Jos nuoriso ärsyttää sinua, katso peiliin
Nykynuoriso on ärsyttänyt vanhempia iät ja ajat. Nuoriso on vähintään Aristoteleen ajoista mielletty laiskaksi ja epäkunnioittavaksi vanhempia kohtaan. Amerikkalaistutkijat eivät tyytyneet päivittelemään asiaa, vaan selvittivät syyn, ja löysivät ongelmaan ehkä myös ratkaisun.
Tutkijat pyysivät koehenkilöitä arvioimaan kuinka nykynuoriso vertautuisi heihin itseensä, kun he olivat nuoria. Koehenkilöt arvioivat itseään suhteessa kolmeen ominaisuuteen: auktoriteetin kunnioitus, älykkyys ja lukemisesta nauttiminen.
Tutkijoille ei ollut yllätys, että mitä korkeammalle koehenkilöt arvioivat itsensä kussakin kategoriassa sitä alemmas nämä arvioivat nykynuorison samoja ominaisuuksia.
Huomionarvoista oli, että kategoriat eivät sekoittuneet. Esimerkiksi jos auktoriteetteja kunnioittava henkilö ajatteli, että nykynuoriso ei enää kunnioita vanhempia, hän ei välttämättä ajatellut nuorison olevan alennustilassa lukuhalujen suhteen.
Toinen tutkijoista, apulaisprofessori John Protzko huomauttaa, että nuoriso todistettavasti pärjää älykkyystesteissä edellisiä sukupolvia paremmin. Hän ihmettelikin, mistä johtuu vanhempien harhaluulo, että nuoriso olisi vähemmän älykästä nyt kuin heidän nuoruudessaan.
Mistä siis nuorison ikiaikainen mustamaalaaminen johtuu?
Aikuista voi hämätä muistiharha
Yksi syy siihen, että vanhemmat ihmiset tapaavat ärsyyntyä nuorisosta ja pitää heitä saamattomina, on muistiharha. Arvioimme itsemme älykkäiksi ja lukeneiksi, koska nykyään nautimme lukemisesta. Silloin ajattelemme helposti, että näin on ollut aina – jo nuoruudessamme.
Tutkijat esittävät myös, että helposti yleistämme kyseisen muistikuvan oman nuoruutemme aikaiseen nuorisoon, ei siis vain omaan itseen.
Koehenkilöt pantiin myös testiin, jossa selvitettiin heidän todellinen lukeneisuutensa. Palautteena heille annettiin väärät tulokset: osa nostettiin parhaimpaan kolmannekseen ja osa sijoitettiin huonoimpaan.
Myös tällä oli vaikutusta siihen, miten koehenkilöt näkivät nykynuorison kyvyt.
Huonoimman testituloksen saaneet muuttivat hienoisesti mielipidettään oman aikansa nuorisosta ja olivatkin sitä mieltä, että tuolloin nuoriso ei ollut kovin kummoista lukemisen suhteen. He myös pehmensivät asennettaan nykynuorison suhteen.
Itsensä korottaminen ei ole tietoista
Synninpäästönä vanhemmille voidaan kuitenkin sanoa, ettei kyse ole välttämättä tietoisesta vähättelystä. Tutkijoiden mukaan on lähes mahdotonta muistaa objektiivisesti, millaisia olimme nuorina.
Suurin osa ihmisistä on osaamisensa suhteen raakileita esimerkiksi opintojensa alkuvaiheessa, mutta silti vuosien päästä voi mieltää kokemuksen myötä tulleiden taitojen ja osaamisen olleen meissä jossain määrin jo nuorina.
Kaiken tämän lisäksi ihmisluontoon kuuluu myös, että miellämme itsemme keskivertoa älykkäämmiksi, ystävällisemmiksi ja rehellisemmiksi. Siitä näkökulmasta on helppoa katsoa nuorisoa hieman alaviistoon – ja ihan perusteetta.