Banner Before Header

Jyrki Lehtolan kolumni: Eduskunnasta löytyy Natoa vihaavien kommunistien karvainen versio Z-symbolista

Miten tässä näin kävi? Kommunismin piti olla kuollut, muisto toisten vallankumoustaisteluista, aktiivisemmasta seksielämästä, poskea pitkin valuneesta vappukyyneleestä, tähän jotain sorretuista työläisistä.

Kuntavaaleissa 2021 Suomen Kommunistinen Puolue sai 2073 ääntä ja jäi vaille paikkoja. Vasemmistoliitto on korvannut kommunismin hauraan hipin toiveella, että olisipa maailma toisenlainen, ei ole, ei voi mitään, no jos halattaisiin.

Ja silti Suomi on täynnä kommunisteja.

Kommunismi syövyttää suomalaista yhteiskuntaa. Kommunisteja ovat kaikki ne, jotka eivät olleet viisi vuotta sitten liittymässä Natoon, ja meidän kansalaisina on vainottava kommunisteja sosiaalisessa mediassa, koska toisin kuin kommunismissa, Suomessa on sananvapaus.

Kansanedustaja Anna Kontula on kommunisti, koska Kontula toi julki kielteisen Nato-kantansa, mikä on varsin tyypillistä käytöstä ukrainalaisten kansanmurhaa janoavalle naiskommunistille.

Kansanedustaja Erkki Tuomiojaa kuunneltiin pitkään viisaana mumisijana, kunnes vuorokaudessa paljastui, että se onkin kommunisti, koska ei ole valmis allekirjoittamaan kaikkea, mitä uneton Nato-twiittaaja on yöllä tuumaillut.

Tuomiojan tavoin Nato-kantaansa panttaava opetusministeri Li Andersson on muuttunut Nato-myönteisemmäksi, mikä on jo antiikin Kreikasta tuttu kommunistiyritys jäädä jäytämään yhteiskuntarauhaa hallituksesta käsin.

Kansanedustaja Jussi Saramolla on parta, Natoa vihaavien kommunistien karvainen versio Z-symbolista.

Professori Matti Klinge on kommunistin tavoin esittänyt historioitsijana ajatuksia, jotka eivät ole yhteneväisiä yleisen mielipiteen kanssa. Historian tuntemus pilaa usein hyvän twiitin, joten kaikki historioitsijat ovat kommunisteja.

Miten voi olla mahdollista, että moniarvoisessa demokratiassa siedämme tällaista kommunistien propagandaa?

Kommunistit ovat tunnettuja siitä, että ne soluttautuvat vaikutusvaltaisiin asemiin, ja niin on käynyt meilläkin.

Lähihistorian kommunisteja rakastavia kommunisteja on enemmänkin kuin vain entiset pääministerit Esko Aho ja Paavo Lipponen sekä presidentti Tarja Halonen.

Työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuorta ei vuonna 2014 häirinnyt Krimin kriisi tai kansainvälinen oikeus, kun Vapaavuori ajoi Venäjän energiayhtiö Rosatomin toimittamaa ydinvoimalaa Suomeen. Vapaavuori ei tyypillisen kommunistin tavoin nähnyt asioilla mitään yhteyttä.

Silloisen pääministerin Alexander Stubbin mielestä eduskunnan ydinvoimalakeskustelussa korostettiin liikaa Rosatomin roolia. Äärikommunistina Stubb tuohtui, kun kansanedustajat kyselivät Venäjän osuudesta ydinvoimalan rakentamisessa. Esikuvansa kommunisti Putinin tavoin kommunisti Stubb syytti kyselijöitä ”russofobian” lietsomisesta.

Meidän tehtävämme on kysyä toisiltamme, olemmeko me liberaali länsimaa ennen kuin saamme kommunismit vaiennettua keskuudestamme.

Kirjoittaja on kirjailija ja käsikirjoittaja.

Source Link is.fi