Kaksi minuuttia kuntosalin kylmäkaapissa maksaa 50 euroa, mutta avanto ajaa saman asian – asiantuntija arvioi salien trendihoidot
Hyvinvointipalvelut ovat kuntokeskuksissa kasvava trendi.
Salitreenin ja ryhmäliikuntatuntien ohella kuntokeskuksissa on tarjolla muun muassa ravinto- tai univalmennusta sekä valtava kirjo erilaisia laitehoitoja.
Yli 35 vuotta liikunta-alalla ollut yrittäjä Rauno Bies kertoo, että kuntokeskuksissa paine uudistua on jatkuva. Lisäksi takana on taloudellisesti vaikeita vuosia.
– Korona-aikana menetimme paljon asiakkaita eli koko ajan on mietittävä, millä saisimme lisää liikevaihtoa.
Bies pyörittää tällä hetkellä Joensuussa kolmea liikuntakeskusta. Viime vuonna hän hankki yhdelle saleista laitteet huippukylmähoitoon sekä lihasten sähköiseen aktivointiin perustuvaan MMS-hoitoon.
– Minulla on itselläni polvissa nivelrikkoa. Kokeilin kylmähoitoa ja siitä oli iso apu. Siitä se ajatus lähti, että näihin voisi panostaa enemmänkin, Bies kertoo.
Tarjolla myös kyseenalaisia hoitoja
Kuntokeskusten kasvavaan palvelutarjontaan liittyy myös ongelmia. Palvelujen kirjo on laaja ja joukossa on hoitoja, joiden hyödyistä ei ole pitävää näyttöä.
Yksi esimerkki on sähkömagneettiseen säteilyyn perustuva Bemer-verisuoniterapia, jonka teho kyseenalaistettiin jo kymmenen vuotta sitten. Tuolloin Suomen olympiakomitea teki yhteistyötä laitetta valmistavan yhtiön kanssa, kunnes suomalaistutkijat osoittivat, ettei laitteen lupauksille ole katetta.
Pyysimme asiantuntijoita arvioimaan kolmen yleistyneen palvelun hyötyä tavalliselle kuntoilijalle.
Kryoterapia
Mistä on kyse: Kryoterapia on yleisnimitys hoidoille, missä keho tai osa kehosta altistetaan hetkellisesti voimakkaalle kylmyydelle. Hoito voi tapahtua esimerkiksi kylmähuoneessa tai kabiinissa.
Mitä lupaa: Lievittää kipua, nopeuttaa lihasten palautumista, vähentää turvotusta ja helpottaa stressiä.
Hyöty: Kylmähoidon hyödyllisyys riippuu siitä, mitä hoidolla tavoitellaan ja kenelle hoitoa annetaan, sanoo Dominique Gagnon.
Hän työskentelee liikuntafysiologian yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa sekä tutkimusjohtajana Helsingin Urheilulääkäriasemalla.
Jos tavallinen kuntoilija haluaa kohentaa oloaan, kylmästä voi olla hyötyä.
– Kylmäaltistus käynnistää kehossa stressireaktion, jonka seurauksena vapautuu aivojen välittäjäaineita, kuten noradrenaliinia ja dopamiinia. Nämä voivat vaikuttaa mielialaan, Gagnon toteaa.
Lisäksi kylmähoidon on todettu lieventävän kiputiloja vaimentamalla kipua aistivien reseptorien herkkyyttä. Silläkin on vaikutusta mielialaan.
Kylmäaltistus myös vahvistaa sydän- ja verenkiertoelimistöä. Verisuonet ovat sileää lihaskudosta, joka toimii tahdosta riippumatta.
– Emme voi käskeä näitä lihaksia, mutta kylmän avulla voimme luoda ympäristön, missä nämä lihakset joutuvat töihin, Gagnon kuvaa.
Lyhytkestoisessa kylmäaltistuksessa verisuonet ensin supistuvat ja sitten laajenevat. Sydänsairaalle tai kohonneesta verenpaineesta kärsiville rasitus voi olla liian suuri, eikä kylmähoitoa siksi suositella heille lainkaan.
Myös urheilijoiden tulee olla tarkkoja siitä, milloin kylmähoitoa käyttävät. Kylmä voi nimittäin sekä parantaa että heikentää fyysistä suorituskykyä.
Dominique Gagnon ei suosittele kylmähoitoa heti voimaharjoituksen jälkeen, sillä tällöin osa harjoituksen hyödyistä menee hukkaan.
– Jos treenaa salilla hauista ja heti harjoituksen jälkeen viilentää hauiksen, hidastaa proteiinisynteesiä, jonka tarkoitus on kehittää lihasta isommaksi ja vahvemmaksi.
Toisin sanottuna harjoittelu aiheuttaa lihaksissa vaurioita, joita verenkierrossa kulkevat aminohapot paikkaavat. Kylmä häiritsee tätä prosessia.
Sen sijaan jos tavoitteena on palautua harjoituksesta mahdollisimman nopeasti, kylmästä on hyötyä.
– Jos olet olympialaisissa ja kilpailet useana päivänä peräkkäin, sillä ei ole merkitystä, miten paljon lihaksesi kasvavat kilpailujen jälkeen. Sen sijaan ratkaisevaa on, mikä on suorituskykysi kunakin päivänä. Tällöin kylmähoidosta voi olla hytötyä.
MMS- ja EMS-hoidot
Mistä on kyse: MMS- ja EMS-hoidoissa lihakset pakotetaan supistumaan sähkömagneettisten pulssien avulla. Lyhenteet tulevat sanoista magnetic muscle stimulation ja electric muscle stimulation. Palvelua markkinoidaan muun muassa nimillä X-Tone, Hifem, EMSculpt
Mitä lupaa: Polttaa rasvaa, lisää lihasten voimantuottoa ja kiinteyttä, nopeuttaa palautumista ja toipumista vammoista ja leikkauksista.
Hyöty: Kun kylmähoidon vaikutuksista löytyy tutkittua tietoa, lihasten sähköstimulaatioon perustuvista hoidoista on heikosti näyttöä.
– Näihin liittyy aika rohkeita terveysväittämiä ja ongelma on se, että näistä on kamalan vaikea löytää kunnolla tutkittua tietoa, Tiina Nylander sanoo.
Nylander on liikuntalääketieteen ja yleislääketieteen erikoislääkäri. Hän pitää vastaanottoa ODL Liikuntaklinikalla Oulussa ja tapaa työssään potilaita pikkulapsista vanhuksiin.
Omassa työssään Nylander ei ole MMS-hoitoa käyttänyt, vaikka sen luvataan nopeuttavan toipumista urheiluvammoista.
– En määräisi hoitoa, mutta jos potilas kokee saavansa siitä lisää helpotusta ja lompakko kestää, niin mikäs siinä.
Erityisen skeptisesti Nylander suhtautuu väittämään, että sähköstimulaatio kasvattaa lihasvoimaa. Hän korostaa, ettei hoidolla voi korvata harjoittelua tai oikeanlaista ravintoa.
Kuntoilijalle lihasstimulaatiosta ei siis ole merkittävää hyötyä. Sen sijaan EMS-hoito mainitaan esimerkiksi naisten virtsankarkailun Käypä hoito -suosituksissa.
Matalataajuinen värähtely
Mistä on kyse: Kehoon ohjataan matalataajuista värähtelyä esimerkiksi patjan tai nojatuolin avulla. Palvelua on markkinoilla muun muassa Neurosonic-nimisenä.
Mitä lupaa: Rauhoittaa autonomista hermostoa, rentouttaa ja lievittää stressiä, parantaa unen laatua.
Hyöty: Tiina Nylander kertoo, että värähtelyyn tai tärinään perustuvia hoitoja on ollut markkinoilla vuosien ajan, vain kauppanimet vaihtuvat.
– On erityyppisiä laitteita, mutta kaikissa idena on, että värinä tai tärinä rentouttaa ja sitä kautta helpottaa unensaantia ja stressiä, Nylander kuvaa.
Tieteellistä näyttöä hoidon tehosta ei kuitenkaan ole. Nylander pitää mahdollisena, että värinä rentouttaa aivan niin kuin mikä tahansa muu rauhoittava käsittely.
– Värinämatolla lepääminen voi olla miellyttävä kokemus ja auttaa rauhoittumaan, Nylander toteaa.
Kuluttajan on vaikea arvioida hoidon tehoa
Tiina Nylander pitää hyvinvointipalvelujen markkinointia ongelmallisena. Lupaukset ovat kovia, ja tavallisen kuluttajan on vaikea arvioida niiden todenmukaisuutta.
– Usein vaikutukset ovat huonosti mitattavissa ja tutkimukset perustuvat lähinnä ihmisten omaan kokemukseen hoidosta, Nylander toteaa.
Ihmisen oma kokemus taas voi olla vääristynyt monesta syystä. Hoidon aikana on saatettu esimerkiksi tehdä muita muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa lopputulokseen enemmän kuin itse hoito.
– Syödään pikkuisen terveellisemmin, treenataan vähän enemmän, Nylander havainnollistaa.
Hän kehottaa muistamaan vanhan ohjeen: jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se tuskin on totta.