Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 12.8.2021.
Korkeakouluopiskelijat saavat joka syksy ja kevät Kelalta opintolainan valtiontakauksen, kun he hakevat itselleen opintotukea. Lainatakauksen myötä he voivat lukuvuoden aikana nostaa pankista kahdessa erässä yhteensä noin 5 850 euroa.
Iso osa opiskelijoista nostaa opintolainan ja käyttää sen elämiseen, johon laina on pääasiallisesti tarkoitettukin. Jotkut taas eivät nosta lainaa lainkaan, koska eivät koe sitä syystä tai toisesta tarvitsevansa. Sitten on opiskelijoita, jotka nostavat lainan puhtaasti sijoitusmielessä.
Jyväskylän kauppakorkeakoulussa opiskeleva 24-vuotias Juuso Jokinen kuuluu viimeksi mainittuun joukkoon. Saatuaan opiskelupaikan vuonna 2018 hän on sijoittanut joka vuosi kaikki opintolainansa. Lisäksi Jokinen on sijoittanut rahaa, jota häneltä on jäänyt lukuvuoden aikana säästöön.
– Viime vuonna sijoitusten tuotto oli reilu 30 prosenttia. Olen laskenut, että sain yksin opintolainalle tuottoa sellaiset 5 000 euroa, hän kertoo.
Viime vuosi oli osakemarkkinoilla poikkeuksellinen, sillä kevään koronaromahduksen jälkeen markkinoilla lyötiin ennätyksiä.
Kauppatieteiden opiskelija Juuso Jokinen aloitti sijoittamisen vuonna 2015. Opintolainan sijoittamista hän ei empinyt hetkeäkään.
Jokinen oli harrastanut sijoittamista jo muutaman vuoden ajan ennen kuin ryhtyi opiskelemaan kauppatieteitä. Opintolainan sijoittamista hän ei empinyt hetkeään.
– Vanhemmat ja monet sukulaisista varoittelivat, ettei lainaa kannata edes ottaa, kun sen joutuu joka tapauksessa maksamaan takaisin, Jokinen kertoo.
– Laskeskelin kuitenkin itse, että jos kykenen asumaan edullisesti ja elämään säästeliäästi, minun kannattaa ehdottomasti nostaa laina ja sijoittaa se.
Alhaiset asumiskustannukset ja kerrytetyt säästöt ovat mahdollistaneet sijoittamisen. Jokinen on käynyt myös töissä opiskelujen ohella ja pystynyt maksamaan pakollisia menoja palkastaan.
– Tiedostan olevani onnekas, kun taloudellinen tilanteeni on mahdollistanut minulle sen, että olen voinut sijoittaa opintolainan. Ymmärrän hyvin sen, ettei tämä ole mahdollista kaikille opiskelijoille.
Opintolaina on todennäköisesti ehdoiltaan edullisin laina, jonka Suomessa voi pankista saada.
Sen lisäksi, että laina on valtion takaama, pankit myöntävät sen takaisinmaksuun usein reilusti aikaa. Myös takaisinmaksuerät pystyy neuvottelemaan pankkien kanssa maltillisiksi. Alhaisen korkotason ansiosta lainan hintakin on nykyisin varsin huokea.
Kirsikkana kakun päälle Kela hyvittää opintolainasta 40 prosenttia, jos opiskelija saa tutkintonsa valmiiksi Kelan asettamassa tavoiteajassa ja hän on nostanut lainaa yli 2 500 euroa.
Kelan huomioima lainan enimmäismäärä on 18 000 euroa. Tavoiteajat taas vaihtelevat tutkinnon laajuuden mukaan. Esimerkiksi yliopistossa maisterin tutkintoa suorittavalla opiskelijalla tavoiteaika on kuusi vuotta ja ammattikorkeakoulututkintoa suorittavalla 4,5 vuotta.
Velkavivulla sijoittamista toisinaan kammoksutaan, mutta Jokisen mukaan juuri Kelan maksama hyvitys tekee opintolainasta tässä mielessä melko turvallisen.
– Todennäköisyys sille, että jäisi opintolainaa sijoittamalla tappiolle, on häviävän pieni silloin, jos valmistuu kuudessa vuodessa ja saa hyvityksen, Jokinen sanoo.
Turun yliopiston rahoituksen professori Mika Vaihekoski toteaa, että opintolaina kannattaa nostaa pelkästään jo sen edullisten ehtojen takia. Täysin riskitöntä lainan sijoittaminen ei hänen mielestään kuitenkaan ole.
– Velalla sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Vaikka pörssinousu on kestänyt nyt hyvän tovin, osakkeet voivat jossain kohtaa myös tulla alaspäin. Kun näin tapahtuu, niin siihen olisi syytä olla varautunut taloudellisesti, että sijoitusten arvo voi yllättäen laskea.
Vaihekosken mukaan opintolainan sijoittamisessa erityinen riski liittyy siihen, jos kaikki ei menekään niin kuin on suunnitellut. Lainaansa sijoittava opiskelija ei voi poissulkea mahdollisuutta, että hänen opiskelunsa saattavat yllättäen pitkittyä ja valmistuminen venähtää.
– Vaikka opiskelija olisi kuinka sitoutunut siihen, että valmistuu ajoissa, hän ei voi silti olla varma, käykö niin varmasti. Kuusi vuotta on pitkä aika, ja siinä ajassa ehtii tapahtua paljon sellaista, mitä ei ehkä ennalta osaa arvata, Vaihekoski sanoo.
Opiskelija menettää oikeutensa opintolainahyvitykseen, jos hän ei saa tutkintoaan valmiiksi kuudessa vuodessa. Laina jää kokonaan opiskelijan maksettavaksi.
Tämä ei vielä tarkoita, että lainan sijoittaminen olisi ollut vikatikki. Keskeistä on se, millä tavoin opiskelujen pitkittyminen vaikuttaa opiskelijan taloudelliseen tilanteeseen, tuloihin ja menoihin.
Jos on esimerkiksi opiskellut viisi vuotta opintotuen turvin, tukikuukaudet eivät välttämättä riitä enää edes kuudennelle opiskeluvuodelle. Tällöin opiskelijalla on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa. Jos hän käy töissä, hän voi rahoittaa opiskelunsa jatkossa kokonaan palkkatuloilla. Mikäli taas töitä ei ole, toisena vaihtoehtona on opiskella valmistumiseen asti perustoimeentulotuella.
Vaihtoehdoista jälkimmäinen on huonompi, sillä saadakseen toimeentulotukea opiskelijan on ensin realisoitava sijoitusvaransa ja käytettävä ne elämiseensä. Kela maksaa toimeentulotukea vasta, kun opiskelija on täysin varaton eikä hänellä ole muita tuloja.
Opintolainan maksaminen takaisin puolestaan alkaa puolentoista tai kahden vuoden kuluttua siitä, kun opiskelija on saanut viimeisen opintotukensa Kelalta.
Juuso Jokinen myöntää, että opintolainan sijoittaminen vaatii opiskelijalta kurinalaisuutta sen suhteen, että opinnot etenevät tavoiteajan edellyttämässä tahdissa.
Omaa talouttaan täytyy myös aktiivisesti suunnitella, ettei synny tilannetta, jossa opintolainaa yhtäkkiä tarvitseekin pakollisten menojen kattamiseen. Lisäksi on huolehdittava siitä, että mahdolliset työtulot ja sijoitusten tuotot pysyvät Kelan asettamissa opiskelijan tulorajoissa, jos nostaa opintotukea.
– Siinä on oltava koko ajan perillä omasta taloudestaan, jos haluaa olla opiskella, käydä töissä ja sijoittaa opintolainaansa, Jokinen sanoo.
– Jos tulorajat paukkuvat rikki, Kela ryhtyy perimään tukia takaisin, ja se Kelan perintäprosentti on suunnilleen sama kuin osakemarkkinoiden keskimääräinen vuosituotto pitkällä aikavälillä.
Jokinen sanoo opintolainan sijoittamisen toimivan motivaattorina, joka auttaa häntä opiskelemaan siinä tahdissa, että koulut tulee käytyä Kelan asettamassa tavoiteajassa.
Sijoittamisessa taas kyse on pidemmän aikavälin suunnitelmasta. Jokinen ei luota siihen, että suomalainen eläkejärjestelmä kannattelee hänen ikäpolveaan enää samalla tavalla kuin se kannattelee tämän päivän eläkeläisiä.
– Säästämällä itselleen tulevaisuuden turvaa on ainakin jokin varmuus siitä, ettei sitten joudu eläkeläisenä elämään pelkällä näkkileivällä.
Jutun ensimmäisen julkaisun jälkeen Jokinen on jatkanut opintolainasijoittamista. Hän kertoo, että sijoitettu laina tuotti vuonna 2021 noin 40 prosenttia.