Banner Before Header

Karttasovellus näyttää, missä Suomi lihoo ja sairastaa – ylipainoisten määrä kasvaa rajusti, mutta ravitsemusterapeutin palveluita on tarjolla niukasti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uusi karttapalvelu herättelee puuttumaan pikaisesti lihavuusongelmaan. Se kertoo tikittävästä aikapommista maakunnissa ja kunnissa eri puolilla Suomea.

THL:n tutkimusprofessori ja johtaja Tiina Laatikaisen mukaan tarjolla on tärkeää tietoa kunta- ja aluetason päättäjille.

Palvelu havainnollistaa (siirryt toiseen palveluun) ennusteen avulla, kuinka moni suomalainen sairastuu lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin seuraavan kymmenen vuoden aikana, jos väestö lihoo samaa tahtia kuin viimeiset 20 vuotta.

– Toisaalta se myös näyttää, kuinka paljon sairauksia pystyttäisiin vähentämään, jos lihavuuskehitys voitaisiin pysäyttää tai jopa kääntää laskuun, Laatikainen selittää.

Sairaudet, joiden esiintyvyyttä sovelluksella voi tarkastella, ovat tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti, nivelrikko, kihti, astma ja sappikivitauti.

Alueellisia eroja

Karttapalvelu osoittaa, että lihavuuden esiintymisessä on paljon alueellisia eroja.

Merkittävimmät syyt kuntien ja maakuntien välisiin eroihin ovat Laatikaisen mukaan sosioekonomiset tekijät (siirryt toiseen palveluun) sekä väestön ikärakenne.

– Lihavuus on yleistä muun muassa Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, jossa sosioekonominen asema on alhaisempi kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Eroja on myös sukupuolten välillä.

Kun katsotaan karttasovelluksen avulla tulevaisuuteen 10 vuoden päähän, eniten lihavuutta (yli 30 prosenttia väestöstä) esiintyy miehillä Satakunnassa, Etelä-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä.

Naisilla lihavuus on ennusteen mukaan yleisintä Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Savossa.

”Ei lääkärin lähetteellä kukaan laihdu”

Merkittävä ylipaino lisää sairauksien riskiä etenkin vanhemalla iällä. Lihavuuden hoidossa haasteita on paljon.

Paino on monelle henkilökohtainen aihe, josta puhumiseen tarvitaan terveydenhuollossa ammattitaitoa ja riittävästi aikaa.

Tiina Laatikainen toteaa, että terveydenhuoltoon on laadittu oppaita painosta puhumiseen.

– Jos selvästi havaitaan, että lihavuudesta alkaa aiheutua terveysriskiä, niin kyllä se on asia, joka pitää pystyä ottamaan puheeksi.

Laatikaisen mukaan lihavuus pitää ottaa puheeksii oikeana hetkenä ja oikealla tavalla. Tilanteeseen pitää pystyä myös tarjoamaan apua ja tukea.

Vaasan keskussairaalan ravitsemusterapeutin Arja Rantalan mukaan tällä hetkellä ongelma on, ettei ole paikkaa, jonne ylipainoisen voisi ohjata.

– Terveydenhuollon ammattilainen voi kertoa, että sinun tulisi laihduttaa ja nyt pitäisi tehdä tälle jotain, mutta jos siihen ei ole antaa konkreettista keinoa, niin kyllä se jää haasteelliseksi. Ei lääkärin lähetteellä kukaan laihdu.

Ravitsemusterapeuttien yhdistys (RTY) on kiinnittänyt huomiota siihen, että ravitsemushoidon mahdollisuuksia ei kunnissa ole hyödynnetty.

Yhdistyksen kokoamien tietojen (siirryt toiseen palveluun)perusteella lähes kaksi miljoonaa suomalaista asuu kunnissa, joiden perusterveydenhuollossa ei ole lainkaan ravitsemusterapeuttien vakansseja. Koko maassa perusterveydenhuollossa on 72 vakanssia ja erikoissairaanhoidossa 119 vakanssia.

Painoindeksi ei ole koko totuus

THL:n karttapalvelussa lihavuus on määritelty painoindeksin perusteella. Lihavuuden rajana on painoindeksi 30.

Arja Rantalan mukaan painoindeksi on kuitenkin huono mittari, sillä se ei kerro lihasmassan määrästä tai elintavoista.

– Liikkuminen, lihasmassa ja hyvä fyysinen kunto on paljon suurempi tekijä monesti kuin paino.

Rantala toteaa, että tulevia sairaustapauksia pystyttäisiin ennustamaan paremmin, jos nämä asiat otettaisiin huomioon.

– Painon pudottaminen ei ole niin yksinkertaista, että käsketään vain liikkumaan enemmän ja syömään vähemmän. Joskus ylipainoisuus on myös geneettisestä perimästä kiinni.

Ennaltaehkäisy avainasemassa

Arja Rantala korostaa ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkitystä.

Rantalankin toiminta-alueella lihavuuskehitys on menossa huonoon suuntaan, vaikka perinteisesti Pohjanmaalla on asunut hoikempaa väkeä kuin muissa pohajalaismaakunnissa.

Hän toivoo, että päättäjät heräisivät tilanteeseen, sillä keinoja ennaltaehkäisyyn on olemassa, mutta tarvitaan resursseja, joilla ne toteutetaan.

Tiina Laatikaisen mukaan yhteiskunnallisia toimia, joilla lihavuutta voitaisiin ennaltaehkäistä, ovat esimerkiksi epäterveellisten elintarvikkeiden verotus, mainonnan rajoittaminen ja terveyttä edistävän liikuntaympäristön kehittäminen.

Haasteena on kuitenkin rajan vetäminen, sillä ruokia ei voi yksiselitteisesti määritellä epäterveelliseksi ja terveelliseksi.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 11. tammikuuta klo 23.00 saakka.

Source Link yle.fi