Jussi Lampi yllätti aloittamalla uuden elämän Pohjanmaalla – samalla vaimon kanssa syntyi ennenkuulumaton asumisratkaisu
Näyttelijä Jussi Lampi, 60, on asunut vasta kuukauden Alavudella, mutta vaikuttaa siltä, että hänellä ei ole ollut kotiutumisvaikeuksia.
Vaikeuksia olisi voinut olla, sillä mies on asunut 30 viime vuotta aivan toisenlaisissa ympyröissä, Helsingin Kalliossa.
– Aina Pohjanmaalla käydessämme totesimme, että joskus eläkkeellä muutetaan tänne, mutta tämä loksahtikin syliin jo nyt, kun tarjolla oli töitä ja asunto, Lampi kertoo.
Lampin puoliso Marjo on kotoisin Alavudelta. Jussi Lampi syntyi Lappajärvellä, pienen ajomatkan päässä. He avioituivat pari vuotta sitten.
– Asiat kannattaa tehdä nyt, Jussi sanoo.
Hänen alkuperäisessä ajatuksessaan oli sekin vika, että näyttelijät tekevät usein töitä eläköitymisiän ohitettuaankin, joten niitä lokoisia eläkepäiviä ei välttämättä edes tule.
Kun korona rantautui Suomeen, Jussilta menivät työt alta, eikä Marjo-puolisollakaan ollut pahimmassa vaiheessa liikunnanohjaajan töitä tarpeeksi. Nyt molemmilla on kädet täynnä hommia.
– Marjolla on täällä töitä liikunnanohjaajana. Hän muutti jo heinäkuussa. Itselläni oli syksyllä Helsingissä kuvauksia, joten tulin vasta kuukausi sitten.
Ensin Alavudella tarjottiin Marjolle töitä. Sen jälkeen tuli tieto vapautuvasta asunnosta Alavuden keskustassa. Yhtäkkiä Jussillekin tarjottiin töitä Alavuden kaupungin kulttuurikoordinaattorina.
– Siinä ei sitten kauaa mietitty, Jussi naurahtaa.
Jussi Lampi on syntynyt Pohjanmaalla Lappajärvellä, mutta asunut 30 viime vuotta Helsingin Kalliossa. Paluu kotiseudulle on tuntunut luontevalta.
On vähän vaikea kuvitella Jussi Lampi jonkinlaiseksi virkamieheksi. Mutta tarkoitus ei kuulemma ole, että hän istuisi aamusta iltaan tietokoneruudun äärellä.
– Suunnittelen erilaisia tapahtumia ja teatterin toimintaa. Alavuden teatteritoimintaa aletaan nostaa uudelleen, täällä on aktiivinen harrastajateatteri, hän kehuu.
– Suunnitelmia tehdään kimpassa, ja oma työni kestää vain vuoden. Se on enimmäkseen luovaa työtä, mutta pitäähän kaikessa miettiä, mitä mikäkin maksaa, Lampi kertoo työstään, jossa hän on nyt toista viikkoa.
Hän ei ole mitenkään lopettelemassa näyttelijän ja muusikon töitään. Vuoden kestävä työkin sallii irtiottoja, joita punnitaan tilannekohtaisesti.
Timo Rautiaisen kanssa Jussi tekee musakeikkoja lähinnä viikonloppuisin. Se onkin nyt entistä helpompaa, sillä Rautiainen asuu Jyväskylässä, joka on lähempänä Alavutta kuin Helsinkiä.
– Kesäteatteriduunitkin ovat aina milloin missäkin. Täältä on helpompi lähteä kaikkialle. Helsinki on ihan kiva, mutta vähän syrjässä, Jussi murjaisee.
Lähin iso teatteri on Seinäjoen kaupunginteatteri, jossa Jussi on ollut aiemmin vierailevana näyttelijänä. Pääsee hän toki kulkemaan minne vain.
Sen hän tietää, että kuusikymppistä miestä tuskin tarvitaan kovin usein esimerkiksi tv-viihteessä. Hajanaisten elokuvien kuvauspäivienkään takia ei tarvitse Helsingissä asua – eivätkä ne välttämättä edes ole siellä.
Muuttopäätöstä Jussi tuskin olisi tehnyt nuorempana. Silloin hän luuli lähteneensä Pohjanmaalta lopullisesti.
– Nyt kun olen jo tämän ikäinen, ratkaisu oli helppo.
Jussi Lampi kuvattuna viime tammikuussa vakiobaarinsa edustalla Helsingin Kalliossa.
Helsingissä Jussi ja Marjo asuivat naapureina avioiduttuaankin. Syynä oli lähinnä pariskunnan erilainen vuorokausirytmi: Jussi valvoo pitkään, koska hänen työpäivänsä eivät ala aamuvarhaisella. Marjo on vauhdissa aikaisin, joten hän ei ole yökukkuja.
Asumisjärjestely sopi heille hyvin. He tekivät paljon yhdessä, mutta oli myös vapaus vetäytyä omiin oloihinsa.
– Nyt on kamppeet samassa huushollissa. Sitä ollaankin jänskätty, että miten tässä käy, mutta vielä ei ole kunnolla ääntä korotettu, Jussi naureskelee.
Riski yhteentörmäyksille ei ole iso, sillä pariskunnan vuokra-asunnossa on 120 neliötä. Isossa kämpässä ei tarvitse myöskään yrittää olla äänetön, kun toinen nukkuu.
– Asumiskustannukset putosivat neljännekseen. Nyt voi jopa jäädä joku ropo tilille laskujen jälkeen, Jussi sanoo.
Sitä Jussi ei osaa sanoa jäävätkö he loppuelämäkseen Alavudelle. Ei sellaista päätöstä edes kannata tehdä, sillä elämä voi näköjään aina yllättää.
– Ajateltiin, että katsotaan ensin vuosi. Ei tämä muutos ole kiveen kirjoitettu.
Jussi ja Marjo ovat viettäneet pitkät pyhät Alavudella, joten kaupunki on tullut Jussillekin tutuksi. Eikä pohjanmaalaisuus ole koskaan hänestä kokonaan karissut.
– Kylällä kun pyörii, kaikki ovat lapanen pystyssä. Muutto voisi tuntua raskaalta, jos ei tuntisi ketään. Marjon kanssa kauppareissu kestää täällä puolitoista tuntia, kun koko ajan tulee sen tuttuja vastaan, Jussi naurahtaa.
Tunsi Jussi Lampi porukoita Kalliossakin. Ja ennen kaikkea hänet tunnettiin. Iso mies myös erottuu jo kauas.
– Pääseehän sinne junalla. Tulin juuri eilen Helsingistä kuvauksista. Kun kävelin Kallion läpi, ajattelin, että ei Kallio yhtä miestä kaipaa. Mutta onhan siellä kavereita, tuli asuttua niillä kulmilla 30 vuotta.
Jussi Lampi tuntee paljon ihmisiä Kalliossa, ja ainakin hänet tunnettiin. Nyt hän moikkailee tuttuja Alavudella. Kuva viime helmikuulta.
Alavudella on hieman yli 11 000 asukasta, joten suurta hälinää siellä ei ole, mutta lähes kaiken tarvittavan saa kotikulmiltaan. Jouluruuhkaakin voi nähdä: kävelymatkan päässä on Tuurin kyläkauppa.
Jussi ei keksi erityistä puutetta uudelta kotipaikaltaan. Arki rullaa kuin ennenkin.
– Elokuviin ajateltiin mennä huomenna, hän kertoo.
Valinnan mahdollisuuksia on vähemmän kuin Helsingissä, mutta se ei Pohjanmaan paluumuuttajia häiritse. Eipä tarvitse jatkuvasti arpoa, mennäänkö tuonne vai tänne.
Helsingissä kyläilyt ovat yleensä pitkään suunniteltuja ohjelmanumeroita, mutta Alavudella on vielä tapana ihan vain pistäytyä kahvilla tuttujen luona.
– Viikonloppunakin oltiin kahvilla Marjon sukulaisen luona, ja kivaa oli, Jussi kertoo.
Hyvää muutossa on Jussin mielestä sekin, että jälkipolvi voi tulla kylään pidemmäksi aikaa, kun tilaa on enemmän. Hänellä on yksi lapsenlapsi, joka kertoo ukilleen kuulumisiaan tekstiviesteillä.
– Kyllä mä viihdyn. Hyvältä tuntuu, Jussi sanoo.