Banner Before Header

Kaikki ovat nyt hiilenä metsäkohusta – lue mistä kiistassa oikein on kyse

Hallitus riitautui pahasti päättäessään Suomen kantaa metsäteollisuuden sääntelyä koskevaan asetukseen. Torstaina sitä ryöpytettiin kovaa eduskunnan kyselytunnilla. Keskustelussa vilahtelee uusi termi: taksonomia.

Taksonomia on Euroopan unionin kestävän rahoituksen asetus. EU valmistelee taksonomiaa eli tarkemmin sanoen luokittelua ja kriteereitä, jotka määrittävät jatkossa kestäväksi katsottavat rahoitus- ja investointikohteet.

Mitä suotuisammat ilmasto- ja ympäristövaikutukset, sitä kestävämpi tietty hanke on, ja sitä halvemmin ja helpommin siihen saa rahoitusta.

Koska voimaan?

Taksonomia-asetuksessa on yleisiä ympäristötavoitteita ja -periaatteita sekä raportointimalli. Paketti jakaantuu ilmasto- että ympäristökriteereihin.

Ilmastokriteereistä komissio päätti jo keväällä, ja ne tullevat voimaan vuoden alusta – vaikkakin Suomi vastustaa niitä.

Ympäristötavoitteita koskevat kriteerit ovat luonnosvaiheessa. Komission säädös valmistunee niistä arviolta kevään tai kesän aikana.

Ensi vaiheessa taksonomia vaikuttaa yli 500 hengen pörssiyhtiöihin, pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin, jotka hankkivat pääomia markkinoilla. Jatkossa taksonomian piiriin tulee muutakin elinkeinoelämää.

EU-ministerivaliokunta linjasi tällä viikolla Suomen kannan taksonomia-asetukseen. Suomi pitää säädöksen tavoitetta ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen tärkeänä, mutta haluaa, että metsätalouden tarkemman sääntelyn kansallisissa käsissä.

Suomen mielestä metsien käsittelyä koskevat tekniset kriteerit ovat tulkinnanvaraisia ja osin epäselviä ja tästä voi seurata, että suomalainen metsätalous jää taksonomian ulkopuolelle. Silloin sen saama edullinen rahoitus investoinneille heikkenisi.

Hallitus kertoi keskiviikkona, että Suomi aikoo äänestää asetusta vastaan. Äänestys on Brysselissä kolmen viikon kuluttua.

Sdp, keskusta ja Rkp vastustavat asetusta, kuten myös suuret oppositiopuolueet. Vihreät ja vasemmistoliitto jättivät eriävän mielipiteensä.

Mitä taksonomia tuo metsäaloille?

Ilmasto- ja ympäristökriteerien raportoiminen ei koske suoraan yksityisiä metsänomistajia vaan suuryrityksiä, mutta vaikutukset valuvat metsätiloille MTK:n arvion mukaan puukaupan kautta. Näin taksonomia vaikuttaa kaikkeen puunhankintaan.

Ilmastokriteereiden luonnoksessa esillä on ollut malli, jossa on tarkkoja kirjauksia siitä, mitä metsässä pitää tai ei saa tehdä. Muun muassa 20 prosenttia metsästä pitää jättää koskematta. MTK:n mielestä se on kohtuuton, koska kukaan ei maksa korvausta siitä.

Taksonomia tuo myös raportointivelvollisuuden, joka MTK:n arvion mukaan siirtyy siis metsänomistajille. Näin siksi että metsäteollisuudella ei ole juurikaan omaa metsää vaan se ostaa puun metsänomistajilta.

Ilmastopuolella metsäala ei hyväksy ehdotusta siitä, että yli 13 hehtaarin metsätilojen tulisi tehdä niin kutsuttu ilmastohyötyanalyysi ja raportoida metsänkäyttötapoja 30 vuoden ajalta. Näiden valvontaan tarvittaisiin metsäsuunnitelma. Se miten ilmastoanalyysi tehdään, ei MTK:n mukaan selviä ainakaan taksonomiaesityksestä.

Suomi ja metsäteollisuus pitävät myös hehtaarikokoa liian pienenä. Tähän asti metsien käytön kestävyyttä on tarkasteltu jäsenvaltion tasolla.

Ilmastosäädökset tuottavat MTK:n mielestä erityisesti hallinnollista taakkaa, mutta 20 prosentin suojeluvaateet menevät myös omaisuuden suojan peruskysymyksiin.

MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakolan mielestä metsiä pitäisi pystyä käyttämään niin tehokkaasti, että ne korvaavat fossiilisia tuotteita. Suomen tapaisessa maassa tavoitteet kääntyvät itseään vastaan.

Luonnon monimuotoisuuden suhteen ongelmana on prosenttiosuus, joka koskee myös niitä metsänomistajia, joiden mailla ei ole luontoarvoa, joka parantaa monimuotoisuutta. Monimuotoisuuden lisäämiseen on monia muita tehokkaampia työkaluja, hän katsoo.

”Kansallinen häpeä”

Suomen luonnonsuojeluliitto totesi äänestyspäätöksestä, että on ”kansallinen häpeä” äänestää kestävän rahoituksen kriteereitä vastaan.

Vihreiden kansanedustaja, suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi arveli Ylen A-Talkissa torstaina, että valiokunta äänestää aikanaan taksonomiapäätöksestä hallituksen kannan mukaisesti.

Hassin mukaan hallitus ei ole taksonomia-päätöksessään johdonmukainen siihen nähden, mitä kirjattiin hallitusohjelmaan ja mitä Suomi ajoi EU-puheenjohtajana kaksi vuotta sitten.

Hassin mukaan ”ilmastosavottaa ei voi tehdä veronmaksajien rahoilla” vaan tarvitaan myös yksityistä sijoittamista ja niille kriteerejä. Hassin mukaan taksonomia tarjoaisi ”ilmastoekomerkin” kriteereistä, joita hallitus nyt kuitenkin vastustaa.

Ympäristöjärjestö WWF:n Suomen ilmasto-ohjelman päällikön Bernt Nordmanin mukaan taksonomia ei estä suomalaisia metsänomistajia tekemästä päätöksiä. Hänen mukaansa ilmastohyödyn täytyy olla myös todennettavissa, jotta metsänomistaja pääsee kategoriaan, jossa myy puuta vihreään investointiin.

A-Talkissa puhuneen Nordmanin mielestä vastustajat maalaavat mörköjä ja käyttävät EU-vastaista populismia. Hän ei usko, että Suomi pystyy jarruttamaan säädösten läpimenoa EU:ssa.

EU:n taksonomia-asetusta vastustaa Suomen lisäksi vain Ruotsi.

Metsäpaloja joka puolella

Hallituksen eripurasta kertoo sekin, että keskusta nälvi Sdp:tä taksonomia-päätöksessä, vaikka puolueet olivat samalla puolella. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko arveli keskiviikkona, että pääministeri Sanna Marin (sd) epäonnistui taksonomiakiistassa, koska hallitus jäi eripuraiseksi.

Torstaina Saarikko pahoitteli epäonnistunutta sanavalintaa.

Perussuomalaiset ja kokoomus penäsivät kyselytunnilla, miten hallitus aikoo pitää metsänomistajien puolta taksonomia-asetuksessa. Marin ei pitänyt ongelmallisena sitä, että hallituksen rivit repesivät asiassa.

Suomesta puhutaan usein metsänhoidon mallimaana, mutta hiljan presidentti Sauli Niinistökin ajoi professoreiden mielestä metsään Glasgow’n ilmastokokouksen puheissaan. Metsäasioiden besserwisserismistä ja ylikehuista presidenttiä moitti kaksi alan professoria.

Taksonomiasta erillinen, mutta kestävään metsänhoitoon ja viime aikojen metsäkeskusteluun liittyvä termi on metsäsektorin luoma PEFC-sertifikaatti. Se koskee noin 90 prosenttia talousmetsistä.

Sekä Ely-keskukset että Syke irtisanoutuivat keväällä sertifikaatista, koska se on niiden mielestä harhaanjohtava. Tutkimuksista ei niiden mukaan löydy tukea ekologisesta kestävyydestä vaan ne osoittavat Suomen metsissä tapahtuvien muutosten hävittävän lajeja ja elinympäristöjä merkittävästi.

Lue lisää: ”Hallitus on mokannut homman” – oppositio ryöpyttää hallituksen riitaista EU-päätöstä

Muita lähteitä: Valtioneuvosto, EK, Ely-keskus, IS ja HS

Source Link is.fi