Kaasuverkkoyhtiö Gasgrid Finland haluaa rakentaa Suomeen jättimäisen putkiston kuljettamaan vetyä
Imatralainen terästehdas Ovako käyttää maakaasua teräksen kuumentamiseen. Kaasua on virrannut Imatralle Venäjältä jo vuodesta 1974. Viime kuussa Venäjä väänsi venttiilin kiinni, koska Suomi ei suostunut maksamaan kaasusta ruplissa.
Vielä kaasua on kuitenkin riittänyt Ovakolla.
– Kyllä on piisannut ihan hyvin. Käytämme Gasgridin putkessa olevaa kaasua, jota toimitetaan nyt eri lähteistä kuin aikaisemmin, Ovakon toimitusjohtaja Klaus Enwald sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Ovako saa nyt nesteytettyä LNG-maakaasua Virosta Suomenlahden alittavan Baltic Connector -kaasuputkea pitkin.
Kesällä kaasua riittää, mutta tilanne saattaa muuttua talvella.
– Jos on kova pakkastalvi, niin riittääkö kaasua kaikkina päivinä? Sitä emme vielä tiedä, Enwald pohdiskelee.
Vety mahdollinen korvaaja
Teollisuudessa etsitäänkin nyt kiivaasti maakaasun korvaajaa. Yksi vaihtoehto on vety. Tarkoituksena on irrottaa sitä ilmasta uusiutuvalla sähköllä, esimerkiksi tuulivoimalla. Tällaista vetyä ei kuitenkaan ole vielä tarjolla.
Ovako haluaisikin aluksi käyttää teollisuudesta jo nyt syntyvää ylijäämävetyä. Sitä on tarjolla Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevalta Kemiran tehtaalta.
Ovako, Kemira ja Suomen maakaasuverkkoa operoiva Gasgrid Finland selvittävät nyt yhdessä mahdollisuutta siirtää Kemiralla syntyvää vetyä putkea pitkin Ovakolle.
– Ovakolla on tiettyjä vedyn tarpeita ja Kemiralla on mahdollisesti myytävää vetyä. Ne ovat fyysisesti eri paikoissa eli siihen väliin tarvitaan siirtoinfrastruktuuria, Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä selventää asiaa.
Matkaa Kemiralta Ovakon tehtaalle on linnuntietävajaat 14 kilometriä. Mahdollisen putken pituus selviää vasta myöhemmin.
Laaja putkiverkko
Joka tapauksessa kyseessä olisi ensimmäinen tämän kokoluokan vetyputki Suomessa. Sipilän mukaan Suomessa on tähän mennessä rakennettu vetyputkia lähinnä teollisuusalueiden sisällä.
Gasgrid Finland haluaa käyttää Joutseno–Imatra-putken rakentamisesta saatavaa kokemusta laajemman vetyputkiverkoston rakentamiseen Suomeen.
– Ajatus on tehdä aluksi tällaisia demonstraatioita, laajempia kokonaisuuksia eri puolille Suomea. Näin voimme pilotoida rakentamista ja luvittamista. Sitten jossain vaiheessa ne voidaan yhdistää kokonaiseksi markkinaksi, Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä kertoo.
Gasgrid Finland haluaisi siis rakentaa Suomeen maakaasuverkon rinnalle laajan vetyverkon, joka yhdistäisi Suomen vedyn tuotannon Eurooppaan suunniteltuun vetyverkostoon.
– Siinä olisi kysymys ison mittakaavan verkostosta, Sipilä sanoo.
Vetyputki Pohjanlahdelle
Vetyverkosto palvelisi pitkälti samoja alueita kuin nykyinen maakaasuverkko. Erona olisi se, että yksi putkiston päähaaroista kulkisi Pohjanlahden rannikkoa pitkin aina Ruotsin rajalle saakka, jossa se yhdistyisi Ruotsin vetyverkkoon.
Syynä Pohjanlahden haaralle on se, että suurin osa tuulivoimasta on keskittynyt Pohjanlahden rannikolle ja merialueelle. Tarkoituksena on, että siellä valmistetaan tuulisähköllä vetyä, jota vetyputkisto siirtäisi kuluttajille Suomeen ja Eurooppaan.
Kolme vetylaaksoa
Gasgrid Finlandin visiossa Suomeen muodostuu kolme keskeistä vedyn tuotanto- ja käyttöaluetta eli vetylaaksoa. Yksi niistä on Pohjanlahden rannikolla ja länsirannikolla, toinen Etelä-Suomessa ja kolmas Kaakkois-Suomessa.
Olli Sipilän mukaan vetyputkistoa tarvitaan korvaamaan fossiiliset polttoaineet erityisesti teollisuudessa.
– Jos Eurooppa haluaa olla hiilineutraali, niin eri analyysien mukaan 20-30 prosenttia Euroopan energiankäytöstä on vetyä tai sen johdannaisia, Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä sanoo.