Kansanedustajat hiillostivat ministeri Mikkosta ukrainalaisten ”helvetistä” vastaanottokeskuksissa – ”Ei kettuakaan päästetä kanalaan”
Eduskunta kokoontui tänään tiistaina kello 14 keskustelemaan Ukrainan sodasta ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.
Polttavia kysymyksiä singahti muun muassa sisäministeri Krista Mikkosen (virh) suuntaan, kun kansanedustajat Vilhelm Junnila (ps) ja Timo Heinonen (kok) nostivat esille alkuviikon uutiset venäläisten ja ukrainalaisten majoittamisesta samoihin tiloihin Suomen vastaanottokeskuksissa.
Junnila siteerasi suoraan Salon Seudun Sanomissa ilmestynyttä ukrainalaisäidin haastattelua, jossa tämä kauhisteli saapuneensa helvetistä toiseen törmättyään vastaanottokeskuksessa liikekannallepanoa pakeneviin venäläismiehiin.
– Osa on jopa menettänyt heille huoneensa. Tilanne on järjetön. Ei kettuakaan päästetä kanalaan, vaikka kuinka vakuuttelisi vastustavansa kanojen syömistä. Muistutan, ettei rintamakarkuruus ole peruste turvapaikalle, Junnila sanoi.
– Ukrainalaisten ja liikekannallepanoa paenneiden venäläisten turvapaikanhakijoiden sijoittaminen samoihin vastaanottokeskuksiin on hämmentävää, pelottavaa ja myös loukkaavaa, painotti Heinonen.
Sisäministeri Mikkosen mukaan Maahanmuuttovirastoa (Migriä) ja vastaanottokeskuksia on ohjeistettu välttämään yhteismajoituksia ja takaamaan kaikille tulijoille turvalliset olosuhteet. Hän kuitenkin totesi, että tulijoiden rekisteröinti samoihin tiloihin ei välttämättä tarkoita, että he asuisivat kirjaimellisesti saman katon alla.
– Käytännössä he (joissakin tapauksissa) asuvat eri paikoissa, koska tällaisia asuntopohjaisia vastaanottokeskuksia on nyt paljon enemmän kuin aiemmin, Mikkonen sanoi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila piti tilannetta vastaanottokeskuksissa järjettömänä.
Lue lisää: SSS: Venäläisten käytös vastaanottokeskuksissa järkyttää ukrainalaisäitejä – ”Helvetti on täällä”
Puoluejohtajat koolle puimaan itärajan aidoitusta
Keskustelun loppupuolella kansanedustaja Wille Rydman (kok) kysyi hallitukselta mahdollisuudesta rakennuttaa esteaita itärajan kriittisimmille ylityspaikoille. Rydman viittasi Rajavartiolaitoksen viimeviikkoiseen luonnehdintaan, jonka mukaan aita tarvittaisiin mahdollisimman pian venäläisen tulijaliikenteen kitkemiseksi.
– Se ei liity pelkästään tämän akuutin hetken tilanteeseen vaan ylipäätään siihen käymistilaan, joka venäläisessä yhteiskunnassa on, ja myöskin tuleviin mahdollisuuksiin hyödyntää joukoittaista maahantuloa kielteisen vaikuttamisen välineenä.
Pääministeri Sanna Marin (sd) vastasi suhtautuvansa hankkeeseen myönteisesti ja luottavansa rajaviranomaisten arvioon. Hänen mukaansa ulkopoliittisia vaikutuksia on arvioitu viime viikolla tasavallan presidentin Sauli Niinistön, valtioneuvoston sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokouksessa.
– Tulemme pikaisesti kutsumaan myös eduskuntaryhmien ja puolueiden johdon koolle niin, että saisimme tälle kysymykselle laajan parlamentaarisen tuen, Marin sanoi.
Marin ei osannut vielä arvioida, miten kauan aidan rakentamisessa kuluisi.
Ministeriaitiossa pääministeri Sanna Marin, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ja ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr).
Rajavartiolaitoksen suunnitelman mukaan aitaa ei rakennettaisi koko rajan pituudelta vaan riskialttiille alueille, kuten rajanylityspaikoille ja niiden lähialueille. Pääosa aidasta tulisi rajojen valvonnan painopistealueelle Kaakkois-Suomeen.
Viranomaiset arvioivat, että 10–20 prosenttia itärajasta olisi syytä aidata. Aitaa rakennettaisiin noin 130–260 kilometrin matkalle. Suomella ja Venäjällä on yhteensä 1 289 kilometriä yhteistä maarajaa.
Sisäministeri Mikkosen mukaan sisäministeriö on esittänyt rahoitusta esteaidan ”pilottihankkeeseen”. Sen avulla on tarkoitus kerätä tietoa muun muassa rakennustekniikasta ja turvallisuusteknologiasta. Mikkonen huomautti, että vaikka Baltiassa esteaitoja on jo pystytetty, poikkeavat maiden olosuhteet Suomesta.