Julkkisravintoloitsijat kertovat, miten korona-aika iski kassaan – Sedu Koskinen putosi eläketulojen varaan

Eduskunta päätti 2. huhtikuuta 2020 sulkea kaikki ravintolat kahdeksi kuukaudeksi koronavirusepidemian hillitsemiseksi. Tuo synkkä päivä on piirtynyt ravintoloitsijoiden mieleen ja vaikutti olennaisesti myös heidän liiketoimintaansa ja toimeentuloonsa.

Rajoituksia on yhä voimassa ja koronan varjo leijuu yhä alan yllä, vaikka suunta on parempaan päin ja liiketoiminta on virkistynyt.

Julkisuudesta tutut ravintoloitsijat Kari ”Kape” Aihinen, Seppo ”Sedu” Koskinen ja Henri Alén kertovat, että korona-aika on ollut henkisesti hyvin raskasta, vaikka heidän henkilökohtainen toimeentulonsa ei olekaan ollut vaakalaudalla.

Koskinen kuvailee sulkupäätöstä katastrofaaliseksi. Varsinkin, jos sattui olemaan mukana ilta- ja yöravintolabisneksessä, kuten Koskinen.

64-vuotias Koskinen kertoo, että on pystynyt eläkkeen turvin elämään ”suhteellisen normaalisti”. Ennen koronaa hän toimi palkkatöissä ravintola-alalla, mutta joutui luopumaan niistä vallitsevan tilanteen vuoksi.

– Se oli paha. Vuoteen ei ollut töitä, Koskinen kertoo.

Sedu Koskinen on elellyt eläkkeensä turvin ja tehnyt pienimuotoisia konsulttitöitä. Kuva: Jussi Helttunen

Koskinen kertoo tällä hetkellä katselevansa uusia kuvioita. Viime aikoina hän on tehnyt ”hyvin pienimuotoisia” konsulttitöitä ravintola-alalla ja auttanut muita. Hän ei usko ryhtyvänsä enää ravintolayrittäjäksi, vaan työskentelee mieluummin muiden palkkalistoilla.

Aihinen kuvailee korona-aikaa selviytymistaisteluksi. Kun ravintolat suljettiin, hän joutui heti tekemään kovia päätöksiä. Aihinen lomautti koko henkilökunnan kaikista ravintoloistaan ja päätti, etteivät ne lähde mukaan take away -myyntiin, jota jotkut ravintolat harjoittivat sulun aikana.

Aihinen ideoi Kapen kokkikoulu -konseptin, jossa hän kerran kuukaudessa laittaa ruokaa suorassa lähetyksessä, joka tulee katsottavaksi myös taltioituna. Hän haki ja sai hankkeeseen rahoitusta myös Business Finlandilta. Aihinen kuvailee konseptia ”jackpotiksi”.

– Se on ollut meille korona-aikana erittäin hyvä keino, jolla saatiin firmojen kassaan rahaa, Aihinen sanoo.

Kari ”Kape” Aihinen lanseerasi korona-aikana uuden virtuaalisen kokkikoulun, jota hän kuvailee jackpotiksi. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Aihinen arvelee, että lopullinen käsitys koronan vaikutuksista ravintola-alalla nähdään ensi keväänä ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen.

– Aika näyttää, kenellä kassa on tyhjä, kenellä puolillaan ja kenellä niin tyhjä, ettei pysty enää. Huhtikuussa, viimeistään toukokuussa nähdään, ketkä tässä pärjää. Ainahan voi lainaa ottaa, mutta nekin pitää joskus maksaa takaisin.

Alénin mukaan koronakriisin taloudelliset vaikutukset ravintoloille ja koko alalle ovat olleet syvät, mutta hänen omassa kukkarossaan ne eivät ole tuntuneet.

– Ei mulla mitään hätää ollut missään vaiheessa. Olen kuitenkin sellainen penninvenyttäjä aina ollut, ei mulla mitään henkilökohtaista konkurssia ole ollut tulossa.

Alén kertoo olleensa enemmän huolissaan omista työntekijöistään, ihmisten jaksamisesta ja mielenterveydestä. Erityisen raskaaksi hän koki lomautuspäätökset, varsinkin, kun mitään takeita töiden jatkumisesta ei ollut.

– Tuntui vähän sellaiselta mahdottomalta paikalta silloin. Mitä tässä voi tehdä? Oma tahto oli koko ajan se, että yrittäisi pitää mahdollisimman paljon ihmisiä töissä ihan senkin takia, että kun rajoitukset loppuu ja maailma avautuu, niin ihmiset olisivat sitten iskussa töihin, Alén sanoo.

Henri Alen on kehitellyt ravintolasulkujen aikana useita vaihtoehtoisia toimintamalleja. Kuva: Toivo Heinimäki / HS

Alén kehitteli ahkerasti vaihtoehtoisia toimintamalleja vastaiskuksi ravintolasululle. Ruokaa muun muassa kuljetettiin koteihin ja myytiin illalliskasseja kotona valmistettavaksi. Ravintola Ultiman kanssa samassa kiinteistössä toimivan Hotel Havenin huoneita valjastettiin ruokailukäyttöön, ja asiakkaat tilasivat ruokansa WhatsAppin välityksellä.

Sekä Alénin että Aihisen mukaan ravintola-alaa vaivaa tällä hetkellä työntekijäpula. Epävarmassa tilanteessa moni on vaihtanut alaa, eikä osaavia työntekijöitä tahdo löytyä tilalle. Juuri epävarmuus on se, mikä ravintoloitsijoita rassaa, eikä sen aika ole vielä ohi.

Aihisen mukaan työvuorolistoja on jouduttu tekemään lehtijuttujen perusteella. Aina tietoa siitä, miten rajoituksia lisätään tai puretaan, ei ole ollut saatavilla. Käänteet ovat olleet nopeita.

Alén painottaa ymmärtävänsä toimet tartuntojen hillitsemiseksi, mutta kaikille toimille ei hänen mukaansa kuitenkaan ole ollut perusteita. Hän kuvaa ravintola-alaa poliitikkojen pelinappulaksi.

– Eniten rassaa epävarmuus ja semmoinen poliittinen peli tavallaan siinä, miten viestitään. Sellainen löysässä hirressä roikkuminen ja mielipideilmaston mukaan seilaaminen…se on henkisesti aika raskasta, Alén sanoo.