Banner Before Header

Kari-Pekka Kyröltä raju linjaus hiihdon olympiavalinta­jupakkaan: ”Ihan katastrofi”

Maanantaina tullut tieto maastohiihdon maailmancupin Planican kilpailun perumisesta kohautti suomalaisia hiihtopiirejä. Maastohiihdon entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö ei Ilta-Sanomien haastattelussa ota kantaa tuliseen spekulaatioon yksittäisistä urheilijavalinnoista, vaan kääntää huomion kohti koko suomalaisen maastohiihdon alemmuustilaa.

Viimeiseksi näyttöpaikaksi Pekingin olympialaisia varten suunniteltu kisa katosi kalenterista ja osa urheilijoista on täysin vailla tuoretta näyttöä kisakunnostaan. Tällaista tilannetta ei edes pitäisi olla.

– Norjalla ja Venäjällä, oikeilla hiihtomailla, joihin Suomi on aiemmin kuulunut, on 8+8 paikkaa. Suomella on 6+7. Pitäisi pysähtyä miettimään, minkä takia? Varsinaisista syistä ja seurauksista kukaan ei puhu mitään.

Kyrön mukaan Suomella olisi naisissa kahdeksan, jopa yhdeksän Olympiakomitean valintakriteerit täyttävää urheilijaa. Se aiheuttaa nykyisen maakiintiön kanssa valintasopan, joka on kiehumassa yli kattilasta.

– Kaikkia ei voida valita, kun Suomen maakiintiö on kehittymässä huolestuttavaan suuntaan ja romahtamassa hiihdon kehitysmaiden tasolle. Miehillä kuusi on ihan katastrofi.

– Liittojohtoisesti puhutaan, kuinka sinivalkoinen latu on vahvistunut, mutta sehän on historiallisen heikko. Hiihdon kehitysmaan rajana on pidetty sitä, että on 5+5 paikkaa. Suomi on valumassa sinne, Kyrö paaluttaa.

Suomi tippui viime kaudella olympiarankingissa, koska sprinttijoukkueita ei lähetetty maailmancupin osakilpailuihin Davosiin ja Dresdeniin. Olympiarankingissa tippuminen vähensi olympiapaikkoja, josta Suomi nyt valintajupakassa kärsii. Kyrön mukaan maailmancupin kisoissa mitataan maan taso, ja niissä määräytyvät maakiintiöt niin maailmancupiin, MM-kisoihin kuin olympialaisiinkin. Kiintiöpaikkojen määrä oli Kyrön mukaan hänelle päävalmentajana ammatillinen päähuomio.

– Suomalainen hiihto on taantunut. On vedottu taloudellisiin syihin, ettei viime vuosien maailmancupin kisoihin ole aina lähetetty täysiä joukkueita. Taloudelliset syyt ovat aina huonoja syitä, koska Hiihtoliitto on taloudellisesti vahva, Kyrö sanoo.

– Tämä on iso huolenaihe, josta vaietaan. Siitä seuraa vain se, että Riitta-Liisa Roponen, Jasmin Kähärä tai Katri Lylynperä, joilla on Olympiakomitean mukainen näyttö, niin kaikkia ei voida valita. Siitä seuraa se, että kaikille matkoille ei todennäköisesti starttaa Suomesta neljää hiihtäjää, kuten pitäisi. Tämä on se iso asia, mihin pitäisi nyt pysähtyä.

Riittävätkö Riitta-Liisa Roposen näytöt olympiapaikkaan?

Suomen Pekingin hiihtomaajoukkuetta täydennetään tiistaina, mutta miehissä ja naisissa yksi paikka jäänee auki. Kyrön mukaan 43-vuotias Roponen valittaisiin, jos kotimaisen hiihdon tilanne olisi parempi.

– Ensisijaisesti tällä kaudella annettujen näyttöjen pitäisi ratkaista. Mutta jos Suomen maakiintiö olisi huippuhiihtomaiden tasoa, niin Ritu valittaisiin.

Kyrö kyseenalaistaa myös urheilijoiden valintoja. Hänen mukaansa näyttöjä olisi ollut mahdollista antaa jo hyvissä ajoin aiemmin, ja esimerkiksi Tour de Skin kiintiöpaikkoja jäi turhaan käyttämättä.

– Ihmetyttää, minkä takia urheilijat eivät osallistu Tour de Skille, kun koko muu maailmankärki siellä hiihtää, ja se palvelee olympiakisoja. Se, että kilpaillaan vähän, vähän väistellään ja kytätään itselle edullisia kilpailuja, niin sekin on syy, että ollaan tässä tilanteessa, Kyrö arvioi.

Jasmin Kähärä vauhdissa maailmancupin sprinttikisassa Dresdenissä joulukuussa.

Tällä kaudella Kyröä on säväyttänyt 21-vuotias Jasmin Kähärä, jolle on Roposen ohella pedattu viimeistä olympiapaikkaa.

– Jasmin Kähärä on koko tämän uuden sprinttihiihdon, eli viimeisen kymmenen vuoden aikana, ainutlaatuinen ilmiö. Hän latoo junnuikäisenä kansainvälistä huippuvauhtia. Perinteisellä on ollut nopeita suomalaisnaishiihtäjiä, mutta vapaalla ei ole ollut. Jos jostakin Suomen hiihto on kärsinyt, niin nopeiden luistelijatyttöjen puutteesta, Kyrö sanoo.

Source Link is.fi