan EU-lainsäädännön läpi Euroopan Unionin tuomioistuimessa.”

VM kritisoi myös sitä, että työryhmän työskentelyssä selittämättömien palkkaerojen käsittely jäi vähäiseksi. Iso osa naisten ja miesten palkkaeroista selittyy VM:n mukaan eri aloilla työskentelystä. “Tarkasteltaessa palkkaeroja miesten ja naisten välillä samassa ammatissa havaitaan, että erot kutistuvat hyvin pieneksi tai lähes olemattomaksi”, VM toteaa. Siis: Selittämätön ja syrjivä palkkaero eivät ole sama asia.

Tämän päälle VM:n neuvotteleva virkamies Jouko Hämäläinen toteaa, että vaikutusarviointeja ei ole tehty kunnolla.

Elinkeinoelämän keskusliitto: “Esityksessä ei päätä eikä häntää”

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on kritisoinut jo aiemmin palkka-avoimuustyöryhmän työtä “täysin käsittämättömäksi”.

EK jätti työryhmän jo noin vuosi sitten protestina.

EK:n asiantuntija Katja Leppänen sanoo, että STM:n tasa-arvoyksikkö on päättänyt lopputuloksesta jo ennen työryhmän perustamista.

– Tässä toteutetaan STM:n tasa-arvoyksikön toiveita, Leppänen sanoo.

– Esityksessä ei ole päätä eikä häntää, hän sanoo.

Leppänen arvioi, että poliittinen keskustelu on vasta edessä. Esitys on hänen mukaansa STM:n tasa-arvoyksikön läpirunnoma ja koko prosessi poikkeuksellinen.

– Poikkeuksellinen negatiivisessä mielessä, mielenkiinnolla odotamme, mitä jatkossa tehdään. Mietinnön saa mielestäni jättää täysin omaan arvoonsa, Leppänen lataa.

Hänen mukaansa esityksen mukaan jokaisella työntekijällä olisi oikeus saada koska tahansa kenen tahansa työkaverinsa tarkat palkkatiedot ilman tämän suostumusta.

– Esityksen perusteluissa on todettu suoraan, että työntekijän ei tarvitsisi perustella palkkatietopyyntöään, ja että työnantaja ei voisi kieltäytyä antamasta tietoja, vaikka katsoisi pyynnön perusteettomaksi, Leppänen sanoo.

Leppäsen mukaan STM:n esittämät lakimuutokset eivät todennäköisesti johtaisi työpaikkojen ilmapiirin parantumiseen, vaan päinvastoin kateuden ja uteliaisuuden lisääntymiseen. Lakimuutokset voisivat johtaa palkkojen epäreiluun tasapäistämiseen, kun työnantajat eivät enää uskaltaisi palkita työntekijöitään näiden henkilökohtaisesta osaamisesta ja tuloksista perusteettomien syrjintäriitojen pelossa.

EK:n mukaan STM ajaa Suomeen Euroopan pisimmälle menevää pakollista palkka-avoimuutta koskevaa lainsäädäntöä. Sen mukaan kyseessä on “raju” lainsäädäntö.

EK:n mukaan STM:n esitysten mukainen pakollinen palkka-avoimuus ei todennäköisesti johtaisi työpaikkojen ilmapiirin parantumiseen, vaan päinvastoin kateuden ja uteliaisuuden lisääntymiseen.

“Pakollinen palkka-avoimuus voisi myös johtaa palkkojen epäreiluun tasapäistämiseen, kun työnantajat eivät enää uskaltaisi palkita työntekijöitään heidän henkilökohtaisesta osaamisestaan ja suoriutumisestaan perusteettomien palkkasyrjintäriitojen pelossa”, EK kirjoitti jo keväällä tiedotteessaan.

SAK: Liian lepsu, esitys ei toteuta palkka-avoimuutta

Suomen Yrittäjät, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat sekä Kirkon työmarkkinalaitos vastustavat esitystä eriävässä mielipiteessä.

“Esityksen tavoitteet ovat perusteltuja, mutta on huomattava, että tasa-arvolaki sisältää jo nyt riittävät keinot varmistaa, että samasta ja samanarvoisesta työstä samalla työnantajalla maksetaan samaa palkkaa naisille ja miehille”, järjestöt toteavat. “Kokonaisuutena katsomme, että nyt esitettävän sääntelyn haitat käytännön työelämässä olisivat huomattavan paljon sen mahdollisia hyötyjä suuremmat.”

SAK:n edustajat taas toteavat eriävässä mielipiteessään, että esitys ei vastaa hallitusohjelmaa eikä työryhmän asettamispäätöstä. Toisin sanoen esitys ei takaa riittävää avoimuutta. Samaa toteaa STTK.

“Vastaamatta jää kuitenkin, miten yksittäinen työntekijä osaa epäillä syrjintää jos hän ei tiedä, mitä muille työntekijöille yrityksessä maksetaan”, SAK:n Anu-Tuija Lehto ja Anne Mironen kirjoittavat eriävässä mielipiteessä. “Henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeus on kytketty palkkakartoitukseen ja palkkakartoitus on tehtävä vain niissä yrityksissä, joissa on töissä vähintään 30 työntekijää.

”Pahimmillaan palkkakartoitus tehdään joka kolmas vuosi, jos niin on paikallisesti sovittu. Tällöin henkilöstön edustaja saisi tietoja palkkauksesta vain kolmen vuoden välein. Henkilöstön edustajan tosiasiallinen mahdollisuus puuttua palkkasyrjintään ei siten paranisi alle 30 työntekijän yrityksissä.”

Työryhmän vetäjä: Kyseessä on kompromissi

STM:n Työ- ja tasa-arvo-osaston johtaja Tanja Auvinen sanoo, että kyseessä on kompromissiesitys.

– Työ ei ole valmis, mutta tämä on iso etappi, Auvinen toteaa.

– On selvää, että työryhmä on erimielinen. Laidasta laitaan tuli erimielisiä mielipiteitä. Mutta lähtökohta oli hallitusojelman kirjaus, joka oli selkänojana, hän sanoo.

– Tämä on kultainen keskitie.

Voit keskustella aiheesta 16.11.2021 klo 23 saakka.

Lue myös:

Source Link yle.fi