Banner Before Header

Kahvipaketti 14 euroa, vessapaperipakkaus 18 euroa, kaksion vuokra 2 000 euroa – näin kallista on nyt asua New Yorkissa

New York

Olen asunut New Yorkissa kahdeksan kuukautta. Asumisen ja elämisen kalleus kaupungissa on jatkuva keskustelun ja päivittelyn aihe. Moni kaupunkilainen on huolissaan siitä, miten saada rahat riittämään.

New York on aina ollut kallis kaupunki, mutta Yhdysvalloissa vellova inflaatio on nostanut hintoja entisestään.

Vuonna 2022 New York oli maailman toiseksi kallein kaupunki asua heti Hongkongin jälkeen ECA Internationalin tutkimuksen mukaan. Tutkimuksessa otetaan huomioon erilaisia tekijöitä, kuten peruselintarvikkeiden hinnat, vuokrataso, energian hinta sekä paikallisen valuutan vahvuus.

Suurin kuluerä New Yorkissa on asumiskustannukset.

Maksan tilavasta kaksiostani vuokraa 1 900 dollaria eli noin 1 980 euroa kuukaudessa. Asuntoni sijaitsee Brooklynin Sunset Parkissa, joka on työväenluokkainen, latinotaustaisten ihmisten kansoittama asuinalue noin 40 minuutin metromatkan päässä Manhattanin Times Squarelta.

Kaksion kuukausivuokra Brooklynin Sunset Parkissa on lähemmäs 2000 euroa.

Pandemian aikana vuokrat laskivat hetkellisesti, mutta nyt vuokramarkkinat käyvät jälleen kuumina. Vuokrataso on noussut vuoden aikana 3,25 prosenttia – ja tämä koskee vain vuokrasäänneltyjä asuntoja. Tämä on korkein nousu vuokrissa vuosikymmenen aikana.

Sen sijaan vuokramarkkinoilla, joita ei ole säännelty, keskimääräinen vuokra asunnoissa Manhattanilla oli viime toukokuussa 4 975 dollaria eli 5 185 euroa kuukaudessa. Nousua oli huimat 22 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Asumiskustannuksiin päälle tulevat sähkö ja kaasu. Energiakustannukset ovat kovassa nousussa. Energiayhtiöt ovat jo varoittaneet, että kaasun hinta nousee tulevana talvena 32 prosenttia viime talveen verrattuna. Sähkön hinta tulee olemaan 22 prosenttia korkeampi.

Elokuun sähkölaskuni oli noin 300 euroa. Suurin sähkösyöppö kesäkuukausina on ilmastointi. Kaasulaskuni on kesäkuukausina pysynyt kohtuullisessa muutamassa kympissä per kuukausi, mutta odotan lievällä kauhulla ensi talvea. Talvikuukausina asuntoni lämpiää kaasulla.

New Yorkissa ruuan hinta on noussut vuodessa 9,1 prosenttia viimeisimmän inflaatioraportin mukaan, kertoo The New York Times. Kananmunien hinta nousi 39,8 prosenttia, jauhojen hinta 23,3 prosenttia, maidon hinta 17 prosenttia ja leivän hinta 16,2 prosenttia.

Kananmunien hinnat ovat nousseet. Osasyynä on kuivuus, joka on vaikeuttanut maatilojen kananmunien tuotantoa.

Kauppareissuun yhden hengen taloudessani uppoaa normaalisti 80–100 dollaria (1 dollari on 1,04 euroa). Karkeasti arvioiden kulutan ruokaan noin kaksi kertaa enemmän rahaa New Yorkissa kuin Helsingissä.

Vähän reilun sadan dollarin, noin 108 euron, ostoskori lähellä kotiani sijaitsevasta Key Food -supermarketista sisältää kaksi kahvipakettia (noin 14 euroa kappale), leipäpaketin, neljä luonnonjugurttia, vihanneksia (porkkanoita, herkkusieniä, salaattia, parsakaalia, herneitä), mustikoita, kaksi smoothieta, fetajuuston, paketin tofua, intialaisen maustekastikkeen, sipsipussin ja sixpackin alkoholitonta olutta.

Tämän verran ruokaa sai reilulla sadalla eurolla supermarketista Brooklynissa.

Myöhemmin samalla viikolla käyn ruokaostoksilla Whole Foods Marketissa. Ketju tunnetaan keskittymisestä luomuvihanneksiin ja eettisiin lihoihin ja kaloihin. Sen hinnat ovat tavallisia perusmarketteja korkeammat, joten käyn siellä varsin harvoin.

Ketjun liikkeet ovat suosittuja ruokakauppoja hyvin toimeen tulevien, laadukkaita raaka-aineita arvostavien amerikkalaisten keskuudessa. Melkein vitsiksi muodostunut merkki asuinalueen gentrifikaatiosta eli keskiluokkaistumisesta on se, että sinne ilmestyy Whole Foods Market.

Ostoksiin Whole Foodissa menee noin 90 euroa. Kuuden rullan vessapaperipakkaus (kierrätetystä materiaalista tehty) maksaa noin 18 euroa. Paketti täysjyväpaahtoleipää maksaa 6,50 euroa, purkki tomaattipastakastiketta 8,60 euroa.

Myös ravintoloiden hinnat ovat nousseet. Samaan aikaan kun raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nousseet, ravintoloiden on pitänyt nostaa palkkatasoa houkutellakseen työntekijöitä.

Avokadosalaatti ja alkoholiton olut baarissa Williamsburgin hipsterikaupunginosassa 20 prosentin minimitippeineen maksaa noin 28 euroa. Lasi talon punaviiniä maksaa noin 15 euroa ja trendikäs espresso martini -drinkki maksaa 16 euroa.

New Yorkissa nouto- ja tilausruoka ovat suosittuja. Tarjontaa on paljon, ja lisäksi monien pienten asuntojen keittiöt eivät ole ihanteellisia kokkaukseen. McDonald’sin kala-ateria kotiin kuljetettuna (tippeineen) maksaa noin 18 euroa.

Tavallinen pieni kahvi Starbucksista maksaa noin 3,70 euroa.

Koko Yhdysvalloissa ruuan hinta on noussut 13,5 prosenttia vuodessa, kertoo CNN. 25 miljoonaa aikuista amerikkalaista elää kotitalouksissa, joissa ei ole riittävästi ruokaa. Ilmaista ruokaa jakavien keskusten eli ruokapankkien asiakasmäärät ovat kasvaneet 40 prosenttia. Lisäksi ilmaista ruokaa jakavat muun muassa erilaiset seurakunnat ja hyväntekeväisyysjärjestöt.

Keskiviikkona Valkoinen talo järjesti nälkäkonferenssin, ensimmäisen kerran sitten vuoden 1969.

Presidentti Joe Biden on taistellut koko virkakautensa ajan inflaation kanssa.

Inflaatio ja sen myötä nousseet elinkustannukset ovat poliittinen kuumaperuna, joka uhkaa demokraattipuolueen asemia marraskuun 8. päivä järjestettävissä kongressivaaleissa. Arjen kalleus on republikaanien ykkösteema tulevissa vaaleissa. Republikaaninen puolue syyttää presidentti Joe Bidenia ja tämän hallintoa korkeasta inflaatiosta.

Inflaatioon on monia maailmanlaajuisia syitä pandemian vaikutuksista Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Osa taloustutkijoista on sitä mieltä, että presidentti Bidenin pandemian aikana myöntämä valtiollinen tukipaketti amerikkalaisille, joka tunnetaan nimellä American Rescue Plan, vauhditti inflaatiota Yhdysvalloissa.

Bidenin hallinto sai elokuussa läpi inflaation vaikutuksia hillitsemään pyrkivän lakipaketin nimeltä Inflation Reduction Act. Paketti laskee esimerkiksi joidenkin reseptilääkkeiden hintoja. Lisäksi siinä keskitytään pitkällä aikavälillä vihreään siirtymään ja uusien työpaikkojen luomiseen tälle sektorille. Kriitikkojen mukaan lakipaketilla ei ole välittömiä vaikutuksia inflaatioon.

Ja sitä amerikkalaiset nyt kaipaavat: välitöntä helpotusta taloudellisesti tukalaan tilanteeseen. Mutta sellaista ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtaja Jerome Powell varoitti, että taantuma on mahdollinen, sen jälkeen kun keskuspankki oli viikko sitten nostanut ohjauskorkoa.

New Yorkissa joudutaan raapimaan päätä vielä kauan pohtiessa, miten saada rahat riittämään.

Source Link is.fi